4210 result(s) found for ""

RETROJENGI: Danny, Frederik, Erkki Liikanen image
RETROJENGI: Danny, Frederik, Erkki Liikanen
RETROJENGI TIEN PÄÄLLE! – DANNY, FREDERIK & ERKKI LIIKANEN KEIKKAILEVAT NYT KIMPASSA!Sana retro määritellään aiempien vuosikymmenten tyyliksi, muodiksi tai – kuten tässä tapauksessa musiikiksi, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana. Kyse on siis tietynlaisesta nostalgiasta eli menneitten aikojen muistelusta, ikävöinnistä, kaihosta ja haikeudesta.Kun menetyksellinen ura suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ykkösjoukoissa on alkanut jo 1960-luvulla eli kuutisenkymmentä vuotta sitten kuten Dannyllä, Frederikillä ja Erkki Liikasella niin voidaan suurella kunnioituksella ja arvostuksella todeta nyt tien päälle yhdessä lähtevän trion olevan retrojengin eliittiä.Ja kaikkien suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ystävien iloksi Retrojengin keikoilla kuullaan tuttuja, lämpimiä muistoja herättäviä hittejä vuosien varrelta.Musiikin johdosta vastaa musiikkituottajana, kapellimestarina ja kosketinsoittajana tunnettu Petri Kokko. Säestävänä yhtyeenä toimii pitkän linjan muusikoista koostuva sixties-bändi The Goldies. Yhtyeen solisti ja komppikitaristi Curre Andersén aloitti soittohommat jo 1960-luvun alussa yhtyeessä The Nameless. Basisti Masa Saari on soittanut vuosien varrella useassa eri kokoonpanossa, joista nimekkäimpänä ehkä Pohjois-Suomen ylpeys Battaglia. Rumpali Hate Sjöblom ja kitaristi Kimi Engström muistetaan muun muassa The Ronski Gangistä. The Goldies on suosittujen Back To The Sixties -tapahtumien vakioesiintyjä. Retrojengin kuorossa laulavat Katja Lukin ja Jennika Vikman.DANNY – ”EN VOI LOPETTAA LAULAMISTA…””Olen kuin hai, jonka on oltava kaiken aikaa liikkeessä tai muuten hapensaanti loppuu. En minäkään voi lopettaa liikkumista ja laulamista. Jatkan siis hain tapaan ja pyrähdän välillä pintaan esiintymään”, runsas vuosi sitten 80-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Danny on kertonut.Dannyn hittiputki alkoi jo vuonna 1964. – ”East Virginia”, "Piilopaikka", ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Rebecca”, ”Salattu suru", "Kesäkatu", "Se eikö todista että muutuin", ”Tuuliviiri", "Piilopaikka", "Maantieltä taloon", "Vähän ennen kyyneleitä", "Kauan", "Hiljainen kitara", "Aaveratsastajat", ”Amarillo”, "Seitsemän kertaa seitsemän", "Tuulensuojaan", ”Kuusamo”, "Ninja", "Tämä taivas, tämä maa", ”Pieni sana”, ”Elä ja anna toisten kuolla”, ”Don Juan” ja niin edelleen.Vuonna 1977 Danny löysi duettoparikseen Armi Aavikon, jonka kanssa Danny levytti muun muassa sellaiset hitit kuin ”Tahdon olla sulle hellä", ”Me vain” ja ”Kaiken sulle antaisin". Kaiken kaikkiaan suomalaiseen sielunmaisemaan jääneitä listahittejä uralle mahtuu satakunta.Danny on tunnettu myös show-kiertueistaan, joita hän on järjestänyt 1960-luvulta saakka, ja hänen onkin katsottu aloittaneen show-kulttuurin Suomessa.Danny on toiminut esiintyviä taiteilijoita edustavan Solo ry:n puheenjohtajana ja Gramexin hallituksen jäsenenä. