10013 result(s) found for ""

Hildur image
Hildur
Hildur -dekkari-ilmiö saapuu Tampereen Komediateatteriin syksyllä 2026Tampereen Komediateatterin syksyn 2026 pääensi-ilta on Satu Rämön menestysdekkariin perustuva Hildur. Näyttämösovitus perustuu Hildur-kirjasarjan ensimmäiseen osaan, ja dramatisoinnista vastaa Satu Rasila.Nimiroolissa Hildur Rúnarsdóttirina nähdään näyttelijä Petra Ahola, ja Jakob Johansonina näyttelijä Antti Tiensuu. Muut näyttelijät julkaistaan myöhemmin.Hildurin ohjaa Tampereen Komediateatterin taiteellinen johtaja Panu Raipia, joka juhlii teoksella 35-vuotistaiteilijajuhlaansa.Hildur saa ensi-iltansa Tampereen Komediateatterin Päänäyttämöllä perjantaina 18.9.2026.Suomalais-islantilaisesta dekkarista kansainvälinen ilmiöSatu Rämön Hildur-sarja on yksi viime vuosien merkittävimmistä dekkari-ilmiöistä. Islannin länsivuonoille sijoittuva nordic noir -sarja seuraa islantilaista poliisia Hildur Rúnarsdóttiria, jota menneisyyden tapahtumat eivät jätä rauhaan. Sarjan alkaessa Hildur työskentelee poliisina Ísafjörðurin kylässä, jossa hän tutkii sekä synkkiä rikoksia että oman perheensä kohtaloa. Hänen läheinen työparinsa on suomalainen Jakob Johanson, helsinkiläinen poliisi, jonka sukujuuret ulottuvat Äkäslompoloon.Hildur tuo ilmiön uudella tavalla näyttämölle: Tampereen Komediateatterin versio syventyy erityisesti sarjan avausromaanin maailmaan ja Hildurin ensimmäiseen rikostapaukseen Islannin länsivuonoilla.Hildur on Tampereen Komediateatterille merkkiteos, jonka taustalla on teatterin viime vuosien menestyksistä tuttu taiteellinen suunnittelutyöryhmä.Valo- ja videosuunnittelusta vastaa Jussi Kamunen, lavastussuunnittelusta Oskari Löytönen ja pukusuunnittelusta Kaisa Savolainen.Äänisuunnittelusta vastaa Antti Helineva ja kampaus- ja maskeeraussuunnittelusta Katri Haukijärvi.HILDURSyksyn 2026 pääensi-ilta Tampereen Komediateatterin PäänäyttämölläRooleissa: nimiroolissa Petra Ahola, Jakobina Antti Tiensuu, muut roolit ilmoitetaan myöhemminAlkuperäisteos: Satu Rämö – Hildur-kirjasarjan ensimmäinen osaDramatisointi: Satu RasilaOhjaus: Panu RaipiaValo- ja videosuunnittelu: Jussi KamunenLavastussuunnittelu: Oskari LöytönenÄänisuunnittelu: Antti HelinevaPukusuunnittelu: Kaisa SavolainenKampaus- ja maskeeraussuunnittelu: Katri HaukijärviKesto n. 2 h 15 min - kesto tarkentuu lähempänä esitystäEnsi-ilta: pe 18.9.2026LippuinfoHinnat:Peruslippu 48,50 €Eläkeläinen 46,50 €Opiskelija + 18–25 v. 40,50 €Lapsi 17 v. asti 40,50 €Työtön 43,50 €Ryhmä min. 20 lippua 45,50 €Ryhmä min. 50 lippua 44,50 €Show & Dinner min. 20 lippua 80,50 €Show & Dinner min. 50 lippua 77,50 €VaatesäilytysVaatesäilytysmaksu lippuun ostettuna 2€/hlö, ovelta 2,50€/hlö.VäliaikatarjoilutTilaa väliaikatarjoilu etukäteen Juhlatalon Palveluiden sivuilta lomakkeella tai puhelimitse numerosta 0405575833. Varaukset tulee tehdä viimeistään kolme arkipäivää ennen esitystä ja maksaa viimeistään ennen näytöksen alkua ravintolaan. Ravintola ei kata maksamattomia varauksia. Jokainen tilaus vahvistetaan sähköpostitse viimeistään seuraavana arkipäivänä. Väliaikatarjoiluvarauksen voi tehdä myös ennen esitystä teatteriin saavuttaessa, mutta silloin emme voi taata koko tarjoiluvalikoimaa.Show & DinnerTeatteriesityksen lisäksi ryhmät voivat nauttia laadukkaan noutopöytäruokailun ennen tai jälkeen esityksen. Teatterilipun ja ruokailun sisältävä Show & Dinner -paketti on tarkoitettu vähintään 20 hengen ryhmille. Pakettien hinnat ovat esityskohtaisia. Paketit ovat saatavilla Tampereen Komediateatterin Lipputoimistosta.PyörätuolipaikatPyörätuolipaikkoja on Päänäyttämöllä kaksi. Pyörätuoli- ja avustajaliput myydään vain Komediateatterin Lipputoimistosta ja Kulttuurimyymälä Aplodista!JoustolippuViiden euron lisähinnalla voi ostaa joustolipun. Joustolippu oikeuttaa vaihtamaan lipun samanhintaisen hintaryhmän lippuun vielä esitystä edeltävänä päivänä ilman vaihtomaksua.Vaihtomaksu ilman joustoa 10€/lippu.RyhmätRyhmien lippu- ja ruokailuvaraukset vain Komediateatterin Lipputoimistosta puh. 0207 288 388.Ryhmäalennukset ja -ruokailut yli 20 hengen ryhmille.
Faravidin maa image
Faravidin maa
Faravidin maaKalevalasta karataan ja paskaan kaupunniin päädytään.Teatteria, nykysirkusta ja nykytanssia yhteen kietova esitys Faravidin maa sijoittuu Oulun legendaariselle Raksilan markettialueelle, joka kulta-aikanaan ohitti jopa Helsingin Stockmannin päivittäistavaramyynnissä. Nyt Eka-marketin rakennus on tullut käyttöikänsä päähän, se tullaan purkamaan ja alueelle nousee tulevaisuudessa pitkään odotettu uusi onni ja ylpeys: elämysareena, koko pohjoiselle Suomelle autuutta ja elinvoimaa lupaava keskus.Lymyääkö Raksilassa siis oululaisen onnen lähde! Tännekö se onkin haudattu?Faravidin maa on marketin jäänteistä muinaiseen Pohjois-Pohjanmaahan asti ulottuva matka ja myytti onnen etsijöistä ja kätkijöistä. Mitä onni oikeastaan on, ja miksi se täytyy piilottaa? Kullervo naamioi onnen kivuksi, Akka-Queen yrittää manata sen esiin, Kärppä puolestaan juoksuttaa sen vikkelästi piiloon. Jättiläinen Jotuni uneksii ja Näkki yrittää houkutella katsojaa syvyyksiin. Teoksen maailman mytologinen fiktio ja sen kiehtovat olennot yhdistyvät parhaat päivänsä nähneeseen markettirakennukseen, jossa kaikuu myös Salen, Alkon ja kirpputoritoiminnan historia.Faravidin maa kutsuu katsojat paitsi vavahtumaan 14 näyttelijän, tanssijan ja sirkustaiteilijan taidoista, myös loitsimaan onnea, karkottamaan epäonnea, jättämään hyvästit Raksilan marketille ja toivottamaan tervetulleeksi vinksahtaneen elämysareenan ennen elämysareenaa. Ikuiset kysymykset ja myyttiset maisemat kasvavat läpi tyhjentyneen rakennuksen immersiivisessä esityksessä, jossa katsoja saa vapaasti valita oman polkunsa kohti täyttymystä, jota jahdataan ovelasti, manataan mahtavasti ja hävetään hiljaisesti.Myytti on tarina tai uskomus, joka selittää asioita, joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa.Onni on ihmeellinen asia, jota on tilastojen mukaan Oulun kaupungissa todella paljon.Faravidin maan kirjoittaa Eira Virekoski, ja sen ohjaavat Alma Lehmuskallio ja Pirjo Yli-Maunula. Produktio toteutetaan Oulun teatterin ja Flow Productionsin yhteistuotantona yhteistyössä Oulu2026:n ja still stillin (NED) kanssa. Teos on saanut Suomen kulttuurirahaston tukea.Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Faravidin maa on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta sekä Oulun juhlaviikkoja.
