Nälkävuosi image
Nälkävuosi
Aki Ollikainen – Oxi Koskelainen  NälkävuosiVisiönääristä selviytymistä dystooppisessa lähitulevaisuudessa Eletään vuotta 20X6 ja Suomessa on puhjennut ensimmäinen kansallinen vesikriisi, kun kyberhyökkäys on saastuttanut kaiken pohjaveden. Seuraa suurin nälänhätä sitten 1800-luvun suurten nälkävuosien. Kriisissä yhteiskunta jakautuu yhä raadollisemmin voittajiin ja häviäjiin. Kodin luhistuessa Marjan ja hänen lastensa on lähdettävä vimmaiselle retkelle, jossa hätä ja haavekuvat kerrostuvat. Spekulatiivinen sci-fi-tarina tempaa katsojan mukaansa julman kauniiseen maailmaan, jossa ihmiset, köyhistä selviytyjistä vaikutusvaltaisiin ja etuoikeutettuihin, taistelevat eloonjäämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikka puute ja kylmyys koettelevat, ihmiset löytävät voimaa toisistaan.Nälkävuosi on eeppinen ja ihon alle menevä teos elämänhalusta, rakenteiden hauraudesta, yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja kamppailun tarpeellisuudesta. Teos perustuu Aki Ollikaisen vuonna 2012 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Sen sovittaa ja ohjaa Oulun teatteriin Oxi Koskelainen. Teoksen maailma rakentuu Oulun teatterissa ennennäkemättömillä keinoilla. Syvyysvaikutelmaltaan pitkälle viety lavastus ja siihen projisoidut visuaalit luovat pienestä näyttämöstä lumoavan ja futuristisen tilan. Työryhmä luo immersoivan kokonaistaideteoksen, joka ammentaa inspiraationsa muun muassa videopelimaailmasta, käsitetaiteesta ja populaarikulttuurista.Aki Ollikaisen Nälkävuosi on vuonna 2012 julkaistu esikoisromaani, joka sai ilmestyessään laajasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Kirja on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Finlandia-palkintoehdokkuuden vuonna 2012 sekä Man Booker International -palkintoehdokkuuden englanninkielisellä käännöksellään White Hunger vuonna 2016. 
Hildur image
Hildur
Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.
Niskavuoren Heta image
Niskavuoren Heta
Hella Wuolijoki - Mikko RoihaNISKAVUOREN HETA Niskavuoren Heta (Annukka Blomberg), suuren suvun vanhin tytär, naitetaan rengille ja viskataan köyhään Muumäen mökkiin. Vuosien uurastuksen jälkeen Heta näyttää suvulle ja kylälle, että niskavuorelaisia katsotaan ylöspäin eikä alaspäin. Heta kohtelee huonosti puolisoaan Akustia ja pitää häntä alempiarvoisena koko avioliiton ajan. Lopulta Akusti kuolee työhönsä väsyneenä.  Surun ja katumuksen aallot pyyhkäisevät Hetan ylitse ja hän ymmärtää liian myöhään kumppaninsa arvon. Hella Wuolijoen Hämeeseen sijoittuva klassikkonäytelmä halkaisee puoli vuosisataa Suomen historiaa. Niskavuoren Heta on täyden tunteen teatteria, melodraama tunnustuksen puutteesta ja näyttämisen pakosta, tunteista, jotka jätimme käsittelemättä. Ohjaaja Mikko Roiha, joka on Suomen arvostetuimpia teatterintekijöitä. Visuaalisesti näyttävistä esityksistään ja näyttelijäntyön tarkkuudesta tunnettu Roiha on tunnustettu suomalaisten- ja kansainvälisten klassikkojen tulkitsija. Ensi-ilta 22.1.2025 Sovitus ja ohjaus Mikko Roiha Lavastus Mikko Roiha Pukusuunnittelu Riitta Röpelinen Valosuunnittelu Kari Laukkanen Äänisuunnittelu Tatu Virtamo Naamiointisuunnittelu Eija Nurminen Rooleissa Annukka Blomberg, Tomi Enbuska, Laura Huhtamaa, Saana Hyvärinen, Tapani Kalliomäki, Aurora Manninen, Teemu Palosaari, Anna Pitkämäki, Mikko Pörhölä, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Veeti Vekola, Liisa Vuori Esityksen kesto ilmoitetaan lähempänä ensi-iltaa. Esitykseen tulee englanninkielinen tekstitys. / There will be surtitles in English. Mainoskuva Vuokko Salo
Hovimäki image
Hovimäki
HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!