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki vuonna 1996 ja Iskelmä-Finlandia-palkinto vuonna 2018 sekä taiteilijaeläke maaliskuussa 2022.FREDERIK – JUNTTIDISCON KUNINGASFrederik on syntynyt helmikuussa 1945 Helsingissä. Reetuna ja junttidiscon kuninkaanakin tunnettu laulaja on värikäs ja suorasanainen persoona.Frederikin ensimmäinen singlelevy ”Kaukana pohjoisessa”, kääntöpuolella ”Sääli on sairautta” julkaistiin taiteilijanimellä Anssi Savioja vuonna 1968. Myöhemmin taiteilijanimi muuttui Tanskan silloisen kruununprinssin, nykyisen kuninkaan mukaan Frederikiksi.Läpimurtoa ei tarvinnut kauan odottaa. Se tapahtui vuonna 1970 Syksyn sävel -kilpailussa Kari Kuuvan sävelmällä ”Jos jotain yrittää”, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä”Harva meistä on rautaa”.Ensimmäisen kultalevynsä hän sai albumista Tsingis Khan vuonna 1979. Albumin nimiraita oli suomalainen versio Länsi-Saksan vuoden 1979 euroviisukappaleesta ”Dschinghis Khan”. Kerrotaan, että laulun säveltäjä Ralph Siegel oli soittanut Suomeen ja kehunut Frederikin versiota jopa alkuperäistä paremmaksi. Samalla Siegel oli tarjonnut levytettäväksi kappaletta ”Hadschi Halef Omar”, joka tunnetaan Suomessa nimellä ”Sheikki Ali Hassan”.Vuonna 1980 Esa Nieminen sävelsi ja Raul Reiman sanoitti kappaleen ”Kolmekymppinen”, joka muodostui todelliseksi ikivihreäksi. Vuonna 1981 Frederik osallistui Suomen Euroviisukarsintaan Jori Sivosen säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla kappaleella ”Titanic”.Hitit seurasivat toisiaan. – ”Ramaya”, ”Nakurantaa”, ”Miesstrippari”, ”Hafanana”, ”Tuu jo tangoon”, ”Linda Linda”, ”Taka takata”, ”Stenka Rasin”, ”Kung Fu taistelee”, ”Tule tyttö kyytiin”, ”Volga”, ”Hei Beibi”, ”Rio”, ”Rasputin”, ”Seksipommi” (”Sex Bomb”) ja monia muita.Vuonna 2004 Frederik juhlisti 35 vuotta kestänyttä uraansa konserttikiertueella ja tuplakokoelmalla. Vuotta myöhemmin Frederik nimettiin Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaaksi.Vuoden 2012 lopulla Frederik esiintyi Tapani Kansan, Dannyn, Einin ja Virve Rostin kanssa laajalla Finnhits 2012 -konserttikiertueella. Ja muutamaa vuotta myöhemmin Frederik kiersi Suomea yhdessä Dannyn ja Tapani Kansan kanssa Finnhittien kuninkaat -turneella.ERKKI LIIKANEN – SYKSYN SÄVEL TOI TUNNETTAVUUTTA…Erkki Liikanen oli 1970-luvun lopulla suosituimpia suomalaislaulajia Syksyn sävel -kilpailussa saavutetun menestyksen myötä. Hän osallistui kilpailuun vuosina 1975, 1976, 1977, 1983, 1984 ja 1989. Liikanen voitti humoristisilla, pilke silmäkulmassa tehdyillä iskelmillään kilpailun vuosina 1975 ja 1976 ja sijoittui toiseksi muilla osallistumiskerroillaan.Voittajakappaleet ”Evakkoreki” (1975) ja ”Jokkantii” (1976) olivat kumpikin Erkki Liikasen itse säveltämiä ja sanoittamia. Toiseksi sijoittuneet kappaleet olivat "Kolmen konstin timpermanni" vuonna 1977, ”Reikani, Reikani” vuonna 1983, ”Tuttu mies, putkimies” vuonna 1984 ja ”Taikuri itämaan” vuonna 1989.