Gutenberg! - musikaali image
Gutenberg! - musikaali
Gutenberg! - musikaali Kaksi kaverusta ja yhteinen unelma, 30 hattua ja yksi kyseenalainen historian tunti! Huikean suosion saavuttaneen Murha kahdelle -musikaalin tekijätiimin uutuus on Gutenberg! - musikaali ja se saa ensi-iltansa syksyllä 2026 Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Parhaat kaverit Bud (Juha Pulli) ja Doug (Joel Mäkinen) ovat kaksi innokasta käsikirjoittajaa, joiden haaveena on saada heidän käsikirjoittamansa Gutenberg! -musikaali Broadwaylle. Mitä tapahtuu, kun heille tarjoutuu tilaisuus esitellä musikaalinsa Broadway-tuottajille? Tässä nauruntäyteisessä musikaalissa roolit ja hatut vaihtuvat hurjalla tahdilla! Bud ja Doug ajautuvat lähes hillittömän kaaoksen keskelle, kun he esittävätkin kaikki 30 musikaalin roolia itse kahden miehen hartiavoimin. Samalla tulee kerrotuksi eräänlainen versio Johann Gutenbergista ja painokoneen keksimisen vaiheista ripauksella rakkautta ja petosta.  Anthony Kingin ja Scott Brownin käsikirjoittama Broadway-musikaali Gutenberg! saa ensi-iltansa 17.9.2026 Musiikkiteatteri Kapsäkissä Chris Whittakerin ohjaamana. Rooleissa loistavat taiturimaiset näyttelijät Joel Mäkinen ja Juha Pulli. Esitys on Musiikkiteatteri Kapsäkin, Linnateatterin ja Riihimäen Teatterin yhteistuotanto.  Käsikirjoitus ja sävellys: Anthony King ja Scott Brown  Ohjaus: Chris Whittaker Suomennos: Hanna Kaila  Pukusuunnittelu: Riitta Röpelinen  Rooleissa: Joel Mäkinen ja Juha Pulli  Äänisuunnittelu: Max Marshall Valosuunnittelu: Esa Näykki Tuotanto: Musiikkiteatteri Kapsäkki, Linnateatteri ja Riihimäen Teatteri Kuva: Nils Krogell   Kesto: n. 2h (sis. väliajan). Tarkentuu lähempänä ensi-iltaa.