Hovimäki image
Hovimäki
HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!
Nälkävuosi image
Nälkävuosi
Aki Ollikainen – Oxi Koskelainen  NälkävuosiVisiönääristä selviytymistä dystooppisessa lähitulevaisuudessa Eletään vuotta 20X6 ja Suomessa on puhjennut ensimmäinen kansallinen vesikriisi, kun kyberhyökkäys on saastuttanut kaiken pohjaveden. Seuraa suurin nälänhätä sitten 1800-luvun suurten nälkävuosien. Kriisissä yhteiskunta jakautuu yhä raadollisemmin voittajiin ja häviäjiin. Kodin luhistuessa Marjan ja hänen lastensa on lähdettävä vimmaiselle retkelle, jossa hätä ja haavekuvat kerrostuvat. Spekulatiivinen sci-fi-tarina tempaa katsojan mukaansa julman kauniiseen maailmaan, jossa ihmiset, köyhistä selviytyjistä vaikutusvaltaisiin ja etuoikeutettuihin, taistelevat eloonjäämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikka puute ja kylmyys koettelevat, ihmiset löytävät voimaa toisistaan.Nälkävuosi on eeppinen ja ihon alle menevä teos elämänhalusta, rakenteiden hauraudesta, yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja kamppailun tarpeellisuudesta. Teos perustuu Aki Ollikaisen vuonna 2012 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Sen sovittaa ja ohjaa Oulun teatteriin Oxi Koskelainen. Teoksen maailma rakentuu Oulun teatterissa ennennäkemättömillä keinoilla. Syvyysvaikutelmaltaan pitkälle viety lavastus ja siihen projisoidut visuaalit luovat pienestä näyttämöstä lumoavan ja futuristisen tilan. Työryhmä luo immersoivan kokonaistaideteoksen, joka ammentaa inspiraationsa muun muassa videopelimaailmasta, käsitetaiteesta ja populaarikulttuurista.Aki Ollikaisen Nälkävuosi on vuonna 2012 julkaistu esikoisromaani, joka sai ilmestyessään laajasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Kirja on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Finlandia-palkintoehdokkuuden vuonna 2012 sekä Man Booker International -palkintoehdokkuuden englanninkielisellä käännöksellään White Hunger vuonna 2016. 
Niskavuoren Heta image
Niskavuoren Heta
Hella Wuolijoki - Mikko RoihaNISKAVUOREN HETA Niskavuoren Heta (Annukka Blomberg), suuren suvun vanhin tytär, naitetaan rengille ja viskataan köyhään Muumäen mökkiin. Vuosien uurastuksen jälkeen Heta näyttää suvulle ja kylälle, että niskavuorelaisia katsotaan ylöspäin eikä alaspäin. Heta kohtelee huonosti puolisoaan Akustia ja pitää häntä alempiarvoisena koko avioliiton ajan. Lopulta Akusti kuolee työhönsä väsyneenä.  Surun ja katumuksen aallot pyyhkäisevät Hetan ylitse ja hän ymmärtää liian myöhään kumppaninsa arvon. Hella Wuolijoen Hämeeseen sijoittuva klassikkonäytelmä halkaisee puoli vuosisataa Suomen historiaa. Niskavuoren Heta on täyden tunteen teatteria, melodraama tunnustuksen puutteesta ja näyttämisen pakosta, tunteista, jotka jätimme käsittelemättä. Ohjaaja Mikko Roiha, joka on Suomen arvostetuimpia teatterintekijöitä. Visuaalisesti näyttävistä esityksistään ja näyttelijäntyön tarkkuudesta tunnettu Roiha on tunnustettu suomalaisten- ja kansainvälisten klassikkojen tulkitsija. Ensi-ilta 22.1.2025 Sovitus ja ohjaus Mikko Roiha Lavastus Mikko Roiha Pukusuunnittelu Riitta Röpelinen Valosuunnittelu Kari Laukkanen Äänisuunnittelu Tatu Virtamo Naamiointisuunnittelu Eija Nurminen Rooleissa Annukka Blomberg, Tomi Enbuska, Laura Huhtamaa, Saana Hyvärinen, Tapani Kalliomäki, Aurora Manninen, Teemu Palosaari, Anna Pitkämäki, Mikko Pörhölä, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Veeti Vekola, Liisa Vuori Esityksen kesto ilmoitetaan lähempänä ensi-iltaa. Esitykseen tulee englanninkielinen tekstitys. / There will be surtitles in English. Mainoskuva Vuokko Salo
Hildur image
Hildur
Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.
