Theatre

Tältä kohtaa AilaTeatteri Avoimet Ovet ja työryhmä tuovat yhteistuotantona syksyllä 2024 näyttämölle kirjailija Aila Meriluodon (1924–2019) elämän.Yhdeksällä vuosikymmenellä kirjoittaneen Meriluodon elämässä riittää ammennettavaa; hänen laaja tuotantonsa sisältää useita runokokoelmia, romaaneja ja päiväkirjoja. Tältä kohtaa Aila kertoo Aila Meriluodon dramaattisesta elämästä, jota värittivät monet vastoinkäymiset. Näytelmässä käsitellään Ailan erikoisia miessuhteita, suhdetta vanhempiin, ahdasmieliseen yhteiskuntaan ja kirjoittamisen vapauttavaan voimaan. Se on myös matka häpeästä häpeämättömyyteen, sillä Aila suhtautuu elämäänsä lämpimästi, teräväkatseisesti ja huumorilla. Eletty kohdataan raikkaasti ja kuvia kumartamatta. Ailan roolissa nähdään Teatteri Avoimien Ovien rakastettu luottonäyttelijä Ella Pyhältö.Ohjaus ja käsikirjoitus Virpi Haatainen.Suurin osa näytännöistä on anniskelunäytäntöjä K18, joissa lasin saa viedä saliin. Ikärajattomia näytäntöjä ovat pe 13.9. klo 14, pe 8.11. klo 14, ti 12.11. klo 19 ja pe 29.11. klo 14.

Pikkurikoksia rakkaudessa Lisan ja Tomin viisitoistavuotinen suhde saa yllättävän käänteen, kun Tom tapaturman seurauksena menettää muistinsa. Lisa yrittää palauttaa Tomin mieleen pariskunnan yhteistä historiaa ja jopa sitä, millainen Tom ylipäätään on. Arvoituksellinen teksti muistin häilymisestä uppoutuu pohdintaan pitkän parisuhteen luonteesta. Tiivistunnelmaiseksi trilleriksi kehittyvä esitys haastaa katsojan miettimään, mikä on totta, mitä on tapahtunut, kumpi pariskunnasta on oikeassa ja kumpi manipuloi kumpaa….  Suomen kantaesityksen ohjaa Anssi Valtonen, Eric-Emmanuel Schmittin alkuperäistekstin (Petits crimes conjugaux) on suomentanut Reita Lounatvuori. Käännöstyötä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.  käsikirjoitus Eric-Emmanuel Schmitt  suomennos Reita Lounatvuori  ohjaus Anssi Valtonen  lavastus- ja pukusuunnittelu Annina Nevantaus  valosuunnittelu Jonna Rautala  äänisuunnittelu Lauri Malin (vier.)  kampaus ja maskit Niina Vattulainen  Rooleissa:  LISA Hegy Tuusvuori     TOM Asko Vaarala  Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy  #pikkurikoksiarakkaudessajkl Ensi-ilta Paviljongin pienellä näyttämöllä pe 20.9.2024 klo 19 Liput  peruslippu 35 €  eläkeläiset 33 €  alennuslippu 25 € Ikäsuositus 12 +  Eric-Emmanuel Schmitt on suuren suosion saavuttanutranskalainen filosofi ja kirjailija, jonka teoksia on käännetty 30 kielelle. Näytelmien lisäksi hän kirjoittaa romaaneja, esseitä ja elokuvakäsikirjoituksia. Jyväskylän kaupunginteatterissa on aiemmin (2007) nähty hänen näytelmänsä Arvoituksellisia muunnelmia 

George OrwellEläinten vallankumous Neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa paha! "Ja muistakaa myös, että taistellessamme ihmistä vastaan emme saa alkaa muistuttaa häntä." Michael Baranin tuore tulkinta tuo ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin näyttämölle George Orwellin modernin klassikon, joka kertoo jännittävän ja opettavaisen tarinan vallan korruptoivasta luonteesta ja totalitarismin syntymekanismeista.Mitä tapahtuu, kun Jonesin maatilan eläimet kyllästyvät orjuuteensa? He nousevat kapinaan, kukistavat tyrannimaisen ihmisisäntänsä ja alkavat hallita itseään. Syntyy Eläinten tila ja uljas uusi aate ‒ animalismi ‒ jonka keskeinen käsky kuuluu: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia.Alkuun kaikki sujuu hienosti uudessa ihanneyhteiskunnassa. Ensimmäistä kertaa elämässään eläimet saavat nauttia vapaudesta ja työnsä hedelmistä. Mutta pian he kohtaavat myös monenlaisia vaikeuksia: vihollisen kierot juonet, omien petturuuden ja luonnonvoimien mahdin.Eläimistä älykkäimpinä siat ottavat alusta asti hoitaakseen päätöksenteon ja työnjohdon. Eikä aikaakaan, kun siat jo linjaavat, että tilan tulevaisuuden turvaamiseksi on demokratian periaatteista tarpeen tullen pakko hieman tinkiä: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.Pysyvästi ajankohtainen tarina diktatuurista George Orwellin Eläinten vallankumous on eläinsadun nahkoihin puettu pilkuntarkka historiallinen allegoria, mutta myös satiirisen terävänäköinen ja pysyvästi ajankohtainen analyysi diktatuurin luonteesta ‒ siitä, kuinka vallankumous aina ja kaikkialla pettää jalot ihanteensa ja muuttuu omaksi irvikuvakseen.Eläinten vallankumous (Animal Farm) julkaistiin elokuussa 1945, kun toisen maailmansodan taistelut jo olivat ohi Euroopassa, ja maailma seisoi kylmän sodan kynnyksellä. Orwellin motiivi teoksen kirjoittamiseen syntyi henkilökohtaisesta kokemuksesta. Vakaumuksellisena sosialistina hän oli osallistunut Espanjan sisällissotaan (1936–1939) tasavaltalaisten puolella ja kokenut karvaan poliittisen pettymyksen huomatessaan, kuinka vasemmistolaisten keskinäiset valtataistelut osaltaan edesauttoivat Francon fasistit voittoon.Orwellille kirkastui, millainen hirviö sosialismista oli Stalinin käsissä muovautunut, ja kuinka sinisilmäisesti monet demokraattisten maiden ‒ myös niiden valveutuneet, edistyksellisinä itseään pitävät ‒ asukkaat uskoivat totalitaarisen valtion propagandaa. Kirjailija kävi taisteluun totuuden puolesta aseenaan fiktio ‒ poliittinen eläinsatu ‒ joka kohosi yhdeksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista teoksista.Ensi-ilta Taivassalissa 15.1.2025Työryhmä Rooleissa Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto ja Marketta Tikkanen sekä Seela Sella (videolla)Muusikko Juhani Nuorvala / Turkka InkiläOhjaus, dramatisointi ja suomennos Michael Baran Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valo- ja videosuunnittelu Mikki Kunttu Musiikki Juhani Nuorvala Äänisuunnittelu Jani Peltola, Juhani Nuorvala ja Turkka Inkilä Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Kaaos kulisseissaFarssi teatterin tekemisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Kun kirjoitat Googleen ”The funniest farce ever written” (suom. hauskin koskaan kirjoitettu farssi) saat hakutulokseksi Michael Fraynin vuonna 1982 kirjoittaman Noises off -komedian. Kouvolan Teatteriin näytelmä tulee nimellä Kaaos kulisseissa.Näytelmä kertoo teatteriryhmästä, joka epätoivon vimmalla koettaa saada esityskuntoon perinteistä ovifarssia. Milloin on hukassa repliikit ja rekvisiitat, milloin kokonainen näyttelijä. Eivätkä edes ovet aina toimi. Ohjaajan hermot ovat riekaleina sotkuisten ihmissuhteiden, temperamenttisen työyhteisön ja lähestyvän ensi-illan ristipaineessa.“Ja tämä kaikki on – hirvittävän hauskaa!” toteaa varsinaisen näytelmän ohjaaja Jukka Keinonen.“Jos teatterin tekeminen olisi niin kaoottista kuin tässä kuvataan, olisin jättänyt alan jo aikaa sitten. Samalla näytelmän ihmiset ovat tyyppeinä hyvin tunnistettavia ja rakastettavia. Kaaos kulisseissa on myös riemukas kuvaus työyhteisön erilaisista rooleista ja selviytymistaktiikoista.”Noises off on nähty suomalaisilla näyttämöillä vuosikymmenten varrella nimillä Ensimmäinen näytös, Ei ketään kotona, Saranat ja sardiinit, Tilanne päällään sekä Saako olla sardiini? Rakkaan lapsen nimilistaa täydentää Kouvolan Teatterin Kaaos kulisseissa, joka perustuu Mikko Koivusalon tuoreimpaan suomennokseen.Ensi-ilta 14.9.2024 suurella näyttämöllä.