Kurtturuusut image
Kurtturuusut
Pirjo Tuominen - Miika MuranenKURTTURUUSUTKurtturuusut on lämminhenkinen komedia ystävyydestä, rakkaudesta ja ikääntymisestä.Paula, Eini, Erika ja Sirkka – neljä seitsemänkymppistä leskinaista, ystävykset, Kurtturuusut. Naiset jakavat yhdessä elämäänsä, ja jaettavaa riittää. He eivät jää vaivojansa valittelemaan, vaan elävät itsensä näköistä elämää, nauttivat täysillä ja pitävät hauskaa yhdessä.Mutta jotain puuttuu. Rakkaus.Kurtturuusut syöksyvät rakkauden etsintään rohkeasti, sillä jos haluaa jotain tehdä, se on tehtävä nyt. Naiset alkavat tapailla erilaisia miehiä, joukossa niin vanhoja tuttuja kuin netin kautta löytyneitä uusia tuttavuuksia. Syntyy draamaa, komiikkaa, elämää.Kurtturuusut on hehkuva ystävyyden ylistys ja korkealle kohotettu malja ikääntymisen iloille ja elämän kaikille sävyille!Näytelmä perustuu Pirjo Tuomisen samannimiseen myyntimenestysromaaniin (Tammi 2024), ja sen dramatisoi ja ohjaa Miika Muranen.Rooleissa: Helena Haaranen, Sari Havas, Aino Seppo,Leenamari Unho, Seppo Halttunen, Lasse Karkjärvi,Santeri Kinnunen, Vappu Nalbantoglu, Mikko VihmaOikeuksien valvoja: Nordic Drama CornerKirjailija: Pirjo TuominenDramatisointi ja ohjaus: Miika MuranenDramaturgi: Sanna NiemeläinenLavastus: Katariina KirjavainenPukusuunnittelu: Laura DammertValo- ja videosuunnittelu: Mika HaaranenÄänisuunnittelu: Jaakko VirmavirtaNaamioinnin suunnittelu: Aino HyttinenLäheisyyskoreografi: Johanna Elovaara
Ahlström ja sisällissota -yleisökierros image
Ahlström ja sisällissota -yleisökierros
Yleisön pyynnöstä pääset nyt myös omatoimisesti tutustumaan upeaan Ahlström Voyage -näyttelyyn osoitteessa Makkarakoskentie 34 B. Kyseinen näyttely ruukin vanhassa pajassa esittelee mielenkiintoisella tavalla Ahlström-yhtiöiden, suvun sekä Noormarkun ruukin historiaa ja nykypäivää yli 170 vuoden ajalta. Yhtiön tarina on merkittävä osa suomalaista teollisuus-, arkkitehtuuri-, taide- ja designhistoriaa. Näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasiin, sillä esillä on Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia Savoy-maljakon uniikkikappaleita. Nähtävillä on myös näyttävä ruukkialueen pienoismalli. Näyttelyssä on myös museokauppa.Suosittelemme varaamaan kierrokselle paikan etukäteen verkkokaupasta www.ahlstrominruukki.fi/yleisokierrokset. Voit myös soittaa ja varata liput ma-pe 8.30-16.00 numerosta p. 050 518 3677 tai ruukki@a-ahlstrom.fi.Seuraavia askelia seuraamalla pääset varaamaan kierroksen museokortilla verkkokaupastamme:Mene osoitteeseen ahlstrominruukki.fi. Klikkaa sivuilta itsesi kohtaan verkkokauppa. Sen jälkeen valitse yleisökierrokset. Aseta hakukenttään haluamasi päivä. TÄRKEÄÄ: hakukenttään tulee kirjoittaa kampanjakoodi kohtaan museokortti. Sitten klikkaa hae, jonka jälkeen näkyviin tulee normaali kierros, jossa näkyy normaali kierros ja sen hinta. Näkymästä avautuu myös museokortilla varattava kierros, jossa ei ole hintaa. Museokortilla varattavan kierroksen perässä lukee aina -Museokortti.Museokorttia voi samassa kohteessa käyttää vain kerran päivässä yhdelle kierrokselle. Toisen kierroksen hinta Museokorttilaiselle 16€.