Hildur image
Hildur
Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.
Hildur image
Hildur
Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.
Nälkävuosi image
Nälkävuosi
Aki Ollikainen – Oxi Koskelainen  NälkävuosiVisiönääristä selviytymistä dystooppisessa lähitulevaisuudessa Eletään vuotta 20X6 ja Suomessa on puhjennut ensimmäinen kansallinen vesikriisi, kun kyberhyökkäys on saastuttanut kaiken pohjaveden. Seuraa suurin nälänhätä sitten 1800-luvun suurten nälkävuosien. Kriisissä yhteiskunta jakautuu yhä raadollisemmin voittajiin ja häviäjiin. Kodin luhistuessa Marjan ja hänen lastensa on lähdettävä vimmaiselle retkelle, jossa hätä ja haavekuvat kerrostuvat. Spekulatiivinen sci-fi-tarina tempaa katsojan mukaansa julman kauniiseen maailmaan, jossa ihmiset, köyhistä selviytyjistä vaikutusvaltaisiin ja etuoikeutettuihin, taistelevat eloonjäämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikka puute ja kylmyys koettelevat, ihmiset löytävät voimaa toisistaan.Nälkävuosi on eeppinen ja ihon alle menevä teos elämänhalusta, rakenteiden hauraudesta, yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja kamppailun tarpeellisuudesta. Teos perustuu Aki Ollikaisen vuonna 2012 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Sen sovittaa ja ohjaa Oulun teatteriin Oxi Koskelainen. Teoksen maailma rakentuu Oulun teatterissa ennennäkemättömillä keinoilla. Syvyysvaikutelmaltaan pitkälle viety lavastus ja siihen projisoidut visuaalit luovat pienestä näyttämöstä lumoavan ja futuristisen tilan. Työryhmä luo immersoivan kokonaistaideteoksen, joka ammentaa inspiraationsa muun muassa videopelimaailmasta, käsitetaiteesta ja populaarikulttuurista.Aki Ollikaisen Nälkävuosi on vuonna 2012 julkaistu esikoisromaani, joka sai ilmestyessään laajasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Kirja on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Finlandia-palkintoehdokkuuden vuonna 2012 sekä Man Booker International -palkintoehdokkuuden englanninkielisellä käännöksellään White Hunger vuonna 2016. 
Hildur image
Hildur
Satu Rämö - Satu RasilaHILDURVuonojen varjoisalla puolenMenestyskirjasarja ensi kertaa näyttämöllä! Satu Rämön supersuosittu dekkari vie Islannin jäätiköille, kaltevalle pinnalle, jossa harha-askeliin ei ole varaa.Hildur painautuu vasten surffilautaansa ja kauhoo petroolinsinistä vettä, yhä kauemmas rannalla odottavasta todellisuudesta. Rikosetsivän työ Islannin kadonneiden lasten yksikössä ei ole sattumaa, vaan omien pikkusisarusten kohtalon johdattamaa. Nyt työ on tuonut selvitettäväksi raakoja murhia, joita tuntuu yhdistävän vain vanha kansansatu 13 joulupukista. Pahaenteiset näyt tulevaisuudesta ahdistavat Hildurin mieltä kuin lumihuippujen ylle raskaana valuvat pilvet. Mutta yhtä varmasti, kuin suomalaiskollega Jakobin kutoma kirjoneule etenee kohti viimeistä silmukkaa, Hildurin menneisyydestä nousee uusia johtolankoja ja salaisuuksien kerä aukeaa."Mun siskot on lähempänä kuin koskaan. Ratkaisu on ihan lähellä, pienen sumuverhon takana."- HildurKantaesitys näyttää ensi kerran HildurinIslannissa asuvan kirjailija Satu Rämön kolmiosainen dekkarisarja, Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023), nähdään ensimmäisen kerran Satu Rasilan dramatisoimana näytelmänä. Sen ohjaa Anne Rautiainen ja reipasotteiseksi rikosetsivä Hildur Rúnarsdóttiriksi muuntautuu Turun Kaupunginteatterin uusi kiinnitys Asta Sveholm. Oman näkemyksensä Islannin vuonoista ja jäätiköistä tarjoilee Norjassa asuva lavastaja Milja Salovaara.
