Näyttelyn keskeinen tarkastelukulma on ei-kirkollinen pohjalaislähtöinen taide. Näkyvätkö pohjalaisalueilla vahvasti vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnollisuus ja uskonnolliset liikkeet, kuten körttiläisyys tai lestadiolaisuus? Onko perinteillä tai ajalla vaikutusta uskonnolliseen tarpeeseen ja sen ilmaisemiseen? Millaista on nykyajan hengellisyys?

Uskonto nivoutuu syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mutta kulttuureiltaan ja uskonnollisilta perinteiltään kirjavassa nykyajassa uskonnon ja kulttuurin väliset suhteet ovat muuttuneet. Maallistuneessa nyky-Suomessa taide on yhä enemmän alkanut kiinnostua uskonnosta olematta silti välttämättä uskonnollista.

Näyttelyn taiteilijat käsittelevät teoksissaan omaa uskoaan tai uskonnollisuuttaan, uskonnollisia tapoja ja perinteitä, uskontoon liittyviä ennakkoluuloja, uskonnon ulkoisia merkkejä, kirkkoja ja kirkkokansaa tai henkisiä arvoja, pyhää, pyhän kokemista ja sen yhdistämistä arkeen. Taiteilijoiden teemoja ovat esimerkiksi enkelit ja pirut, Aatami ja Eeva, paratiisi, Tuonelan portti, syntipukki, körtit, saarnaajat, papit, kanttorit, hautajaiset, rukousnauhat, Jeesus, vaivaisukot, kirkot, madonna, jouluevankeliumi.

Näyttelyn isäntänä on uskonnollisuudestaan tunnettu Eero Nelimarkka. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia taiteilijoilta kuten Veikko Vionoja, Arvid Broms, Arvi Mäenpää, Vilho Lampi, Eero Hiironen, Antti Ojala, Juhani Harri, Carl Wargh, Pekka Jylhä, Marita Liulia, Heikki Mäki-Tuuri, Juha Tammenpää, Mia Damberg, Tiina Laasonen, Teemu Mäki, Pauliina Turakka Purhonen, Tapio Hirvonen ja Riku Riippa, joilla kaikilla on jokin side pohjalaisuuteen. 1600–1700-lukujen taiteilijoiksi valikoituivat Pohjanmaalla vaikuttaneet kirkolliset kuvanveistäjät Michael Balt ja Eric Cainberg. Pohjalaistaiteen lisäksi näyttelyssä on myös tunnettuja uskontoaiheiden kuvaajia kuten Hugo Simberg, Tyko Sallinen, Venny Soldan-Brofeldt ja Kuutti Lavonen.

Näyttelyn on kuratoinut Anne-Maj Salin.