–  Olin ollut ennenkin televisiossa, mutta Syksyn sävel toi kaikista eniten tunnettavuutta. Ensimmäisen voiton jälkeen tuli töitä ihan hirveästi. Ja edelleen Evakkoreki pitää vetää aina jokaisella keikalla. Näin se on, Eki Liikanen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2018.Huhtikuussa 1943 Viipurissa syntynyt sympaattinen Erkki Liikanen tunnetaan laulajana, lauluntekijänä, näyttelijänä ja rumpalina. Ensi askeleitaan laulajana hän aloitti harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen orkesterin riveissä 1960-luvun alussa. Ensilevytys vuodelta 1962 oli ”Hiiri Gonzales” (”Speedy Gonzales”). Samoihin aikoihin hän toimi niin Erik Lindströmin kuin Pertti Metsärinteenkin yhtyeitten rumpalina.1960-luvun tunnetuimmat levytykset olivat duetto ”Manzanilla” yhdessä Arja Tuomarilan kanssa ja ”Kun hämärtää”.Kuusikymmentäluvun puolivälissä levytetty kantrihenkinen balladi ”Mua älä hylkää” toi kantrimusiikin olennaiseksi osaksi Liikasen tuotantoa. Siitä esimerkkinä ”Kuljen kuljen” (”Proud Mary”) vuodelta 1971 ja ”Meiä Veera” (”Arms Full of Empty”).Tv-näyttelijänä Erkki Liikanen kunnostautui 1970-luvun alussa Mainos-TV:n viihdeohjelmasarjassa ”Katapultti”. Muina vakiovieraina ohjelmassa esiintyivät muun muassa Kalle Holmberg, Matti ”Mölli” Keinonen, Marjatta Leppänen. Sarjaa käsikirjoittivat Seppo Ahti, Olli Alho, Matti Kuusla, Jaakko Salo ja Jukka Virtanen. Katsojia ohjelma keräsi yli 1,7 miljoonaa. Jatkoa Erkki Liikasen esiintymisille tv-ruuduissa seurasi Ylen TV1 komediasarjassa ”Merirosvoradio” vuosina 1974 – 1976. Ohjaajina toimivat Pertsa Reponen ja Vesa Nuotio. Päätehtävissä nähtiin Liikasen lisäksi muun muassa Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Risto Mäkelä, Esko Roine ja Leena Uotila.Liikasen viimeisimmät albumit ovat olleet teemakokonaisuuksia: ”Juha Vainion lauluja” vuodelta 1997 ja ”Lapin lentojätkä rento” vuodelta 2002, joka sisältää Lappi-aiheisia lauluja.
Eero Koivistoinen Quartet & Nina Mya image
Eero Koivistoinen Quartet & Nina Mya
Eero Koivistoinen Quartet & Nina Mya Nina Mya ja Eero Koivistoinen ovat tehneet yhdessä uuden konserttikokonaisuuden, jossa on mukana uutta materiaalia sekä Koivistoisen vanhoja instrumentaaleja, joihin Nina Mya on kirjoittanut englanninkieliset tekstit. Ohjelmistosta löytyy myös Koivistoisen rakastettuja laulettuja klassikoita, kuten "Mieleni Meri", johon alkuperäisen tekstin kirjoitti Juha Vainio – nyt kappale on saanut kokonaan uuden englanninkielisen tarinan Nina Myan kynästä. Lisäksi ohjelmistosta löytyy Myan sävellyksiä. Ohjelmiston tyylilajina on perinteikäs jazz, jossa on lisäksi soulkulmaa sekä afrikkalaisia sävyjä ja rytmejä. Vuonna 2012 perustettu "Koipan" kvartetti on aiemmin kiertänyt ahkerasti esiintymässä ja julkaissut kolme levyä Svart Recordsille: Hati Hati (2012), Illusion (2017) ja Diversity (2022). Joulukuussa 2024 yhtyeen ja Nina Myan musiikkia äänitetään Ylen toimesta eli loka-marraskuun kiertueella yleisö pääsee nauttimaan vielä julkaisematonta materiaalia. Tämä kahden sukupolven kohtaaminen tuo yhteen niin nostalgiaa kuin myös uutta tunnelmaa, suomijazzin todelliselta huipulta. Lyriikoissa otetaan kantaa ihmisyyteen monesta kulmasta, liikkuen arkisista parisuhdeteemoista isompiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kokoonpano: Nina Mya (laulu), Eero Koivistoinen (saksofoni), Alexi Tuomarila (piano), Jori Huhtala (basso) & Jussi Lehtonen (rummut)Eero Koivistoinen (s. 1946) on Suomen jazzhistorian keskeisiä nimiä. Uransa 1960-luvulla aloittanut saksofonisti on onnistunut ylläpitämään korkeaa profiilia vuosikymmenestä toiseen. Säveltäjänä hän on tehnyt niin pienimuotoista yhtye- ja näyttämömusiikkia kuin myös laajoja big band -teoksia. Kansainvälistä mainetta ja useita huomionosoituksia saavuttaneen Koivistoisen keskeinen yhteistyökumppani on ollut UMO Jazz Orchestra. Lisäksi kansainvälisiä kanssamuusikoita ovat olleet muun muassa trumpetisti Randy Brecker, rumpali Jack DeJohnette ja kitaristi John Scofield. Koivistoisen yhtye voitti Montreux'n jazzfestivaalien yhtyekilpailun kesällä 1969. Voitto ja siihen palkintona sisältynyt soittomatka Newportin jazzfestivaaleille Yhdysvaltoihin keräsi Suomessa runsaasti huomiota. Koivistoisen luomistahti ja uteliaisuus ovat pysyneet vireessä aina siitä asti ja ura on ollut monipuolisen häikäisevä. Siinä missä Utu (2001) tyylitteli uusiksi kansanlauluja, laulaja Johanna Iivanaisen kanssa julkaistut Suomalainen (2003), Lennosta kii! (2007) ja Kaupungin valot (2009) ottivat käsittelyyn iskelmän ja popmusiikin. Myöhemmällä urallaan Koivistoinen on tehnyt laajasti yhteistyötä nuorempien muusikkojen kanssa. "Koippa" on esimerkiksi tarjonnut sävellys- ja soittopanostaan jazzyhtye The Five Corners Quintetille.Nina Mya (s. 1989) on suomalainen jazzlaulaja, säveltäjä, laulunopettaja ja ääninäyttelijä, joka on saavuttanut vankan aseman Suomen musiikkipiireissä sekä yhtyeenjohtajana että vierailevana solistina. Hän on tummaääninen, vivahteikas ja vahva tulkitsija sekä improvisoija, jolla on paitsi jazzin teknistä taituruutta, myös gospelin ja soulin syvyyttä ja julistusta. Nina Mya on julkaissut omalla nimellään neljä albumia, Flying Solo (2012), Our Time (2014), Closure (2016) ja Just Another Lonely Soul (2021) sekä yhden albumin, Searching My Soul (2023) yhteistyössä UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa. Hänet valittiin Pori Jazzin Vuoden Taiteilijaksi vuonna 2012. Lisäksi Mya on tehnyt menestyksekästä uraa ääninäyttelijänä, viimeisimpänä Netflixin "Yksisarvinen Thelma" musikaalianimaation pääroolissa. Taidokas ja monipuolinen laulaja on siis ollut kysytty useassa yhteydessä yli genrerajojen; hän on toiminut myös sinfoniaorkestereiden solistina Burt Bacharach -tribuutissa.
