Agit Cirk: RapuRequiem image
Agit Cirk: RapuRequiem
Pe 28.8. klo 18  La 29.8. klo 15, ti 8.9. klo 18, ke 9.9. klo 18, to 10.9. klo 18 Agit-Cirk: RapuRequiem Dystooppinen matka kohti kadonnutta kulttuuria. RapuRequiem on puheteatteria ja nykysirkusta yhdistävä esitys. Absurdissa, runollisessa ja fyysisessä teoksessa sukelletaan dystooppisen scifin avulla nykyajan ja nykyihmisen analyysiin. Mitä jos lähes kaikki tuhoutuisi ja jäljelle jäävä länsimainen kulttuurihistoria olisi yhden kännykän ja muistisairaan esitystaiteilijaryhmän varassa?  Katastrofista selviytyneet taiteilijat muistavat vain palasia romahdusta edeltäneeltä ajalta. Yksi niistä on kaikkialla vaikuttanut sosiaalinen media, toinen entistä hullumpien johtajien fanaattinen ja absurdi puhetulva ja kolmas ihmisten piittaamattomuus lisääntyvästä ekologisesta ja inhimillisestä tuhosta. Yksityisiä ja yleisiä muistoja leimaa toisaalta materiaalinen runsaus, toisaalta jäytävä yksinäisyys, kasvava epätasa-arvo, globaalin solidaarisuuden puute ja ydinasepelko. Ryhmän suuri tehtävä on säilyttää ne rippeet, joita suomalaisen taiteen historiasta on yhä jäljellä. Päämääränä on pohjoisen huhuttu paratiisi, jossa ilma on yhä siedettävän viileää ja ravintoa riittää kaikille. Siellä suomalaisen kulttuurin voisi herättää uudelleen henkiin, vaikka kollektiivinen muistinmenetys asettaa haasteita heidän pyhälle etsinnälleen. Tuotanto: Agit-Cirk ja Kanneltalo Esiintyjät: Jenni Lehtinen, Youssef Alkhatib, Ulla Raitio, Sasu Peistola Käsikirjoitus ja Ohjaus: Jussi Moila Valosuunnittelu: June Horton-White Äänisuunnittelu: Petteri Rajanti Pukusuunnittelu: Kaisa Kemikoski Valokuvat: Johanna Julia Portraits Alkuperäinen konsepti ja suunnittelu: Sasu Peistola, Jenni Lehtinen, Ulla Raitio, Jari Virman, Henry Hanikka, Juha Tuisku Tukijat: Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Taide ja Kulttuurivirasto (Taike), Suomen Kulttuurirahasto, Cirko -Uuden Sirkuksen keskus, Sirkussali 
Muistopäivä image
Muistopäivä
Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)
Kuin silloin ennen -musiikkinäytelmä image
Kuin silloin ennen -musiikkinäytelmä
Hauskassa musiikkinäytelmässä ”Kuin silloin ennen” astut maailmaan, jossa menneisyys ja nykyhetki törmäävät ja kaikki muuttuu hetkessä. Näytelmä tuo lavalle todellisen aikamatkan 1950-luvulta tähän hetkeen. Mitä tapahtuu kun jälkipolvi opettaa isoisälleen nykyajan saloja?Hupaisilta kommelluksista ei vältytä!Esitys puhuttelee kaikkia, jotka rakastavat iskelmämusiikkia. Musiikkinäytelmässä kuullaan mm. kappaleet: Täysikuu, Maruzella, Vanha pelargonia, Ollaan lähekkäin, Kohtalon tango ja monia muita.Lavalla vierailevat ainakin legendaarinen Paula Koivuniemi, Olavi Virta ja Katri Helena.Tämän lämminhenkisen, hulvattoman ja koskettavan musiikkinäytelmän pääosassa loistaa teatteritaiteen maisteri ja lukuisista elokuvista ja tv-sarjoista tuttu suosikkinäyttelijä ILKKA KOIVULA.Ilkka on esiintynyt kaupunginteattereissa läpi Suomen ja muistetaan roolisuorituksista mm. Sairaan kaunis maailma, Kulkuri ja joutsen, Rentun ruusu, Täällä pohjantähden alla jne....Muissa rooleissa nähdään:Iskelmälaulaja JOHANNA RANTSI, pitkänlinjan iskelmälaulaja, joka on nopeasti noussut tanssikansan suosikiksi. Rantsi on monilahjakkuus, joka