Kauri Honkakoski Company: HINTERLAND [JOUTOMAA]Huippusuosion saavuttanut Hinterland palaa Stoaan - takana kaksi loppuunmyytyä esityskautta ja kansainvälinen kiertue!Välähdys mielen joutomaasta - maisemasta jonne varastoimme pitkät varjomme. Hinterland on ajastamme nouseva, tyyliltään ajaton esitys. Se käsittelee kipeitä kollektiivisia aiheita tragikoomisin sävyin. Teos piirtää kuvan yhteisöstä joka sinnittelee tukalissa olosuhteissa ei-kenenkään-maalla, sokeina tekojensa seurauksille. Elämän ja kuoleman rajamailla he kiroavat luonnon voimia ja kurottavat kohti armoa ja vapautta.Huippusuosion saavuttanut Hinterland sai ensi-illan syyskuussa 2023. Sillä on takanaan kaksi loppuunmyytyä esityskautta ja kansainvälinen kiertue. Yleisön pyynnöstä teoksen voi nyt taas nähdä Helsingissä!Kansainvälisesti palkittu Kauri Honkakoski Company tunnetaan tunnelmallisista fyysisen teatterin teoksista, joissa rikas kehollinen ilmaisu yhdistyy inhimillisiin teemoihin. Hinterland’issä esiintyy Companyn taitava ensemble.”ARVOITUKSELLINEN, HURJAN ENERGINEN JA TODELLA VAIKUTTAVA.”- Kielipuolen päiväkirja”ILMIÖMÄISTÄ KEHOLLISTA, AKROBAATTISTA JA MIIMISTÄ ILMAISUA  JA LYÖMÄTÖN KOREOGRAFIA.”- Alba.nu, Ruotsi”ERÄÄNLAINEN PUHDISTUS JA PÖLYJEN PYYHKIMINEN.”- Maria Säkö”Upea, maaginen.””Taitavasti toteutettu, lohduton ja hikinen painajainen.””Kaunista ja tarkkaa ilmaisua.””Merkitykset virtasivat katsojan tajuntaan kaikkien aistien kautta.””Mua niin itketti.””Vaikea löytää sanoja, niin hienoa liikettä ja kerrontaa.””Vavahduttava.”- Yleisön kommenttejaKESTO: 50min / IKÄSUOSITUS: 12 v. / Teos on sanaton.TYÖRYHMÄ:Ohjaus, dramaturgia: Kauri Honkakoski / Esiintyjät: Oona Jama, Sonja Järvisalo, Ines Kakkonen, Liv Meijer Nordgren, Ruben Nagore Santandreu, Freia Stenbäck, Valter Sui / Valosuunnittelu, lavastus: Sisu Nojonen / Äänisuunnittelu: Tuuli Kyttälä / Puvustus: Kauri Honkakoski, Liv Meijer Nordgren / Kuvat: Laura Vuoma / Traileri: Laura Vuoma, Kauri Honkakoski, Tuuli Kyttälä / Tuotanto: Kauri Honkakoski CompanyLISÄTIEDOT ja SOME: kotisivu: https://kaurihonkakoski.com/ Instagram: @kauri.honkakoskiFacebook: Kauri Honkakoski Company

Nämä onnemme päivät (These Halcyon Days)Suomen kantaesitys 10.9.2024 KellariteatterissaKoskettava näytelmä ystävyydestä ja elämänhalusta74-vuotias Séan istuu yksin hoivakodin viherhuoneessa, muistoihinsa uppoutuneena. Hänen synkän rauhansa keskeyttää 62-vuotias Patricia, elämäniloinen nainen, jolla on silmää komeille miehille. Arasti he alkavat keskustella toistensa kanssa elämästä ja menneistä kokemuksistaan, ja hiljalleen he lähentyvät toisiaan. Syvällisten puheenaiheiden, vitsailun ja kinastelun vuorotellessa heidän välilleen kehkeytyy odottamaton, lämmin ihmissuhde.Irlantilaisen Deirdre Kinahanin näytelmä on hauska, liikuttava ja nokkela kuvaus kahden varttuneen, elämää nähneen ihmisen kohtaamisesta. Henkilöiden vähitellen kehittyvä suhde ja heidän pikkuhiljaa paljastuvat elämäntarinansa pääsevät yllättämään niin katsojan kuin henkilöt itsensä. Näytelmän lohdullinen viesti on, että merkityksellisiä kokemuksia voi löytää silloinkin, kun oman elämän parhaat vuodet tuntuvat olevan jo takanapäin.Näytelmä on palkittu Edinburghin Fringe-teatterifestivaalin parhaan uuden näytelmän Fringe First -palkinnolla vuonna 2013. Irish Echo -lehti kutsui sitä “pieneksi ihmeeksi”, ja Evening Heraldin mukaan se “kutkuttaa nauruhermoja samalla kun se koskettaa sydänjuuria myöten”.Näytelmäkirjailija Deirdre Kinahan Suomennos Juha Siltanen Ohjaus Marc Gassot Pukusuunnittelu Inessa Tapola ja työryhmä Visuaalinen suunnittelu Teemu Nurmelin Äänisuunnittelu Kyösti Kallio Rooleissa Pentti Helin ja Minna Hokkanen