Kurjet image
Kurjet
Tiina Puumalainen ‒ Hanna SuutelaKurjetHe elivät kirjoittaakseen (ja kirjoittivat elääkseen)Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kurjet kertoo satumaisen tarinan Helmi ja Aune Krohnista sekä Aino Kallaksesta ‒ lahjakkaista, rohkeista ja periksiantamattomista kirjailijasisaruksista.Helmi Krohn, sisaruksista vanhin, on voimakastahtoinen kirjallisuusnainen, joka kiinnostuu spiritualismista. Aino Kallas, keskimmäinen sisko, on kuuluisa kirjailija sekä kohuttu ja kansainvälinen seurapiiri-ihminen. Sisarussarjan nuorin, Aune Krohn, kirjailija hänkin, on ottanut hoitaakseen sisarusten masennukseen sairastuneen Minna-äidin ammentaen voimaa hengellisyydestä.Eletään 1930-luvun Suomessa. Sisaruksia yhdistää kirjoittaminen. He kirjoittavat ammatikseen ja kutsumuksesta, kääntävät ja toimittavat henkensä pitimiksi, kamppailevat köyhyyttä vastaan, joka vaanii koko ajan kulman takana.Kaarle-veljensä kuoleman myötä sisaret kokoontuvat pitkästä aikaa. Paikalla ovat myös säveltäjäveli Ilmari Krohn kirjailijavaimonsa Hilja Haahden kanssa sekä Helmin entinen aviomies, professori ja valtiomies E. N. Setälä.Seurue luennoi ja viisastelee toisilleen kuin vanhoina hyvinä aikoina, kunnes käy kuten aina, ja joku alkaa muistella menneitä. Puheeksi tulee Kiiskilän hovi. Tarunhohtoinen sukukartano Viipurinlahdella on sisarusten lapsuuden paratiisi, joka katoaa heidän elämästään yhtä nopeasti ja traagisesti kuin heidän isänsä Julius Krohn, suomalaisen kulttuurin merkkihenkilö.Vaikka yhteys lapsuuteen on kadonnut, ovat särkyneen idyllin sirpaleet yhä läsnä sisarusten elämässä: muistoina, totuutena ja tarinoina. Kukin on löytänyt yksilöllisen tiensä, mutta millä ehdoilla? Mikä tässä elämässä toteutuu, mikä jää toteutumatta?Kiehtova tarina valottaa Krohnin suvun kirjailijanaisten vaiheitaTiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kurjet kertoo kauniin ja kiehtovan tarinan Krohnin laajaan sivistyssukuun kuuluvista kirjailijasisaruksista. He olivat lahjakkaita ja rohkeita, periksiantamattomia ja itseoppineita naisia, jotka tekivät valtavan työn suomalaisen kulttuurin puolesta.Tutkimuskirjallisuudesta inspiroitunut teos muistuttaa, kuinka tärkeitä inhimillisiä perusarvoja sivistys ja kulttuuri ovat kaikkina aikoina luodessaan valoa pimeyden keskelle.Kurjet-esityksen ohjaa Tiina Puumalainen, ja sen lavastaa Teppo Järvinen. Puumalaisen ja Järvisen perustama The Wild Company -teatterikollektiivi tunnetaan kokonaisvaltaisesta näyttämöestetiikastaan.“Miksi kurjet lentävät?Koska ne voivat.Koska ne haluavat.Koska ne osaavat.”Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 14.2.2024TyöryhmäRooleissa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Nicke Lignell ja Paula SiimesOhjaus Tiina Puumalainen Käsikirjoitus Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela Lavastussuunnittelu Teppo Järvinen Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valosuunnittelu Kare Markkola Musiikki Joakim Berghäll Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen
HPP Open 2024 image
HPP Open 2024
HPP Open 2024 HPP Open on Suomen suurin kansainvälinen tennisturnaus, joka pelataan Talin Tenniskeskuksessa Helsingissä 4.-10.11.2024. Kuka juhlii tänä vuonna? Turnauksessa riittää koettavaa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Katsojat pääsevät seuraamaan huipputason kaksin- ja nelinpelejä sekä nauttimaan elämyksellisestä tapahtumaviikosta. Tutustu tarkemmin tapahtumaan: www.hppopen.fi Tapahtuman ovet aukeavat: MA 6.11. klo 12.00 TI 7.11. klo 12.00 KE 8.11. klo 12.00 TO 9.11. klo 12.00 PE 10.11. klo 12.00 LA 11.11. klo 11.00 SU 12.11. klo 11.00 * Muutokset HPP Open -ohjelmaan ovat mahdollisia pelaajien loukkaantumisten tai muiden esteiden johdosta. Myös muutokset mahdollisia, jos ennakkoon aikataulutetut pelaajat arvotaan vastakkain tai SE-paikkojen johdosta kisajohto tekee poikkeusjärjestelyitä. Numeroimattomat istumapaikat. Liput vaihdetaan rannekkeisiin. Lastenlippu on tarkoitettu alle 18-vuotiaille. Alle 7-vuotiaat sylilapset maksutta. Täydennä elämyksesi HPP Openissa VIP-lipuilla! VIP-lippu (K18) sisältää: Sisäänpääsyn tapahtuma-alueelle ja VIP-alueelleOman katsomoalueenOman sisäänkäynnin ja naulakkopalvelutHerkullisen päivittäin vaihtuvan VIP-menun Varaukset ja tiedustelut: katariina.merve@talintenniskeskus.fi Esteettömyys:Avustaja pääsee tapahtumaan ilmaiseksi avustettavan kanssa samalla lipulla: kylläTapahtumaan on esteetön pääsy pyörätuolilla: kylläTapahtumapaikalla on esteetön WC: kylläTapahtumapaikalla on mahdollisuus induktiosilmukan käyttöön: eiTapahtumassa on pyörätuolikoroke: kyllä Katso osallistumisehdot!
Pinnan alla image
Pinnan alla
PINNAN ALLA alkuperäisteksti Leena Paasio dramatisointi ja ohjaus Elina Izarra Eetu on juuri aloittanut lukion. Hänen perheensä elämä on mullistunut: Itämerta tutkinut meribiologiäiti on kadonnut uintiretkellään. Yhtäkkiä elämä on surun, perheen rahahuolien sekä ystävyyssuhteiden aiheuttamien kysymysten kanssa painimista. Eetu ystävineen saa koulussa Itämeri-aiheisen tehtävän. Sen tekeminen avaa kaveruksille luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Samalla se ajaa ystävysten välisiä suhteita uusille urille. Pian Eetu alkaa myös ymmärtää äidin katoamiseen liittyviä syitä, ja salaisuudet alkavat selvitä. ”Mun oli vaikeaa kuunnella sillä tunnilla mitään. Kaikki, mitä opettaja sanoi, oli mulle entuudestaan tuttua. Muistin äidin keskittyneen ilmeen, kun se laittoi lukulasit nenälleen, ja teki taulukoita Itämerestä ottamistaan näytteistä. Mä olin mennyt kouluun unohtaakseni äidin, jatkaakseni eteenpäin ja estääkseni oman vajoamiseni. Ja tässä sitä oltiin. Koulussa, mutta kuitenkin tiukasti oman pään sisällä.” Pinnan alla on Elina Izarran dramatisoima näytelmä Leena Paasion nuortenkirjaparista Harmaja luode seitsemän ja Bengtskär itä kahdeksan. Näytelmä vie katsojan Itämeren syvyyksiin sinisimpukoiden ja rakkolevien kiehtovaan maailmaan. Samalla se kuvaa meren läheisyydessä kulkevien ihmisten iloja, suruja ja riemua; ystävyyttä, ihastumisia ja toisen tukemista vaikeissakin tilanteissa.