on käsikirjoittanut useita musiikkinäytelmiä sekä näytellyt monissa rooleissa.Iskelmälaulaja EIKKA ERONEN on tulevaisuuden lupaus viihdealalla. Laulamisen lisäksi hän on ehtinyt näytellä lukuisissa musiikkinäytelmissä. Hän on esiintynyt myös suositussa tv- ohjelmassa Huutokauppa- keisari, jossa Eikka on toiminut Markun apupoikana.Iskelmälaulaja PASI KIVIMÄKI, tangoprinssi joka kiertää aktiivisesti keikoilla niin maalla kuin merelläkin. Pasi on nähty aiemminkin musiikkinäytelmässä ja hänen salainen aseensa on loistava kyky heittäytyä ja muuntautua rooliin kuin rooliin.Esityksen kesto 2 tuntia (sis väliajan)Käsikirjoitus: Johanna RantsiOhjaus: Marko ItkonenTuotanto: Gramofoni Oy
Grumpy Old Women image
Grumpy Old Women
Grumpy Old Women – entisten nuorten kapina“Tänään puhutaan meistä. Kerrankin puhutaan meistä. Ikinä ei puhuta meistä. Aina, kun pitäisi puhua meistä, me itse aletaan puhua muista. Joten tänään puhutaan meistä. Kuuntele ja opi!”Tämä lämminhenkinen komedia ei säästele totuudessa – eikä naurussa. Keskipisteessä ovat naiset, jotka eivät enää pyydä anteeksi, jos kahvi on liian kuumaa tai maailma liian hölmö. Heidän asenteensa on suodattamaton kuin puhe videopuhelussa, jonka mikki on unohtunut päälle.Tule katsomaan, miten elämästä selvitään huumorilla, hammastikuilla ja hyvällä annoksella itsensä likoon laittamista. Vaikka maailma muuttuu, yksi asia on varma: kun nainen kyllästyy, asioita alkaa tapahtua.Jenny Eclairin ja Judith Holderin klassikkokomedia Grumpy Old Women nousee Hämeenlinnan Teatterin lavalle Verkatehtaan Studiossa helmikuussa 2026. Tiina Puumalaisen suomentamassa ja Sari Siikanderin ohjaamassa Grumpy Old Women – entisten nuorten kapina -esityksessä lavalla nähdään Hämeenlinnan Teatterin omat komediatykit Birgitta Putkonen, Johanna Reilin ja Katariina Kuisma-Syrjä.Alkuperäisteos: GRUMPY OLD WOMEN LIVE, © Jenny Eclair & Judith Holder, 2005Suomennos ja käsikirjoitus: Tiina PuumalainenOhjaus: Sari SiikanderLavastus-, puku-, ääni- ja valosuunnittelu: TyöryhmäKampaus- ja maskeeraussuunnittelu: Petriina SuomelaRooleissa: Birgitta Putkonen, Johanna Reilin ja Katariina Kuisma-SyrjäEnsi-ilta: 24.2.2026Esityspaikka: Verkatehdas, StudioEsityksen kesto: noin 2 h, sis. väliaika
Faravidin maa image
Faravidin maa
Faravidin maaKalevalasta karataan ja paskaan kaupunniin päädytään.Teatteria, nykysirkusta ja nykytanssia yhteen kietova esitys Faravidin maa sijoittuu Oulun legendaariselle Raksilan markettialueelle, joka kulta-aikanaan ohitti jopa Helsingin Stockmannin päivittäistavaramyynnissä. Nyt Eka-marketin rakennus on tullut käyttöikänsä päähän, se tullaan purkamaan ja alueelle nousee tulevaisuudessa pitkään odotettu uusi onni ja ylpeys: elämysareena, koko pohjoiselle Suomelle autuutta ja elinvoimaa lupaava keskus.Lymyääkö Raksilassa siis oululaisen onnen lähde! Tännekö se onkin haudattu?Faravidin maa on marketin jäänteistä muinaiseen Pohjois-Pohjanmaahan asti ulottuva matka ja myytti onnen etsijöistä ja kätkijöistä. Mitä onni oikeastaan on, ja miksi se täytyy piilottaa? Kullervo naamioi onnen kivuksi, Akka-Queen yrittää manata sen esiin, Kärppä puolestaan juoksuttaa sen vikkelästi piiloon. Jättiläinen Jotuni uneksii ja Näkki yrittää houkutella katsojaa syvyyksiin. Teoksen maailman