HÄIKÄISEE - RASILA, HYVÄRINEN, KOSTIAINEN JA NIELSEN - VEISTOSPUISTON 40-VUOTISJUHLAKESÄ image
HÄIKÄISEE - RASILA, HYVÄRINEN, KOSTIAINEN JA NIELSEN - VEISTOSPUISTON 40-VUOTISJUHLAKESÄ
Sisyfos sekä Feeniks-lintu olivat Pulliselle vertauskuvia niin hänen ammatillisessa, kuin myös yksityisessä elämässään. Sisyfoksen rinnettä alati ylös vierittämän kivenmurikan lailla, veistäminen oli Pulliselle aina valmistuttuaan alkupisteeseen palaava luomistyö. Taide ja kuvanveisto olivat Pulliselle enemmän kuin ammatti, ne olivat hänelle sielua ja ruumista parantavaa meditatiivista liikettä, jolla hän kuntoutti itsensä, aina 14-vuotiaana sairastetusta tuberkuloosista 70-vuotiaana sairastettuun aivoinfarktiin. Pullisen kyvyssä nousta erilaisten sairauksien ja onnettomuuksien tuhkasta kiteytyy tulilinnun pysähtymätön kohtalo: aina uudesti syntyvä, periksiantamaton tahto aloittaa alusta. "LAILASISYFOSFENIX - kuvanveistäjän elämää"- näyttelyssä on esillä kuvanveistäjän työhön liittyviä kulmahiomakoneita, marmoritalttoja ja kipsin työstämisessä käytettyjä raspeja – mutta myös harvinaisia kuriositeetteja, kuten aiemmin näkemättömiä nuoruudentöitä ajalta ennen kuvanveisto-opintoja (lyijykynä, guassi ja öljy kankaalle). Nähtävillä on lisäksi pari keskeneräiseksi jäänyttä teosta, joiden kautta yleisölle aukeaa näkymä luovaan prosessiin, siihen miten veistäjä näkee muotoja materiaalissaan. Työkalujen rinnalla esillä on työasuja, valokuvia ja muuta taustoittavaa aineistoa.Näyttely piirtää kuvan Pullisesta toimijana, jonka kaikkia valintoja ohjasivat esteettiset kriteerit ja kokonaisvaltainen yksityisen ja julkisen tasapaino. Yleisölle avautuu näkökulma kurinalaiseen kivenpyörittäjään sekä tuhkasta uudestisyntyneenä nousevaan, itsensä alati uudestaan luovaan taiteilijaan.
Juliana Huxtable: Pretty Canary image
Juliana Huxtable: Pretty Canary
Näyttely pureutuu modernin naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä. Tarkastelun kohteena on myös se, miten Suomessa naisen oli mahdollista luoda itsenäinen ura taiteilijana. Aiheet nivoutuvat edelleen ajankohtaiseen ja maailmanlaajuiseen keskusteluun naisen asemasta ja mahdollisuuksista.”Naisten tekemällä taiteella on ollut – ja on – Suomen taidehistoriassa tärkeä rooli. Naiset ovat toimineet miesten rinnalla taiteen kentällä monissa tehtävissä, sekä taiteilijoina että esimerkiksi kriitikkoina, opettajina ja taideteollisuusaloilla toimivina muotoilijoina ja käsityöläisinä, myös kirjailijoina ja runoilijoina. Näyttelyyn valittuja neljää taiteilijaa yhdisti juuri tämä monialaisuus ja he kaikki tekivät pitkän, itsenäisen uran kuvataiteilijoina. He myös suunnittelivat ammattiuraansa tavoitteellisesti ja strategisesti alusta alkaen. He tähtäsivät nimenomaan ammattitaiteilijoiksi aikana, jolloin taidetta pidettiin kuitenkin enemmän naiselle sopivana harrastuksena kuin vakavasti otettavana ammattina”, kertoo näyttelyn kuraattori, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.Schjerfbeckin, Thesleffin, Schaumanin ja Sesemannin edustus maamme merkittävimpien taidemuseoiden kokoelmissa kertoo siitä, että kohtaamistaan haasteista huolimatta naisten taidetta myös arvostettiin. Naiset olivat poikkeuksellisen kansainvälisiä, he matkustivat ja maalasivat läpi elämänsä. Uudet ympäristöt innoittivat uusia tapoja nähdä ja tallentaa maailmaa ja sen ilmiöitä. Yhteiskunnalliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset välittyivät naisten tekemään taiteeseen: 1900-luvulla taiteilijoiden kuviin ilmestyi vanhempien sukupolvien sosiaalisia odotuksia uhmannut uusi nainen, joka määritti itse uransa ja yksityiselämänsä suunnan.Moderni nainen on osa Ateneumin taidemuseon monivuotista hankketta, jonka aikana näyttely on kiertänyt erilaisilla painotuksilla niin New Yorkissa, Tukholmassa, Oulussa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Nyt Turussa esiteltävä kokonaisuus on päivitetty versio Anu Utriaisen kuratoimasta kiertonäyttelystä. Se esittelee yli 50 teosta Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kokoelmasta, minkä lisäksi kokonaisuutta on rikastettu Turun taidemuseon omilla kokoelmateoksilla. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kanssa ja sen toteutuksesta Turun taidemuseossa on vastannut Ilona Mäki.