Minna Rytisalo - Miika Muranen - Sinikka SanelmaLEMPIOn vuosi 1944. Rovaniemen kauppalassa kaksostytöt Lempi ja Sisko elävät nuoruuttaan saksalaissotilaiden huomion keskellä. Oman rakkautensa sotilaiden joukosta löytänyt Sisko haastaa sisarensa vedonlyöntiin, jonka seurauksena Lempi rakastuu nuoreen Viljamiin ja tulee raskaaksi.Syttyy sota ja Lempi jää asumaan lappilaiseen syrjäkylään piikatyttö Ellin kanssa. Kun Viljami palaa kotiin rintamalta, Lempi on kadonnut. Kukaan ei tiedä, minne ja miksi. Lempiä, jonka ääniroolissa kuullaan Krista Kosonen, ei näytelmässä nähdä, vaan hänen elämäntarinansa avautuu Viljamin, Ellin ja Lempin kaksoissisaren Siskon kertoman pohjalta. Kuka Lempi todella oli? Mitä hänelle tapahtui?Voiko toista ihmistä koskaan nähdä kokonaan?Minna Rytisalon esikoisromaaniin pohjautuva Lempi on tiheätunnelmainen draama intohimosta, sattumasta ja rakkauden voimasta. Näytelmän ohjaa Miika Muranen, jonka edellistä ohjausta, Agatha Christien Hiirenloukkua esitettiin Arena-näyttämöllä ja suurella näyttämöllä täysille katsomoille 2023–2024.Rooleissa: Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääÄänirooleissa: Krista Kosonen, Risto Kaskilahti, Lenno Paalanen, Alvar Paloniemi, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä, Miika Muranen, Santeri Kinnunen, Helena Haaranen, Leenamari UnhoAlkuperäisteos: Minna RytisaloOhjaus ja dramatisointi: Miika MuranenDramatisointi: Sinikka SanelmaLavastus-, projisointi- ja pukusuunnittelu: Reija HirvikoskiProjisointien toteutus: Mika HaaranenValosuunnittelu: Kari LeppäläSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Tuula KuittinenDramaturgi: Sanna Niemeläinen

Tommi Kinnunen – Mikko RoihaEI KERTONUT KATUVANSAEi kertonut katuvansa on selviytymistarina viidestä naisesta, jotka kävelevät poltetun Lapin läpi palveltuaan natsi-Saksan sotilaita Pohjois-Norjassa. Se on myös tarina antisankareista ja häpeästä. 600 kilometrin roadtrip tiettömällä taipaleella paljastaa mitä kukin naisista kantaa sisällään. Kuka tippuu kyydistä? Pääseekö joku perille? Mihin hän silloin päätyy?Taiteilijaprofessori Mikko Roiha dramatisoi ja ohjaa Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa-romaanin seitsemän teatterin yhteistyönä. Mukana hankkeessa ovat Kouvolan Teatteri, Turun kaupunginteatteri, Lahden Kaupunginteatteri, Tampereen Teatteri, Seinäjoen Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Kaupunginteatteri sekä suomalais-berliiniläinen Vapaa Teatteri.Produktio harjoitellaan Berliinissä, jossa se saa myös ensi-iltansa Heimathafen Neukölln-teatterin Pier 9-näyttämöllä (Hasenheide xxx) 1.7. 2023. Tämän jälkeen produktio siirtyy Suomeen.Suomen ensi-ilta nähdään Kouvolan Teatterissa 15.9.,2023. Seuraavat ensi-illat Turun Kaupunginteatterissa 20.9.2023, Lahden Kaupunginteatterissa 28.9.2023,Keväällä esitys saa ensi-iltansa Tampereen Teatterissa 18.1.2024, Seinäjoen Kaupunginteatterissa 25.1.2023 ja Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa 1.2.2024.Tämän lisäksi produktio nähdään ennakkoesityksenä Kajaanin Runoviikoilla Eino Leinon päivänä 6.7.2023.Produktiossa mukana ovat näyttelijät Tiina Winter (Kouvolan Teatteri), Ulla Koivuranta (Turun Kaupunginteatteri), Jari-Pekka Rautiainen (Lahden Kaupunginteatteri), Mari Turunen (Tampereen Teatteri), Mari Pöytälaakso (Seinäjoen Kaupunginteatteri) ja Liisa Peltonen (Hämeenlinnan Kaupunginteatteri).Produktion dramatisoinnista, lavastamisesta ja ohjaamisesta vastaa Mikko Roiha, pukusuunnittelusta Taina Sivonen, ääni- ja videosuunnittelusta sekä graafisesta suunnittelusta Moe Mustafa.Kuvat: Moe MustafaPyörätuolipaikkoja on rajallisesti. Muistathan kertoa pyörätuolipaikkatarpeesta jo lippuja varatessasi. Pyörätuolipaikat voi varata ainoastaan teatterin omasta lippumyymälästä puh 010 4162600. Avustajan paikkalippu on ilmainen. Katsomokerroksiin pääsee aulasta hissillä. Aulahenkilökunta avustaa pyörätuoliasiakkaita.Teatterin esteetön wc-tila sijaitsee alakerrassa.