mytologinen fiktio ja sen kiehtovat olennot yhdistyvät parhaat päivänsä nähneeseen markettirakennukseen, jossa kaikuu myös Salen, Alkon ja kirpputoritoiminnan historia.Faravidin maa kutsuu katsojat paitsi vavahtumaan 14 näyttelijän, tanssijan ja sirkustaiteilijan taidoista, myös loitsimaan onnea, karkottamaan epäonnea, jättämään hyvästit Raksilan marketille ja toivottamaan tervetulleeksi vinksahtaneen elämysareenan ennen elämysareenaa. Ikuiset kysymykset ja myyttiset maisemat kasvavat läpi tyhjentyneen rakennuksen immersiivisessä esityksessä, jossa katsoja saa vapaasti valita oman polkunsa kohti täyttymystä, jota jahdataan ovelasti, manataan mahtavasti ja hävetään hiljaisesti.Myytti on tarina tai uskomus, joka selittää asioita, joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa.Onni on ihmeellinen asia, jota on tilastojen mukaan Oulun kaupungissa todella paljon.Faravidin maan kirjoittaa Eira Virekoski, ja sen ohjaavat Alma Lehmuskallio ja Pirjo Yli-Maunula. Produktio toteutetaan Oulun teatterin ja Flow Productionsin yhteistuotantona yhteistyössä Oulu2026:n ja still stillin (NED) kanssa. Teos on saanut Suomen kulttuurirahaston tukea.Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Faravidin maa on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta sekä Oulun juhlaviikkoja.
Idän pikajunan arvoitus image
Idän pikajunan arvoitus
Murhamysteeri, jossa mikään ei ole sitä, miltä näyttää.Agatha Christien Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 1934) on yksi maailman tunnetuimmista murhamysteereistä. Sen päähenkilönä, legendaarisena yksityisetsivä Hercule Poirot’na, nähdään Kristo Salminen.Christien klassikko vie katsojat tiivistunnemaisen jännityksen ytimeen, jossa jokaisella on jotain salattavaa.Aikakautensa upein juna on matkalla Istanbulista Pariisiin, kun sen matka keskeytyy yllättäen Jugoslavian vuoristossa junan jäädessä saarroksiin lumen keskelle – ja aamun valjetessa yksi matkustajista löytyy murhattuna. Poirotille selviää pian, että jokaisella matkustajalla on vedenpitävä alibi. Mutta jos kukaan ei ole hypännyt ulos junasta tai tullut sisään, jäljelle jää vain yksi vaihtoehto: murhaaja on yhä junassa. Kun tapahtumien todellinen kulku lopulta selviää, kohtaa Poirot uransa suurimman ja vaikeimman moraalisen kysymyksen. Hämeenlinnan Teatterissa tammikuusta 2026 alkaen nähtävä jännitysnäytelmä pitää otteessaan viimeiseen paljastukseen saakka! Alkuperäisteos Agatha Christie, sovitus Ken Ludwig, suomennos Laura Raatikainen, ohjaus Pekka Laasonen, lavastussuunnittelu Oskari Löytönen, pukusuunnittelu Marjo Haapasalo, valosuunnittelu Veikko Pulli, kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Liisa Sormunen, videokuvaus- ja editointi Veikko Pulli Rooleissa: Kristo Salminen, Mika Piispa, Natalil Lintala, Jutta Järvinen, Janne Kataja, Lasse Sandberg, Henna-Maija Alitalo, Liisa Peltonen, Sinikka Salminen, Jyri Ojansivu Esitysoikeudet: Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Murder on the Orient Express © 2016 Agatha Christie Limited & Ken Ludwig. All rights reserved. MURDER ON THE ORIENT EXPRESS, AGATHA CHRISTIE, POIROT and the Agatha Christie Signature are registered trademarks of Agatha Christie Limited in the UK and elsewhere. All rights reserved.