Laulavat Sadepisarat image
Laulavat Sadepisarat
Laulavat sadepisaratSyyskuussa 2026 Tampereen Teatterin päänäyttämön valloittaa viihdyttävä ja romanttinen spektaakkeli, Laulavat sadepisarat, joka vie keskelle energistä 1920-lukua ja Hollywoodin glamouria. Musikaali pulppuaa upeaa musiikkia ja virtuoosimaista tanssia sekä pukujen ja lavastuksen loistoa – nostalgista sateessa steppaamista unohtamatta.Tarina suurten filmitähtien kulta-ajastaKuuluisat filmitähdet Lina Lamont (Pia Piltz) ja Don Lockwood (Tuukka Raitala) kohtaavat elämänsä kriisin, kun elokuva-ala siirtyy mykkäfilmeistä kohti äänielokuvia. Enää pelkkä sanaton näytteleminen ei riitä, vaan pitäisi osata myös puhetekniikka.Lina, Don sekä Donin luottoystävä ja ikuinen humoristi Cosmo Brown (Miikka Wallin) yrittävät vakuuttaa elokuvastudioiden pomot sekä uskolliset faninsa omista kyvyistään. Valovoimainen, nuori lahjakkuus Kathy Selden (Emmi Nieminen) näkee tilaisuutensa tulleen ja päättää ottaa paikkansa elokuvataivaan tähtikaartissa. Nyt jokaisen on näytettävä kyntensä ja laitettava itsensä täysillä likoon – niin näyttelijänä kuin rakkaudessa.Odotuksen arvoinen musikaaliherkkuLaulavat sadepisarat on maailmanlaajuisesti rakastettu musikaali, jonka kantaesitys nähtiin Lontoossa 1983. Se pohjautuu MGM:n elokuvaan Singin’ in the Rain (1952), joka on listattu kaikkien aikojen parhaaksi musikaalielokuvaksi.Esityksen ohjaa Hilkka-Liisa Iivanainen.Laulavien sadepisaroiden 21 näyttelijää ovat Suomen musikaalitaiteilijoiden parhaimmistoa. Päärooleissa hehkuvat karismaattiset Pia Piltz, Tuukka Raitala ja Miikka Wallin sekä uusi tähti Emmi Nieminen. Muissa rooleissa nähdään: Nea-Maria Alanko, Chris Bewsher, Elina Haikka, Annuska Hannula, Toni Harjajärvi, Katriina Lilienkampf, Ville Majamaa, Ella Niinistö, Elisa Piispanen, Elina Rintala, Helena Rängman, Eryka Saksa, Mikko Elias, Pyry Smolander, Arttu Soilumo, Sami Ulmanen ja Lasse Viitamäki.
Everstinna image
Everstinna
Nuori tyttö asuu juuri itsenäistyneen Suomen pohjoisimmassa kolkassa. Hän kirjoittaa runoja, on innokas partiolainen ja käy kesäleireillä Saksassa. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sisällissota on selätetty ja nyt valmistaudutaan uuteen sotaan. Eletään kahden totalitaarisen valtion, natsi-Saksan ja Neuvostoliiton, puristuksessa. Vihataan toista, rakastetaan toista. Tyttö kasvaa aikuiseksi ja rakastuu itseään 28 vuotta vanhempaan Everstiin. Kaikki unelmat käyvät toteen, kun he menevät naimisiin. Mies on täydellinen. Hänellä on jääkärikoulutus, sadistinen luonne, hyvä viinapää ja huono itsetunto. Alkaa eloonjäämistaistelu. Everstinna on riipaiseva tulkinta Rosa Liksomin rakastetusta romaanista. Se on yhden naisen koko elämä ja pienen Suomen tarina tähän päivään saakka. Esitys käsittelee militarismia, fasismia ja vallan lumovoimaa. Liksomin kieli ja ihminen haastavat meitä katsomaan, millaiseen Suomeen olemme matkalla. Esityksen ohjaa Esa-Matti Smolander, jonka esityksissä lämmin karnevalismi kohtaa ihmisyyden pimeät puolet ainutlaatuisella tavalla. Hänen edellisiä ohjaustöitään ovat muun muassa Q-teatterissa loppuunmyydyille katsomoille esitetty Rikos ja rangaistus sekä Lahden kaupunginteatterissa paheksuntaa ja ihastusta herättänyt Lokki. Jukossa Smolanderin ohjauksia ovat olleet Veriruusut sekä Kaksi sisarta. Esa-Matti Smolander on toiminut vuodesta 2021 Teatteri Vanhan Jukon taiteellisena johtajana. Esitys on Teatteri Avoimien Ovien, Teatteri Vanhan Jukon ja Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteistuotanto. Esitykset ovat Helsingissä Teatteri Avoimissa Ovissa keväällä 2026 ja Lappeenrannassa keväällä 2027. Jukon esitykset ovat 19.9.–3.12.2026 Alkuperäisromaani: Rosa Liksom Sovitus ja ohjaus: Esa-Matti Smolander Lavastus ja puvustus: Ia Ensterä Valosuunnittelu: Antti Helminen Äänisuunnittelu: Janna Hyrynkangas Sävellys: Minja Koski Rooleissa: Maria Nissi, Minja Koski, Matti Pajulahti ja Netta Salonsaari Kuvat: Antti Sepponen