KAVI esittää: Tadeusz Konwicki: SALTO image
KAVI esittää: Tadeusz Konwicki: SALTO
ANI @ H5 Bar & Cellar ANIn lavapreesens, äänenkäyttö, sanoitukset ja tarttuvat melodiat ovat luoneet hänestä yhden tämän hetken mielenkiintoisimmista pop-lupauksista. Artistin musiikissa suomalainen sielunmaisema ja poeettisuus yhdistyvät nuorekkaaseen soundiin ja huippuluokan tuotantoon. Laulaja-lauluntekijän osuutta tuotannossa on kuultu lukuisilla kultaa ja platinaa striimanneilla kappaleilla, joilla esiintyy muun muassa JVG, BESS, BEHM sekä Evelina. ANIn luovuus ja lahjakkuus on huomioitu myös kriitikoiden toimesta Emma-ehdokkuuksilla: 2022 Vuoden musiikintekijä ja 2023 Vuoden pop! ANI julkaisi 2023 elokuussa kultaa striimanneen albumin “Virgin”, joka summaa laulajan taitoa pop-hookkien pioneerina. Vuosi 2024 starttasi odotetulla singlejulkaisulla Jos puhutaan totta, joka ilmiöityi Tiktokissa jo ennen julkaisua. Huhtikuun lopussa ilmestynyt Odota sua jatkoi menestyksen kaavaa ja nousi Jos puhutaan totta -singlen tapaan suoraan Spotifyn virallisen top-listan kärkisijalle. Tämän vuoden puolella artistilta on ilmestynyt myös yhteisjulkaisut; Lupaa et sä lähet VIIVIn kanssa ja Kauniita KIKIn kanssa – kappaleet antavat hyvää esimakua tulevasta. Live-esiintymisessään hän sulauttaa taitavasti yhteen lavakarismansa ja upean äänenkäytön, taaten energisen ja vuorovaikutteisen elämyksen kuulijoille. ANIn palo musiikkia kohtaan välittyy kappale kappaleelta yleisölle, tehden jokaisesta liveshowsta ainutkertaisen.
Ilon aika image
Ilon aika
Arne LygreILON AIKAIlon aika kertoo nykyaikaisista parisuhteista - rakkaussuhteista, sisarusten välisestä kiintymyksestä, haastavasta vanhemmuudesta ja ystävyydestä. Se kertoo äideistä, tyttäristä, veljistä, naapureista, tutuista ja tuntemattomista ihmisistä, joiden elämät tänään kohtaavat toisensa.Äiti ja aikuinen tytär istuvat penkillä, joenvarressa, hautausmaan lähellä. He tapaavat pitkästä aikaa ja odottavat perheen poikaa, Akslea, joka liittyisi pian seuraan. Kun Aksle viimein saapuu, hänellä on uutinen. Hän on päättänyt jättää koko nykyisen elämänsä, kumppaninsa, kotikaupunkinsa, vanhempansa ja sisarensa. Hän on päättänyt kadota. Hän on pakannut tavaransa, hän ajaa pian tiehensä. Akslen lähdön jälkeen äiti lähtee tapaamaan Akslen elämänkumppania ymmärtääkseen paremmin poikansa ratkaisua. Äiti päättyy juhliin, tapaa tuntemattomia ihmisiä, ja hänen saamansa vastaukset yllättävät lopulta kaikki.Ilon aika on täysiä katsomoita Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa kerännyt leikkisä, toiveikas ja omaperäinen kuvaelma elämänvalinnoista ja pyrkimyksestä löytää yhteys muihin.Esityksen musiikin säveltää ja esittää livenä artisti Islaja.Rooleissa: Heidi Herala, Mitra Matouf, Rasmus Slätis, Rauno Ahonen, Jouko Klemettilä, Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääOhjaus: Tatu HämäläinenSuomennos: Ari-Pekka LahtiSävellys ja muusikko: IslajaLavastus, pukusuunnittelu ja valosuunnittelu: Chrisander BrunÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Jutta KainulainenDramaturgi: Ari-Pekka Lahti
Oneohtrix Point Never (US) image
Oneohtrix Point Never (US)