Homma Ranskassa image
Homma Ranskassa
Gilles DyrekHOMMA RANSKASSA(Le retour de Richard 3 par le train de 9h24)Pohjoismaiden kantaesitys 2.9.2026 Eino Salmelaisen näyttämölläJuonikas komediaPaul-Henri Langlois on vakavasti sairas. Eläköitynyt poliittinen neuvonantaja päättää kutsua rakkaansa koolle, korjatakseen välinsä heihin ennen kuin on liian myöhäistä. Huolella pedattu sovinnon hetki ranskalaisessa puutarhassa muuttuu kuitenkin totaaliseksi tunteiden ja paljastusten vyöryksi.Gilles Dyrekin (Vaimoni on toista maata) kirjoittamassa uutuuskomediassa hulvattomat väärinkäsitykset ja yllättävät juonenkäänteet seuraavat toisiaan. Kaikki salaisuudet revitään päivänvaloon, kun omalaatuinen perhe ottaa yhteen ruokapöydän ääressä.Pikantin pisteliäs ja koskettava komedia tutkii perhesuhteiden monimutkaisuutta huumorin keinoin. Jos läheisten kanssa keskusteleminen onkin joskus vaikeaa, tämä näytelmä tarjoaa puhdistavan parituntisen – sen aikana saat yhtä lailla nauraa kuin oivaltaa!Näytelmä oli ehdokkaana Ranskan teatterialan komediapalkinnon saajaksi vuonna 2023 (Molière Award for Best Comedy). Näytelmäkirjailija Gilles DyrekSuomennos Reita LounatvuoriOhjaus Sakari HokkanenLavastussuunnittelu Janne VasamaPukusuunnittelu Marjaana MutanenValosuunnittelu TJ MäkinenÄänisuunnittelu Niklas VainioRooleissa Auvo Vihro, Pentti Helin, Minna Hokkanen, Emmi Kaislakari, Esme Kaislakari, Janne Kallioniemi, Samuli Muje, Hiski Vihertörmä, Eriikka Väliahde
Kotijoukot image
Kotijoukot
Niina Lahtinen – Joonas NordmanKOTIJOUKOTElämännälkäinen avovaimo Hanna (Niina Lahtinen) haluaisi diplomi-insinöörimieheltään Matilta (Joonas Nordman) leikkisyyttä, ja sitä myöten piristystä urautuneeseen parisuhteeseen. Matti, suomalainen mies, kokee kuitenkin järkevämmäksi olla se vakaa arkiaikuinen.Tarina käynnistyy, kun rakkautta ja seikkailuja janoava Hanna pettyy viimeisen kerran miehensä nihkeilyyn ja kuivan viiltävään sarkasmiin. Hän päättää lopettaa parisuhteen.Naapurin viriili pariskunta (Emilia Sinisalo ja Jarkko Pajunen) haluaa auttaa ystäviään säilyttämään liittonsa, ja järjestää heidät porukalla eliittijoukkokouluttajien parisuhdeleirille. Millainen sankari on ultramacho sotilaskouluttaja (Sauli Suonpää) ja millaiseen sotkuun joutuu Matti, joka toisaalta haluaa pelastaa liittonsa, mutta toisaalta ei voi sietää punnertamista ja sotaleikkejä?Tapahtumiin tunkee nenänsä totta kai myös yhden osallisen äiti (Sanna Saarijärvi) sekä lopulta myös poliisi (Helena Haaranen). Luvassa on Suomen hauskimpien näyttelijöiden huippuunsa viritettyä tilannekomediaa, vauhtia ja hikeä, räjähdyksiä, raivoa ja rakkautta.Siskonpeti-sarjastakin tutut, monesti palkitut komediantekijät, näyttelijä-käsikirjoittajat Niina Lahtinen ja Joonas Nordman sekä ohjaaja Anna Dahlman ovat luoneet hysteerisen hauskan, uuden parisuhdekomedian.Rooleissa: Niina Lahtinen, Joonas Nordman,Jarkko Pajunen, Emilia Sinisalo, Helena Haaranen,Sanna Saarijärvi, Sauli SuonpääKirjailijat: Niina Lahtinen, Joonas NordmanOhjaus: Anna DahlmanDramaturgi: Sanna NiemeläinenLavastus: Antti MattilaPukusuunnittelu: Riia ParviainenValosuunnittelu: Petteri HeiskanenÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Maija Sillanpää
Toinen tasavalta image
Toinen tasavalta