Isä image
Isä
Florian ZellerISÄTraagisen farssin pääroolissa Esko RoineEnsi-ilta 5.2.2026 Eino Salmelaisen näyttämöllä“Missä se kana on? Minuutti sitten minulla oli kokonainen kana kädessä”, hämmästelee André olohuoneessaan. Tai oikeammin tyttärensä olohuoneessa – André ei muista muuttaneensa. Eikä sitä, että kanaepisodi tapahtui joskus kauan sitten, muiden ihmisten kanssa.“Ympärillä tapahtuu outoja asioita, etkö ole huomannut?”, isä havainnoi Annelle. Hän piilottaa arvoesineitään varkauksien pelossa. Keitä ovatkaan nuo muukalaiset, jotka ramppaavat asunnossa?Eksyneen isän mielialat vaihtelevat hauraasta hilpeään. Toisinaan hän on äreä vanhus, toisinaan karismaattinen maailmanmies. Hän flirttailee sulavasti uudelle hoitajalle, järjestyksessään ties kuinka monennelle. Aiemmat lähtivät, kun tuli sanottua pahasti. Eivät tykänneet yllätyshuumorista.Isä kehottaa tytärtään lopettamaan jankuttamisen ja päivittelee tämän huonomuistisuutta. “Jos on tuollaisia ongelmia muistin kanssa, kannattaisi mennä tutkimuksiin. Sinähän sitä hoitajaa tarvitset.” Kaikkensa antava Anne näkee painajaista, jossa kuristaa rakkaan isänsä, mutta valveilla suojelee omaansa kuin leijona.Elokuvanakin menestynyt Florian Zellerin teos näyttää tapahtumat hämmästyttävän osuvasti muistisairaan näkökulmasta, unohtamatta myötäelämistä, luopumisen tuskaa, tilannekomiikkaa ja huumorin hajavaloa.Näytelmäkirjailija Florian ZellerOhjaus Tommi Auvinen / Taava HakalaPukusuunnittelu Taava HakalaLavastussuunnittelu Sari PaljakkaValosuunnittelu TJ MäkinenÄänisuunnittelu Kalle NytorpRooleissa Esko Roine, Riikka Papunen, Maiju Saarinen, Miia Selin, Pentti Helin, Janne KallioniemiLiput 52/50/47 €
Laulavat Sadepisarat image
Laulavat Sadepisarat
Laulavat sadepisaratSyyskuussa 2026 Tampereen Teatterin päänäyttämön valloittaa viihdyttävä ja romanttinen spektaakkeli, Laulavat sadepisarat, joka vie keskelle energistä 1920-lukua ja Hollywoodin glamouria. Musikaali pulppuaa upeaa musiikkia ja virtuoosimaista tanssia sekä pukujen ja lavastuksen loistoa – nostalgista sateessa steppaamista unohtamatta.Tarina suurten filmitähtien kulta-ajastaKuuluisat filmitähdet Lina Lamont (Pia Piltz) ja Don Lockwood (Tuukka Raitala) kohtaavat elämänsä kriisin, kun elokuva-ala siirtyy mykkäfilmeistä kohti äänielokuvia. Enää pelkkä sanaton näytteleminen ei riitä, vaan pitäisi osata myös puhetekniikka.Lina, Don sekä Donin luottoystävä ja ikuinen humoristi Cosmo Brown (Miikka Wallin) yrittävät vakuuttaa elokuvastudioiden pomot sekä uskolliset faninsa omista kyvyistään. Valovoimainen, nuori lahjakkuus Kathy Selden (Emmi Nieminen) näkee tilaisuutensa tulleen ja päättää ottaa paikkansa elokuvataivaan tähtikaartissa. Nyt jokaisen on näytettävä kyntensä ja laitettava itsensä täysillä likoon – niin näyttelijänä kuin rakkaudessa.Odotuksen arvoinen musikaaliherkkuLaulavat sadepisarat on maailmanlaajuisesti rakastettu musikaali, jonka kantaesitys nähtiin Lontoossa 1983. Se pohjautuu MGM:n elokuvaan Singin’ in the Rain (1952), joka on listattu kaikkien aikojen parhaaksi musikaalielokuvaksi.Esityksen ohjaa Hilkka-Liisa Iivanainen.Laulavien sadepisaroiden 21 näyttelijää ovat Suomen musikaalitaiteilijoiden parhaimmistoa. Päärooleissa hehkuvat karismaattiset Pia Piltz, Tuukka Raitala ja Miikka Wallin sekä uusi tähti Emmi Nieminen. Muissa rooleissa nähdään: Nea-Maria Alanko, Chris Bewsher, Elina Haikka, Annuska Hannula, Toni Harjajärvi, Katriina Lilienkampf, Ville Majamaa, Ella Niinistö, Elisa Piispanen, Elina Rintala, Helena Rängman, Eryka Saksa, Mikko Elias, Pyry Smolander, Arttu Soilumo, Sami Ulmanen ja Lasse Viitamäki.