VÄYLÄRosa Liksomin kiitettyyn ja palkittuun romaaniin perustuva Väylä kuvaa sodan mullistaman maailman pienen ihmisen näkökulmasta. Se on rujonkaunis kasvukertomus, jossa metsän polut ovat yhtä tärkeitä kuin pommikoneiden kumu. Se on vuoden mittainen tarina siitä miltä tuntuu jättää kotinsa. Ja palata takaisin.Näytelmä kertoo Lapin sodan ajasta, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat hylkäämään kotinsa. Keskiössä on nuori tyttö, jonka pitää saattaa kotitilansa karja suojaan länteen. Väylän toiselle puolelle. Jossain siellä pitäisi olla myös tytön äiti.Teoksen ohjaaja ja sovittaja Tuomo Rämö on tehnyt urallaan lukuisia vaativia näyttämösovituksia. Rämön Lappeenrannan kaupunginteatteriin tekemä ohjaus ja sovitus Viimeinen Atlantis nähtiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa vuonna 2023. Samana vuonna esitys voitti myös vuoden esityksen Thalia-palkinnon.“Olima selvihneet tähän pisteeseen asti. Eessä oli pakko olla jotaki parempaa.”Kirjailija: Rosa LiksomDramatisointi ja ohjaus: Tuomo RämöLavastus: Kaisa NivaPukusuunnittelu: Elina VaskoRooleissa: Sirpa Filppa (vier.), Laura Eskola, Olli Halttu, Suvi Hurme, Antti Kyllönen ja Helena PuskaKantaesitys 18.9.2024 Kemin Teatteri

VÄYLÄRosa Liksomin kiitettyyn ja palkittuun romaaniin perustuva Väylä kuvaa sodan mullistaman maailman pienen ihmisen näkökulmasta. Se on rujonkaunis kasvukertomus, jossa metsän polut ovat yhtä tärkeitä kuin pommikoneiden kumu. Se on vuoden mittainen tarina siitä miltä tuntuu jättää kotinsa. Ja palata takaisin.Näytelmä kertoo Lapin sodan ajasta, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat hylkäämään kotinsa. Keskiössä on nuori tyttö, jonka pitää saattaa kotitilansa karja suojaan länteen. Väylän toiselle puolelle. Jossain siellä pitäisi olla myös tytön äiti.Teoksen ohjaaja ja sovittaja Tuomo Rämö on tehnyt urallaan lukuisia vaativia näyttämösovituksia. Rämön Lappeenrannan kaupunginteatteriin tekemä ohjaus ja sovitus Viimeinen Atlantis nähtiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa vuonna 2023. Samana vuonna esitys voitti myös vuoden esityksen Thalia-palkinnon.“Olima selvihneet tähän pisteeseen asti. Eessä oli pakko olla jotaki parempaa.”Kirjailija: Rosa LiksomDramatisointi ja ohjaus: Tuomo RämöLavastus: Kaisa NivaPukusuunnittelu: Elina VaskoRooleissa: Sirpa Filppa (vier.), Laura Eskola, Olli Halttu, Suvi Hurme, Antti Kyllönen ja Helena PuskaKantaesitys 18.9.2024 Kemin Teatteri

HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!

Nämä onnemme päivät (These Halcyon Days)Suomen kantaesitys 10.9.2024 KellariteatterissaKoskettava näytelmä ystävyydestä ja elämänhalusta74-vuotias Séan istuu yksin hoivakodin viherhuoneessa, muistoihinsa uppoutuneena. Hänen synkän rauhansa keskeyttää 62-vuotias Patricia, elämäniloinen nainen, jolla on silmää komeille miehille. Arasti he alkavat keskustella toistensa kanssa elämästä ja menneistä kokemuksistaan, ja hiljalleen he lähentyvät toisiaan. Syvällisten puheenaiheiden, vitsailun ja kinastelun vuorotellessa heidän välilleen kehkeytyy odottamaton, lämmin ihmissuhde.Irlantilaisen Deirdre Kinahanin näytelmä on hauska, liikuttava ja nokkela kuvaus kahden varttuneen, elämää nähneen ihmisen kohtaamisesta. Henkilöiden vähitellen kehittyvä suhde ja heidän pikkuhiljaa paljastuvat elämäntarinansa pääsevät yllättämään niin katsojan kuin henkilöt itsensä. Näytelmän lohdullinen viesti on, että merkityksellisiä kokemuksia voi löytää silloinkin, kun oman elämän parhaat vuodet tuntuvat olevan jo takanapäin.Näytelmä on palkittu Edinburghin Fringe-teatterifestivaalin parhaan uuden näytelmän Fringe First -palkinnolla vuonna 2013. Irish Echo -lehti kutsui sitä “pieneksi ihmeeksi”, ja Evening Heraldin mukaan se “kutkuttaa nauruhermoja samalla kun se koskettaa sydänjuuria myöten”.Näytelmäkirjailija Deirdre Kinahan Suomennos Juha Siltanen Ohjaus Marc Gassot Pukusuunnittelu Inessa Tapola ja työryhmä Visuaalinen suunnittelu Teemu Nurmelin Äänisuunnittelu Kyösti Kallio Rooleissa Pentti Helin ja Minna Hokkanen

Hervoton parisuhdekomedia! Nelikymppiset Jari (Samuli Punkka) ja Terhi (Netta Salonsaari) ovat eronneet puoli vuotta sitten. Välit on saatu kohtuullisen asialliseen kuntoon ja lasten vuoroasumiset sekä muut käytännön asiat on saatu sujumaan. Sitten tipahtaa pommi: Jari on tuomassa uuden naisystävänsä kylään. Terhi odottaa vieraita sekalaisin tuntein, koska on käynyt ilmi, että Jarilla ja tämän uudella heilalla on 20 vuoden ikäero. Onneksi Terhin henkiseksi tueksi saapuu ystävätär Hille. Kaikki ei tietenkään suju kuten on suunniteltu, eikä todellakaan ole sitä miltä näyttää… Yllätyksiä ja nauruhermoja kutkuttavia käänteitä vilisevän farssin on käsikirjoittanut muun muassa Kumman kaa TV-sarjasta tuttu Minna Koskela. Käsikirjoitus: Minna Koskela Ohjaus: Katja Krohn Lavastus ja puvustus: Mimmi Resman Näyttelijät: Sanna Kemppainen, Noora Koski, Samuli Punkka, Netta Salonsaari, Aino Sirje Esitysoikeudet: Nordic Drama Corner Oy Ensi-ilta 9.11. klo 16 Suurella näyttämöllä Kesto 2 h