Esa LeskinenToinen tasavaltaTarinoita pelon ja toivon vuosikymmeniltäEsa Leskisen Toinen tasavalta kertoo Suomen ponnisteluista säilyttää demokraattinen valtiomuotonsa Neuvostoliiton painostuksen, kansainvälisten konfliktien ja sisäisten poliittisten ristiriitojen puristuksessa. Esitys on Leskisen demokratia-aiheisen esityssarjan itsenäinen neljäs osa, jonka edeltäjä oli huippusuosittu Ensimmäinen tasavalta (2022).Toinen tasavalta on älykäs, viihdyttävä ja elävän ajankuvan värittämä esitys, joka vyöryttää kansalliselle päänäyttämölle historian äkkikäänteitä ja henkilöitä sodanjälkeisistä vaaran vuosista 1980-luvun juppiaikaan ja neuvostoimperiumin romahdukseen.Se on tarina kansakunnasta, joka vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kykeni torjumaan itseensä kohdistuneet uhat, sopimaan keskinäiset riitansa ja samalla rakentamaan tasa-arvoisen, kaikki kansalaiset huomioon ottavan hyvinvointiyhteiskunnan. Esityksen keskushenkilönä ja aikakautensa itseoikeutettuna symbolina toimii Urho Kekkonen. Nuoren Kekkosen roolissa nähdään Janne Reinikainen, vanhempaa valtiomiestä esittää Vesa Vierikko." Suomen idea on selviytyä.”Mauno KoivistoToinen tasavalta on kertomus historiasta, joka toistaa itseään. Se on terävä muistutus siitä, kuinka demokratia ei ole koskaan itsestään selvää, vaan vaatii kaikkina aikoina jatkuvaa kamppailua säilyäkseen elinvoimaisena.Dokumentaarinen esitys perustuu kokonaisuudessaan autenttisiin lähteisiin: muistiinpanoihin, päiväkirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja aikalaiskuvauksiin. Se kohdistaa katseensa vallan ja historian kulissien taakse ja näyttää, millaisen paineen alle poliittinen todellisuus voi alistaa yksittäisen ihmisen.Toisen tasavallan musiikista vastaa Jussi Tuurna, joka myös soittaa livenä näyttämöllä.Kantaesitys Suurella näyttämöllä 12.2.2026TyöryhmäRooleissa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Petri Liski, Esa-Matti Long, Taisto Oksanen, Heikki Pitkänen, Jukka Puotila, Sari Puumalainen, Antti Pääkkönen, Janne Reinikainen, Valtteri Simonen ja Vesa VierikkoMuusikko Jussi TuurnaOhjaus Esa Leskinen Lavastussuunnittelu Kati Lukka Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Jussi Tuurna Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Paula Lehtonen Livevideosuunnittelu Ida Järvinen Äänisuunnittelu Esa Mattila Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi Taustoittava tutkija Riku Luostari Ohjaajan assistentti Helena Vierikko
Elolliset image
Elolliset
Iida Turpeinen – WAUHAUS – Pipsa LonkaELOLLISET”Stellerinmerilehmä, Stellers sjöko, Hydrodamalis gigas: Eläimistä ensimmäinen, joka pakotti ihmisen katsomaan itseään.”Helsingissä, luonnontieteellisen museon näyttelysalissa seisoo stellerinmerilehmän luuranko. Matka sinne on kulkenut vuosisatojen halki ja maapallon poikki. Näiden luiden historiaan on kasautunut sarja hetkiä, joihin kietoutuu niin imperialismin kuin modernin luonnonsuojeluaatteen historia.Elolliset kuljettaa katsojan erään tutkimusmatkan kautta sukupuuton käsitteen syntyhetkiin. Esitys piirtää esiin, miten länsimaiselle ihmiselle valkeni se musertava tosiasia, että voimme halutessamme pyyhkiä pois elävien kirjoista niin yksittäisiä elollisia kuin kokonaisia lajeja.Näyttämöllä rakentuvan