EERO NELIMARKAN SYNTYMÄPÄIVÄJUHLA image
EERO NELIMARKAN SYNTYMÄPÄIVÄJUHLA
Näyttelyn keskeinen tarkastelukulma on ei-kirkollinen pohjalaislähtöinen taide. Näkyvätkö pohjalaisalueilla vahvasti vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnollisuus ja uskonnolliset liikkeet, kuten körttiläisyys tai lestadiolaisuus? Onko perinteillä tai ajalla vaikutusta uskonnolliseen tarpeeseen ja sen ilmaisemiseen? Millaista on nykyajan hengellisyys?Uskonto nivoutuu syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mutta kulttuureiltaan ja uskonnollisilta perinteiltään kirjavassa nykyajassa uskonnon ja kulttuurin väliset suhteet ovat muuttuneet. Maallistuneessa nyky-Suomessa taide on yhä enemmän alkanut kiinnostua uskonnosta olematta silti välttämättä uskonnollista.Näyttelyn taiteilijat käsittelevät teoksissaan omaa uskoaan tai uskonnollisuuttaan, uskonnollisia tapoja ja perinteitä, uskontoon liittyviä ennakkoluuloja, uskonnon ulkoisia merkkejä, kirkkoja ja kirkkokansaa tai henkisiä arvoja, pyhää, pyhän kokemista ja sen yhdistämistä arkeen. Taiteilijoiden teemoja ovat esimerkiksi enkelit ja pirut, Aatami ja Eeva, paratiisi, Tuonelan portti, syntipukki, körtit, saarnaajat, papit, kanttorit, hautajaiset, rukousnauhat, Jeesus, vaivaisukot, kirkot, madonna, jouluevankeliumi.Näyttelyn isäntänä on uskonnollisuudestaan tunnettu Eero Nelimarkka. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia taiteilijoilta kuten Veikko Vionoja, Arvid Broms, Arvi Mäenpää, Vilho Lampi, Eero Hiironen, Antti Ojala, Juhani Harri, Carl Wargh, Pekka Jylhä, Marita Liulia, Heikki Mäki-Tuuri, Juha Tammenpää, Mia Damberg, Tiina Laasonen, Teemu Mäki, Pauliina Turakka Purhonen, Tapio Hirvonen ja Riku Riippa, joilla kaikilla on jokin side pohjalaisuuteen. 1600–1700-lukujen taiteilijoiksi valikoituivat Pohjanmaalla vaikuttaneet kirkolliset kuvanveistäjät Michael Balt ja Eric Cainberg. Pohjalaistaiteen lisäksi näyttelyssä on myös tunnettuja uskontoaiheiden kuvaajia kuten Hugo Simberg, Tyko Sallinen, Venny Soldan-Brofeldt ja Kuutti Lavonen.Näyttelyn on kuratoinut Anne-Maj Salin.