Minna Rytisalo - Miika Muranen - Sinikka SanelmaLEMPIOn vuosi 1944. Rovaniemen kauppalassa kaksostytöt Lempi ja Sisko elävät nuoruuttaan saksalaissotilaiden huomion keskellä. Oman rakkautensa sotilaiden joukosta löytänyt Sisko haastaa sisarensa vedonlyöntiin, jonka seurauksena Lempi rakastuu nuoreen Viljamiin ja tulee raskaaksi.Syttyy sota ja Lempi jää asumaan lappilaiseen syrjäkylään piikatyttö Ellin kanssa. Kun Viljami palaa kotiin rintamalta, Lempi on kadonnut. Kukaan ei tiedä, minne ja miksi. Lempiä, jonka ääniroolissa kuullaan Krista Kosonen, ei näytelmässä nähdä, vaan hänen elämäntarinansa avautuu Viljamin, Ellin ja Lempin kaksoissisaren Siskon kertoman pohjalta. Kuka Lempi todella oli? Mitä hänelle tapahtui?Voiko toista ihmistä koskaan nähdä kokonaan?Minna Rytisalon esikoisromaaniin pohjautuva Lempi on tiheätunnelmainen draama intohimosta, sattumasta ja rakkauden voimasta. Näytelmän ohjaa Miika Muranen, jonka edellistä ohjausta, Agatha Christien Hiirenloukkua esitettiin Arena-näyttämöllä ja suurella näyttämöllä täysille katsomoille 2023–2024.Rooleissa: Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääÄänirooleissa: Krista Kosonen, Risto Kaskilahti, Lenno Paalanen, Alvar Paloniemi, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä, Miika Muranen, Santeri Kinnunen, Helena Haaranen, Leenamari UnhoAlkuperäisteos: Minna RytisaloOhjaus ja dramatisointi: Miika MuranenDramatisointi: Sinikka SanelmaLavastus-, projisointi- ja pukusuunnittelu: Reija HirvikoskiProjisointien toteutus: Mika HaaranenValosuunnittelu: Kari LeppäläSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Tuula KuittinenDramaturgi: Sanna Niemeläinen

VAIKUTUSSuomen kantaesitys 14.9.2024Kaksi nuorta vapaaehtoista osallistuu lääketutkimukseen. Sen aikana he rakastuvat vastoin kokeen sääntöjä. Ovatko heidän tunteensa aitoja vai testattavan masennuslääkkeen sivuvaikutus? Nuorten kielletty rakkaus pakottaa koetta valvovat lääkärit kipeiden eettisten kysymysten äärelle. Mitä rakkaus on? Onko se pelkkää dopamiinimyrskyä? Voiko ihmisen sisintä, ydintä, erottaa neurokemiasta? Ja annettiinko jommallekummalle lumelääkettä?Lucy Prebblen kirjoittama Vaikutus (The Effect) on monikerroksinen, viihdyttävä ja syvällinen näytelmä. Se kuvaa viisaasti ja empaattisesti sekä rakkauden pyörryttävää ihmettä että masennuksen kauhistuttavaa autiomaata.Lääkekokeessa toisiinsa hullaantuvia nuoria näyttelevät Roderick Kabanga ja Anna Böhm. Lääkäreinä, joiden menneisyydestä paljastuu yllättäviä yhteyksiä, nähdään Elsa Saisio ja Mikko Nousiainen.Kirjoittanut: Lucy PrebbleSuomentanut: Reita LounatvuoriOhjannut: Tuomas ParkkinenNäyttämöllä: Elsa Saisio, Mikko Nousiainen, Anna Böhm ja Roderick KabangaSkenografia: Anna SinkkonenValo- ja äänisuunnittelu: Saku Kaukiainen

Ranskalainen pyjamaHulvaton ja vauhdikas naurupommi!Ranskalainen pyjama on Marc Camolettin kirjoittama menestysfarssi. Alkuperäiseltä nimeltään Pyjama pour six -näytelmää on Suomessa esitetty myös nimillä Älä pukeudu päivälliselle ja Lainalakanat. Rauman teatterissa näytelmästä nähdään täysin uusi, Aino Piirolan suomentama versio.Pariisin lähistöllä sijaitsevaan huvilaan sijoittuva tarina sisältää klassisen farssin tapaan runsaasti yllätyksiä, väärinkäsityksiä ja intohimoa. Tämä hillitön ihmissuhdesoppa saa niin roolihahmojen kuin katsojienkin päät pyörälle!

Ranskalainen pyjamaHulvaton ja vauhdikas naurupommi!Ranskalainen pyjama on Marc Camolettin kirjoittama menestysfarssi. Alkuperäiseltä nimeltään Pyjama pour six -näytelmää on Suomessa esitetty myös nimillä Älä pukeudu päivälliselle ja Lainalakanat. Rauman teatterissa näytelmästä nähdään täysin uusi, Aino Piirolan suomentama versio.Pariisin lähistöllä sijaitsevaan huvilaan sijoittuva tarina sisältää klassisen farssin tapaan runsaasti yllätyksiä, väärinkäsityksiä ja intohimoa. Tämä hillitön ihmissuhdesoppa saa niin roolihahmojen kuin katsojienkin päät pyörälle!