ja purkautuvan museon vitriinien kautta eteemme aukeaa näkymä aikojen taakse, missä kuudennen sukupuuttoaallon ensimmäiset väreet alkavat lyödä kaukaiselle rannalle. Elolliset katsoo kuudennen sukupuuttoaallon tapahtumista syyllistämättä, mutta vastuuta väistämättä.Se tarkastelee hauskalla ja kaihoisalla katseella omaan älyynsä luottavaa ihmistä ja kuumeista oikean tiedon etsintää. Esitys saa kysymään mitä ovat ne käsitykset, joita meidän aikamme pitää ehdottoman varmoina ja luonnollisina, mutta jotka tulevat aikakaudet vielä osoittavat vääriksi?Iida Turpeisen romaani Elolliset on kaikkien aikojen menestynein suomalainen esikoisromaani. Teos ilmestyi vuonna 2023 ja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi, ylsi New York Timesin historiallisen fiktion lukusuosituslistalle ja sen käännösoikeudet on tällä hetkellä myyty lähes 30 kielialueelle.Romaanin on näyttämölle dramatisoinut Pipsa Lonka ja teoksen taiteellisesta suunnittelusta vastaa WAUHAUS-kollektiivi. WAUHAUS on Helsingistä käsin toimiva palkittu monitaiteinen kollektiivi, joka tunnetaan kokonaisvaltaisesta audiovisuaalisesta näyttämöestetiikastaan sekä jaetun tekijyyden toimintamalleistaan.Rooleissa:Rauno Ahonen, Noora Dadu, Heidi Herala,Sanna-June Hyde, Unto Nuora, Mikko Paloniemi,Justus Pienmunne, Aino Seppo, Alexander WendelinKirjailija: Iida Turpeinen Dramatisointi: Pipsa Lonka Ohjaaja: Juni Klein Dramaturgi: Ari-Pekka Lahti Lavastus ja pukusuunnittelu: Laura Haapakangas Valosuunnittelu: Erno Aaltonen Äänisuunnittelu: Heidi Soidinsalo Naamioinnin suunnittelu: Jaana Nykänen Koreografi: Kauri Sorvari 
Jäniksen vuosi -monologiesitys image
Jäniksen vuosi -monologiesitys
Teatteri Pyhä tuo näyttämölle Arto Paasilinnan rakastetun klassikon Jäniksen vuosi – nyt vahvana ja koskettavana Jukka Rasilan tähdittämänä monologina Taneli Maljasen ohjauksessa.Monologin esittäjä Jukka Rasila on yksi Suomen tunnetuimmista näyttelijöistä. Hän on tullut laajalle yleisölle tutuksi mm. ohjelmista Studio Julmahuvi, Kaverille ei jätetä ja Putous sekä esiintynyt laajasti eri kaupunginteattereissa. Rasila on tehnyt pitkän uran myös ääninäyttelijänä.Jäniksen vuosi on sydämellinen ja humoristinen kertomus vapaudesta. Kaupunkilaistoimittaja Vatanen jättää äkillisesti entisen elämänsä ja lähtee haavoittuneen jäniksenpoikasen kanssa matkalle Heinolasta Lapin erämaihin, missä hän alkaa löytää uudelleen kadottamansa vapauden. Esitys käsittelee luontosuhdetta, vapautta ja elämän suunnan muuttamista lempeällä ja koskettavalla otteella.Esityksen ohjaa Taneli Maljanen, helsinkiläissyntyinen mutta lappilaistunut ohjaaja-näytelmäkirjailija, joka on työskennellyt niin vapaalla kentällä kuin laitosteattereissa. Hän on toiminut myös Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy:n taiteellisena johtajana, ja ryhmä on vieraillut esityksillään eri puolilla Suomea, mm. Kansallisteatterissa.Ohjaus, tuotanto ja monologiksi sovitus: Taneli MaljanenKäsikirjoitus: Arto Paasilinna – Kristian Smeds – Taneli MaljanenRooleissa: Jukka RasilaSkenografia ja kuvat: Eevi MaljanenKesto: noin 90 min (sisältää väliajan)Ikäsuositus: yli 12-vuotiaille
Oikeusjuttu (koululaisnäytös) image
Oikeusjuttu (koululaisnäytös)
Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.