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET image
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET
Kuopion tuomiokirkkoTo 29.5. klo 19Pe 30.5. klo 19La 31.5. klo 18JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSETKaksinäytöksinen oopperaToteutetaan ohjattuna puolinäyttämöesityksenäEsityskieli suomiKesto noin 2 tuntia 30 minuuttia, sisältää lyhyen väliajan.Säveltäjä Joonas KokkonenLibretisti Lauri KokkonenKapellimestari Esa HeikkiläOhjaus Jukka SaarmanPuvustus Kaija El ibourkiKuopion kaupunginorkesteriVox Polaris –kuoroKuoron valmennus Jaana TurunenRooleissa:Paavo Ruotsalainen - Juha PikkarainenRiitta - Johanna RusanenSeppä - Raimo LaukkaJuhana – Olavi Salminen1. mies - Jukka Saarman2. mies - Jukka Lahtinen3. mies - Henri Jussila1. nainen - Minna-Leena Lahti2. nainen - Olivia Kyllönen3. nainen - Eeva SemerdijevAnna-Loviisa - Marja JäppinenAlbertiina - Silvia LuippunenJoonas Kokkosen säveltämä Viimeiset Kiusaukset on alkuvoimaisen henkinen kuvaus herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta ja se on noussut vuosien saatossa suomalaisen oopperan klassikoksi. Viimeisiä kiusauksia on esitetty liki 300 kertaa – ulkomaillakin Metropolitania myöten. Oopperan tapahtumat sijoittuvat Paavon ja hänen vaimonsa Riitan kotiin, Nilsiän Aholansaareen. Nilsiän ollessa nykyään osa Kuopiota voidaan siis sanoa, että ooppera palaa kotiseudulleen – tai ainakin Pohjois-Savon körttiläisseuduille.Viimeiset kiusaukset jäi säveltäjä Joonas Kokkosen ainoaksi oopperaksi. Samannimiseen näytelmään perustuvassa oopperassa Paavo Ruotsalainen makaa kuolinvuoteellaan ja elää houreissaan elämänsä ratkaisevimmat hetket uudelleen. Paavo joutuu valitsemaan maallikkosaarnaajan työnsä ja perheensä välillä. Hänen vaimonsa Riitta kuolee ja poikansa Juhana murhataan. ”Jumala on minua koiraa koko elämäni iän lyönyt rautaruoskalla: se on ollut minulle tarpeellista”, laulaa päähenkilö oopperan ensimmäisessä näytöksessä Paavon virrellä, tutulla kansankoraalilla, on teoksessa tärkeä merkitys.Järj. Kuopion kaupunginorkesteri
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET image
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET
Kuopion tuomiokirkkoTo 29.5. klo 19Pe 30.5. klo 19La 31.5. klo 18JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSETKaksinäytöksinen oopperaToteutetaan ohjattuna puolinäyttämöesityksenäEsityskieli suomiKesto noin 2 tuntia 30 minuuttia, sisältää lyhyen väliajan.Säveltäjä Joonas KokkonenLibretisti Lauri KokkonenKapellimestari Esa HeikkiläOhjaus Jukka SaarmanPuvustus Kaija El ibourkiKuopion kaupunginorkesteriVox Polaris –kuoroKuoron valmennus Jaana TurunenRooleissa:Paavo Ruotsalainen - Juha PikkarainenRiitta - Johanna RusanenSeppä - Raimo LaukkaJuhana – Olavi Salminen1. mies - Jukka Saarman2. mies - Jukka Lahtinen3. mies - Henri Jussila1. nainen - Minna-Leena Lahti2. nainen - Olivia Kyllönen3. nainen - Eeva SemerdijevAnna-Loviisa - Marja JäppinenAlbertiina - Silvia LuippunenJoonas Kokkosen säveltämä Viimeiset Kiusaukset on alkuvoimaisen henkinen kuvaus herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta ja se on noussut vuosien saatossa suomalaisen oopperan klassikoksi. Viimeisiä kiusauksia on esitetty liki 300 kertaa – ulkomaillakin Metropolitania myöten. Oopperan tapahtumat sijoittuvat Paavon ja hänen vaimonsa Riitan kotiin, Nilsiän Aholansaareen. Nilsiän ollessa nykyään osa Kuopiota voidaan siis sanoa, että ooppera palaa kotiseudulleen – tai ainakin Pohjois-Savon körttiläisseuduille.Viimeiset kiusaukset jäi säveltäjä Joonas Kokkosen ainoaksi oopperaksi. Samannimiseen näytelmään perustuvassa oopperassa Paavo Ruotsalainen makaa kuolinvuoteellaan ja elää houreissaan elämänsä ratkaisevimmat hetket uudelleen. Paavo joutuu valitsemaan maallikkosaarnaajan työnsä ja perheensä välillä. Hänen vaimonsa Riitta kuolee ja poikansa Juhana murhataan. ”Jumala on minua koiraa koko elämäni iän lyönyt rautaruoskalla: se on ollut minulle tarpeellista”, laulaa päähenkilö oopperan ensimmäisessä näytöksessä Paavon virrellä, tutulla kansankoraalilla, on teoksessa tärkeä merkitys.Järj. Kuopion kaupunginorkesteri
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET image
JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSET
Kuopion tuomiokirkkoTo 29.5. klo 19Pe 30.5. klo 19La 31.5. klo 18JOONAS KOKKONEN: VIIMEISET KIUSAUKSETKaksinäytöksinen oopperaToteutetaan ohjattuna puolinäyttämöesityksenäEsityskieli suomiKesto noin 2 tuntia 30 minuuttia, sisältää lyhyen väliajan.Säveltäjä Joonas KokkonenLibretisti Lauri KokkonenKapellimestari Esa HeikkiläOhjaus Jukka SaarmanPuvustus Kaija El ibourkiKuopion kaupunginorkesteriVox Polaris –kuoroKuoron valmennus Jaana TurunenRooleissa:Paavo Ruotsalainen - Juha PikkarainenRiitta - Johanna RusanenSeppä - Raimo LaukkaJuhana – Olavi Salminen1. mies - Jukka Saarman2. mies - Jukka Lahtinen3. mies - Henri Jussila1. nainen - Minna-Leena Lahti2. nainen - Olivia Kyllönen3. nainen - Eeva SemerdijevAnna-Loviisa - Marja JäppinenAlbertiina - Silvia LuippunenJoonas Kokkosen säveltämä Viimeiset Kiusaukset on alkuvoimaisen henkinen kuvaus herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta ja se on noussut vuosien saatossa suomalaisen oopperan klassikoksi. Viimeisiä kiusauksia on esitetty liki 300 kertaa – ulkomaillakin Metropolitania myöten. Oopperan tapahtumat sijoittuvat Paavon ja hänen vaimonsa Riitan kotiin, Nilsiän Aholansaareen. Nilsiän ollessa nykyään osa Kuopiota voidaan siis sanoa, että ooppera palaa kotiseudulleen – tai ainakin Pohjois-Savon körttiläisseuduille.Viimeiset kiusaukset jäi säveltäjä Joonas Kokkosen ainoaksi oopperaksi. Samannimiseen näytelmään perustuvassa oopperassa Paavo Ruotsalainen makaa kuolinvuoteellaan ja elää houreissaan elämänsä ratkaisevimmat hetket uudelleen. Paavo joutuu valitsemaan maallikkosaarnaajan työnsä ja perheensä välillä. Hänen vaimonsa Riitta kuolee ja poikansa Juhana murhataan. ”Jumala on minua koiraa koko elämäni iän lyönyt rautaruoskalla: se on ollut minulle tarpeellista”, laulaa päähenkilö oopperan ensimmäisessä näytöksessä Paavon virrellä, tutulla kansankoraalilla, on teoksessa tärkeä merkitys.Järj. Kuopion kaupunginorkesteri