Tony KushnerAngels in AmericaSuurteos rakkaudesta ja toivosta maailmanlopun aattonaTony Kushnerin eeppinen mestariteos nähdään Kansallisteatterissa Linda Wallgrenin valovoimaisena ohjaustulkintana! Joulukuisena yönä New Yorkissa vuonna 1985 Prior Walterin makuuhuoneen katon läpi rysähtää ylimaallinen olento, joka lausuu hämmentävän julistuksen: aidsiin sairastunut, poikaystävänsä hylkäämä ja epätoivoinen Prior on profeetta. Samoihin aikoihin myös Roy Cohn, kovan linjan republikaanijuristi ja kulissientakainen vallankäyttäjä, jonka ura ja elämäntyö ovat vaakalaudalla rikostutkinnan takia, saa kuulla sairastavansa uutta tappavaa tautia. Hän on päättänyt lähettää Washingtoniin puolustajakseen suojattinsa Joe Pittin.Joe ja Harper Pittin avioliitto on jo pitkään ollut onneton. Masentunut Harper on jäänyt koukkuun Valiumiin ja poistuu kotoaan tuskin koskaan. Asianajajana työskentelevä Joe on ristivedossa seksuaalisuutensa, uransa ja mormonitaustansa välillä. Nyt molemmat joutuvat tekemään suuren valinnan: elämä valheessa vai hyppy tuntemattomaan?Hallusinaatiot ovat tottaLukuisten henkilöiden tarinat kietoutuvat toisiinsa kiehtovalla tavalla Tony Kushnerin huikeassa suurteoksessa Angels in America. Moderniksi klassikoksi kohonnut näytelmä on ollut jättimäinen menestys kantaesityksestään lähtien, eikä ihme. Sen naamiot riisuva rehellisyys on ajatonta, ja sen yhtymäkohdat myös tämän päivän poliittiseen todellisuuteen ilmeiset.Yhtä aikaa hillittömän hilpeä ja syvän surumielinen tarina kertoo identiteeteistä, valinnoista, vallasta ja rakkaudesta ‒ ja ennen kaikkea toivosta, joka elää synkkien tulevaisuudenkuvien ja kollektiivisen pelon piinaamien ihmisten sydämissä. Tapahtumien taustalla kuohuu kylmän sodan, aids-epidemian, rasismin ja homofobian reaganilainen Amerikka, jossa hallusinaatiot ovat totta. Sovituksen on Tony Kushnerin alkuperäisnäytelmän pohjalta tehnyt Linda Wallgren, joka myös ohjaa esityksen. Kansallisteatterin kotiohjaajana toimiva Wallgren on tehnyt monia kiitettyjä esityksiä kotimaisissa teattereissa. Juho Gröndahlin uusi suomennos tuo alkuteoksen monet sävyt ja kerrokset esiin tuoreella tavalla.Ensi-ilta Pienellä näyttämöllä 9.10.2024TyöryhmäRooleissa Kristiina Halttu, Markku Haussila, Aleksi Holkko, Leo Ikhilor, Aksa Korttila, Inke Koskinen, Otto Rokka ja Timo TuominenMuusikko Stina KoistinenOhjaus ja sovitus Linda Wallgren Käsikirjoitus Tony Kushner Suomennos Juho Gröndahl Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valosuunnittelu Ville Virtanen Videosuunnittelu Ville Virtanen ja Linda Wallgren Musiikki Joonas Outakoski ja Stina Koistinen Äänisuunnittelu Joonas Outakoski Koreografi, näyttämöruumiillinen ajattelu Suvi Kemppainen Naamioinnin suunnittelu Saara HuuhtanenNäytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.Angels in America on kaksiosainen, kahdeksannäytöksinen näytelmä, jonka kesto on noin kuusi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia. Kirjailija on antanut suostumuksensa sille, että tässä tuotannossa (ja ainoastaan tässä tuotannossa) käytetään lyhennettyä käsikirjoitusta, joka on tehty ilman hänen suoraa osallistumistaan siihen.Kesto ja lipunhinnatKestoarvio n. 4 h (sisältäen väliajan)

Tunteikas tarina sukupolvista, murroksesta ja unelmistaHeimo ja Virpi Harju viettävät eläkepäiviä Ranskan Normandiassa. Virpi nauttii puutarhan hoidosta. Heimo harrastaa shakin peluuta vailla täyttymystä. Muuttuvassa maailmantilanteessa Heimo kokee voimakkaan kutsun palata Suomeen. Virpin vastustuksesta huolimatta hän haluaa vielä löytää projektin, jossa voisi tehdä jotain maansa hyväksi.Patriarkka on tarina suurista ikäluokista, heidän lapsistaan, lasten lapsista ja maailmasta murroksen keskellä. Patriarkka kertoo rakastamisen ja tunteiden näyttämisen vaikeudesta ja samalla se on tarina välittämisestä ja toivosta. Se on koskettava teos sukupolvista, jotka etsivät suuntaa ja toisiaan. Sukupolvista, jotka unelmoivat paremmasta maailmasta.Suomen eturivin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Juha Jokelan älykäs ja huumorin täyteinen kieli on viiltävän tarkkaa. Samalla se piirtää lämpimän ja armollisen kuvan meistä ihmisistä. Nyt tämän useilla palkinnoilla palkitun tekijän teksti nähdään 16.11.2024 alkaen Kotkan Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner.

Hella Wuolijoki - Mikko RoihaNISKAVUOREN HETA Niskavuoren Heta (Annukka Blomberg), suuren suvun vanhin tytär, naitetaan rengille ja viskataan köyhään Muumäen mökkiin. Vuosien uurastuksen jälkeen Heta näyttää suvulle ja kylälle, että niskavuorelaisia katsotaan ylöspäin eikä alaspäin. Heta kohtelee huonosti puolisoaan Akustia ja pitää häntä alempiarvoisena koko avioliiton ajan. Lopulta Akusti kuolee työhönsä väsyneenä.  Surun ja katumuksen aallot pyyhkäisevät Hetan ylitse ja hän ymmärtää liian myöhään kumppaninsa arvon. Hella Wuolijoen Hämeeseen sijoittuva klassikkonäytelmä halkaisee puoli vuosisataa Suomen historiaa. Niskavuoren Heta on täyden tunteen teatteria, melodraama tunnustuksen puutteesta ja näyttämisen pakosta, tunteista, jotka jätimme käsittelemättä. Ohjaaja Mikko Roiha, joka on Suomen arvostetuimpia teatterintekijöitä. Visuaalisesti näyttävistä esityksistään ja näyttelijäntyön tarkkuudesta tunnettu Roiha on tunnustettu suomalaisten- ja kansainvälisten klassikkojen tulkitsija. Ensi-ilta 22.1.2025 Sovitus ja ohjaus Mikko Roiha Lavastus Mikko Roiha Pukusuunnittelu Riitta Röpelinen Valosuunnittelu Kari Laukkanen Äänisuunnittelu Tatu Virtamo Naamiointisuunnittelu Eija Nurminen Rooleissa Annukka Blomberg, Tomi Enbuska, Laura Huhtamaa, Saana Hyvärinen, Tapani Kalliomäki, Aurora Manninen, Teemu Palosaari, Anna Pitkämäki, Mikko Pörhölä, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Veeti Vekola, Liisa Vuori Esityksen kesto ilmoitetaan lähempänä ensi-iltaa. Esitykseen tulee englanninkielinen tekstitys. / There will be surtitles in English. Mainoskuva Vuokko Salo

Vaimoni, Casanova -esityksessä on pieni, nouseva katsomo myös näyttämöllä. Asiakas voi halutessaan valita paikat joko normikatsomosta tai näyttämöllä olevasta katsomosta.HUOM! Frenckell-näyttämö ei sijaitse teatteritalossa, vaan osoitteessa Frenckellinaukio 2. Frenckell-näyttämöllä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja inva-wc. Pyörätuoliliput vain Teatterin lipunmyynnistä, Aplodista, p.010 346 2500, ma-pe klo 10-17, la klo 11-18Induktiosilmukka on käytössä Frenckell-näyttämön etupermannolla paikoilla 8-14, 21-30, 33-42, 47-56, 64-72Vaimoni, CasanovaKirjoittanut Leea KlemolaOhjannut Antti MikkolaRooleissa Mari Turunen, Matti Hakulinen, Lari Halme, Kai Vaine, Katriina LilienkampfPeruslippu 43/38/28 €Vaimoni, Casanova on kertomus Jukka Merenmiehen vaimon, 60-vuotiaan näyttelijä Kyllikki Lallan työhönpaluusta Casanova-näytelmän harjoituksiin pitkän sairasloman ja seksuaalisten häirintäsyytteiden jälkeen.Vaimoni, Casanova on näytelmä rakkaudenkaipuusta ja kivusta, sekä tuhoon tuomitusta yrityksestä pysyä kohtuudessa ja hyvässä käytöksessä. Se on eroottinen komedia loppuun kulutetusta valloittajan naamiosta, jonka läpi jo kuultavat kantajansa epävarmat, nälkäiset, avuttomat ja yksinjäämistä pelkäävät kuolevaiset kasvot.

Tampereen ensi-ilta 6.9.2024 Eino Salmelaisen näyttämöllä.Stefano MassiniEichmann ‒ mistä yö alkaaEsitys pahuudesta ja vastuustaMistä yö alkaa ‒ tai kenestä?Se voi alkaa yhdestä ihmisestä, mutta ilman muita se ei jatku. Esitys pohtii pahuuden muuttumista arkipäiväiseksi. Se voisi kertoa mistä tahansa aatteesta tai liikkeestä.Stefano Massinin näytelmän ytimessä on yhden ihmisen rooli. Hän voi olla joukon ensimmäinen. Tai sadas. Tai tuhannes. Kukaan ei yksin käännä historian kulkua. Aina tarvitaan muita, ja jokaisella heistä on vastuu.Hannah Arendt paljastaa kysymyksillään ja kommenteillaan Adolf Eichmannin roolin natsivallan synnyssä ja kasvussa. Eichmann vetäytyy muiden selän taakse: hän ei ole päättänyt mitään, hän on vain toteuttanut toisten tekemiä päätöksiä.Näin aatteet leviävät ja jonkin ryhmän valta kasvaa. Samankaltainen kehityskulku on mahdollinen myös nykyisin. Ihmisten historian taju hämärtyy, ja jonkun mielestä fanaattinen nationalismi ei ehkä olekaan kovin paha asia. Ja kun samanmielisiä löytyy, historian opetukset menettävät merkityksensä. Kyseenalaisten poliittisten tavoitteiden varjolla työnnetään syrjään oman lähipiirin ulkopuolelle jäävien oikeudet ja ihmisarvo. Voisiko näin käydä tämän päivän Suomessa?Kun valtaa on tarjolla, sitä on ilo käyttää. Kun sen käyttö karkaa käsistä, kukaan ei ilmoittaudu syylliseksi.Eichmann ‒ mistä yö alkaa -esityksen ohjaa Kari Paukkunen, ja sen rooleissa loistavat Seela Sella ja Timo Torikka.Tampereen ensi-ilta TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä syksyllä 2024TyöryhmäRooleissa Seela Sella ja Timo TorikkaKäsikirjoitus Stefano Massini Ohjaus Kari Paukkunen Suomennos Leena Taavitsainen Lavastus- ja valosuunnittelu Mikki Kunttu Puku- ja naamiointisuunnittelu Auli Turtiainen Äänisuunnittelu Tuomas Fränti Ohjaajan assistentti Sanna Breilin Tuottaja Kulttuurikone, yhteistyössä Suomen Kansallisteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri

Kaija Pakarisen, Tapani Rinteen ja Riku Saastamoisen (ohj.) esitys perustuu Sirkka Turkan vuonna 1978 julkaisemaan runokokoelmaan Yö aukeaa kuin vilja. Turkan runoissa ihminen on hellittämättömästi ja konkreettisesti sidottu luontoon. Ihminen on osa muiden lajien ja ilmiöiden kokonaisuutta, ei sen keskipiste. Esityksessä yhdistyvät lavarunous, ambient-jazz ja teatteri. Yö laajenee vuoreksi talon ylle, jäniksen silmä on taivaan kokoinen.Kesto 1 h

Loistelias oopperagaala kutsuu viettämään tammikuista iltaa oopperataiteen maailmaan, jossa suurimmat tunteet heräävät eloon ja kauneus täyttää jokaisen sävelen. Tämä unohtumaton gaalakonsertti tuo lavalle lahjakkaat solistit ja jokainen esitys vie kuulijat matkalle rakkauden, intohimon, kaipuun ja toivon sävyttämään tunneskaalaan.Sirpa Kurra, mezzosopraanoLauri Turpeinen, bassobaritoniEeva Hartemaa, sopraanoAnna-Maria Jurvelin, sopraanoMaria Mannermaa, sopraanoPianisti Markus VaaraTarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.Järjestää Oulun Ooppera ry.https://www.oulunooppera.fi/

Kauri Honkakoski Company: HINTERLAND [JOUTOMAA]Huippusuosion saavuttanut Hinterland palaa Stoaan - takana kaksi loppuunmyytyä esityskautta ja kansainvälinen kiertue!Välähdys mielen joutomaasta - maisemasta jonne varastoimme pitkät varjomme. Hinterland on ajastamme nouseva, tyyliltään ajaton esitys. Se käsittelee kipeitä kollektiivisia aiheita tragikoomisin sävyin. Teos piirtää kuvan yhteisöstä joka sinnittelee tukalissa olosuhteissa ei-kenenkään-maalla, sokeina tekojensa seurauksille. Elämän ja kuoleman rajamailla he kiroavat luonnon voimia ja kurottavat kohti armoa ja vapautta.Huippusuosion saavuttanut Hinterland sai ensi-illan syyskuussa 2023. Sillä on takanaan kaksi loppuunmyytyä esityskautta ja kansainvälinen kiertue. Yleisön pyynnöstä teoksen voi nyt taas nähdä Helsingissä!Kansainvälisesti palkittu Kauri Honkakoski Company tunnetaan tunnelmallisista fyysisen teatterin teoksista, joissa rikas kehollinen ilmaisu yhdistyy inhimillisiin teemoihin. Hinterland’issä esiintyy Companyn taitava ensemble.”ARVOITUKSELLINEN, HURJAN ENERGINEN JA TODELLA VAIKUTTAVA.”- Kielipuolen päiväkirja”ILMIÖMÄISTÄ KEHOLLISTA, AKROBAATTISTA JA MIIMISTÄ ILMAISUA  JA LYÖMÄTÖN KOREOGRAFIA.”- Alba.nu, Ruotsi”ERÄÄNLAINEN PUHDISTUS JA PÖLYJEN PYYHKIMINEN.”- Maria Säkö”Upea, maaginen.””Taitavasti toteutettu, lohduton ja hikinen painajainen.””Kaunista ja tarkkaa ilmaisua.””Merkitykset virtasivat katsojan tajuntaan kaikkien aistien kautta.””Mua niin itketti.””Vaikea löytää sanoja, niin hienoa liikettä ja kerrontaa.””Vavahduttava.”- Yleisön kommenttejaKESTO: 50min / IKÄSUOSITUS: 12 v. / Teos on sanaton.TYÖRYHMÄ:Ohjaus, dramaturgia: Kauri Honkakoski / Esiintyjät: Oona Jama, Sonja Järvisalo, Ines Kakkonen, Liv Meijer Nordgren, Ruben Nagore Santandreu, Freia Stenbäck, Valter Sui / Valosuunnittelu, lavastus: Sisu Nojonen / Äänisuunnittelu: Tuuli Kyttälä / Puvustus: Kauri Honkakoski, Liv Meijer Nordgren / Kuvat: Laura Vuoma / Traileri: Laura Vuoma, Kauri Honkakoski, Tuuli Kyttälä / Tuotanto: Kauri Honkakoski CompanyLISÄTIEDOT ja SOME: kotisivu: https://kaurihonkakoski.com/ Instagram: @kauri.honkakoskiFacebook: Kauri Honkakoski Company

George OrwellEläinten vallankumous Neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa paha! "Ja muistakaa myös, että taistellessamme ihmistä vastaan emme saa alkaa muistuttaa häntä." Michael Baranin tuore tulkinta tuo ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin näyttämölle George Orwellin modernin klassikon, joka kertoo jännittävän ja opettavaisen tarinan vallan korruptoivasta luonteesta ja totalitarismin syntymekanismeista.Mitä tapahtuu, kun Jonesin maatilan eläimet kyllästyvät orjuuteensa? He nousevat kapinaan, kukistavat tyrannimaisen ihmisisäntänsä ja alkavat hallita itseään. Syntyy Eläinten tila ja uljas uusi aate ‒ animalismi ‒ jonka keskeinen käsky kuuluu: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia.Alkuun kaikki sujuu hienosti uudessa ihanneyhteiskunnassa. Ensimmäistä kertaa elämässään eläimet saavat nauttia vapaudesta ja työnsä hedelmistä. Mutta pian he kohtaavat myös monenlaisia vaikeuksia: vihollisen kierot juonet, omien petturuuden ja luonnonvoimien mahdin.Eläimistä älykkäimpinä siat ottavat alusta asti hoitaakseen päätöksenteon ja työnjohdon. Eikä aikaakaan, kun siat jo linjaavat, että tilan tulevaisuuden turvaamiseksi on demokratian periaatteista tarpeen tullen pakko hieman tinkiä: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.Pysyvästi ajankohtainen tarina diktatuurista George Orwellin Eläinten vallankumous on eläinsadun nahkoihin puettu pilkuntarkka historiallinen allegoria, mutta myös satiirisen terävänäköinen ja pysyvästi ajankohtainen analyysi diktatuurin luonteesta ‒ siitä, kuinka vallankumous aina ja kaikkialla pettää jalot ihanteensa ja muuttuu omaksi irvikuvakseen.Eläinten vallankumous (Animal Farm) julkaistiin elokuussa 1945, kun toisen maailmansodan taistelut jo olivat ohi Euroopassa, ja maailma seisoi kylmän sodan kynnyksellä. Orwellin motiivi teoksen kirjoittamiseen syntyi henkilökohtaisesta kokemuksesta. Vakaumuksellisena sosialistina hän oli osallistunut Espanjan sisällissotaan (1936–1939) tasavaltalaisten puolella ja kokenut karvaan poliittisen pettymyksen huomatessaan, kuinka vasemmistolaisten keskinäiset valtataistelut osaltaan edesauttoivat Francon fasistit voittoon.Orwellille kirkastui, millainen hirviö sosialismista oli Stalinin käsissä muovautunut, ja kuinka sinisilmäisesti monet demokraattisten maiden ‒ myös niiden valveutuneet, edistyksellisinä itseään pitävät ‒ asukkaat uskoivat totalitaarisen valtion propagandaa. Kirjailija kävi taisteluun totuuden puolesta aseenaan fiktio ‒ poliittinen eläinsatu ‒ joka kohosi yhdeksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista teoksista.Ensi-ilta Taivassalissa 15.1.2025Työryhmä Rooleissa Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto ja Marketta Tikkanen sekä Seela Sella (videolla)Muusikko Juhani Nuorvala / Turkka InkiläOhjaus, dramatisointi ja suomennos Michael Baran Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valo- ja videosuunnittelu Mikki Kunttu Musiikki Juhani Nuorvala Äänisuunnittelu Jani Peltola, Juhani Nuorvala ja Turkka Inkilä Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

David AdjmiMARIE ANTOINETTE Ohjaus Taava Hakala– Aikansa suurin superjulkkis, joka tiputettiin jalustaltaan kovaa ja kolinalla. ”Katkaiskaa sen akan kaula!” David Adjmin näytelmä Marie Antoinette kertoo nuoresta Ranskan kuningattaresta, joka on hurjien ristipaineiden puristuksessa. Samaan aikaan kun monarkia vaatii kruununperillistä, joka ei vain ota syntyäkseen, on Ranskan poliittinen tilanne kuumentunut. Vallankumous lähestyy vääjäämättä ja kuninkaalliset halutaan mestata.Marie Antoinette oli aikansa suuri julkkis ja muodin edelläkävijä. Hänen tyyliään ihailtiin ja matkittiin. Hän oli estoton, valloittava ja hyvin naiivi nuori nainen.Kaupunginteatterin näyttämöllä nähdään anarkistista epookkidraamaa, johon on lisätty street dance -koreografiaa eli tiedossa on mukaansatempaavaa menoa ja aitoa ihmetystä. Versaillesin hovi ei ole koskaan näyttänyt tältä ja vallankumous saa katsojan niskakarvat pystyyn. Suurella näyttämöllä keikaroi ja meuhkaa suuri ensemble; kaikki näyttelijät, uudet kiinnitetyt kasvot sekä Savonian tanssinopettajaopiskelijat. Nimiroolissa nähdään upea Lotta Vaattovaara.Tervetuloa vallankumoukseen!

Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.