2000-luvun merkittävimpiin elektronisen musiikin tekijöihin lukeutuva Oneohtrix Point Never saapuu Ääniwalliin marraskuussa!Yhdysvaltalainen Oneohtrix Point Never saapuu Suomeen yli vuosikymmenen tauon jälkeen keskiviikkona 6. marraskuuta. Arvostetun Warp Recordsin (mm. Aphex Twin, Autechre ja Brian Eno) artistikaartiin vuodesta 2013 kuulunut Daniel Lopatin on julkaissut kymmenen täyspitkää levyä, joista viimeisin on ”spekulatiivisen omaelämäkerrallinen” Again vuodelta 2023.Laajalla ja omaperäisellä tyylien, samplejen ja tuotantometodien valikoimalla operoiva OPN on tehnyt yhteistyötä monipuolisen ja nimekkään artistijoukon kanssa, johon lukeutuvat mm. James Blake, Caroline Polachek, Charli XCX, Iggy Pop, Soccer Mommy ja Rosalía. Lisäksi hän on tuottanut musiikkia mm. Anohnin, FKA Twigsin, David Byrnen, Moses Sumneyn, Nine Inch Nailsin ja MGMT:n levyille. Keskeisin Lopatinin yhteistyötahoista lienee kuitenkin kanadalaistähti The Weeknd, jonka Dawn FM -menestyslevyn parissa hän työskenteli executive producer -tittelillä. Hän toimi myös The Weekndin Super Bowl -puoliaikashow'n musiikillisena johtajana vuonna 2021.Elokuvamusiikin saralla Oneohtrix Point Neverin tunnetuimpia töitä ovat Josh ja Benny Safdien Uncut Gems (2019) ja Good Time (2017), josta hän sai parhaan soundtrackin palkinnon Cannesissa. Lopatin on tehnyt musiikkia myös Sofia Coppolan elokuvaan The Bling Ring sekä Nathan Fielderin ja Benny Safdien sarjaan The Curse.Visuaalisesti näyttävistä esiintymisistään tunnetun Oneohtrix Point Neverin Again-kiertueella luovana johtajana on suomalaisen Amnesia Scannerinkin kanssa yhteistyötä tehnyt monialataiteilija Freeka Tet, joka vastaa konsertin visuaalisesta annista yhdessä animaattori Nate Boycen kanssa.pointnever.comOvella peritään security fee 3,90 € Liput ovelta 40 €, mikäli jäljellä.
An evening with Dream Theatre - VIP paketit image
An evening with Dream Theatre - VIP paketit
An Evening With Dream Theater Dream Theaterin 40-vuotisjuhlakiertue Suomeen 6. marraskuuta! Rumpali Mike Portnoy mukana kokoonpanossa 14 vuoden jälkeen. Suomessa valtavaa suosiota nauttiva projejättiläinen Dream Theater täyttää 40 vuotta ja suuntaa juhlavuoden kunniaksi mittavalle kiertueelle, jonka Euroopan päivät julkaistaan tänään. An Evening With Dream Theater 40th Anniversary Tour -kiertue saapuu myös Suomeen, jossa yhtye nähdään Espoon Metro Areenalla 6. marraskuuta. Lokakuussa alkava kiertue on merkityksellinen yhtyeelle monin tavoin, ja erityinen ilonaihe on Dream Theaterin matkaaminen jälleen 14 vuoden takaisessa kokoonpanossa, rumpali Mike Portnoyn palattua bändin riveihin James LaBrien, John Myungin, John Petruccin ja Jordan Rudessin rinnalle. Portnoyn ja muun yhtyeen tiet erosivat vuonna 2009 julkaistun Black Clouds & Silver Linings -albumin jälkeen. Urallaan lukemattomia palkintoja kahminut ja myös Grammylla palkittu Dream Theater kertoo tulevien iltojen sisältävän bändin klassikoita vuosien varrelta, mutta myös bändin omia suosikkeja, joten luvassa on unohtumaton ilta. “Tämä kiertue tulee olemaan uskomattoman erityinen meille kaikille. Jokainen show on varmasti täynnä odotuksia ja erilaisia tunteita. Emme malttaisi odottaa, että pääsemme astumaan lavalle jälleen yhdessä ja aloittamaan historiallisen 40-vuotisen uramme juhlinnan kaikkien kanssa tänä syksynä. Ja tämähän on vasta alkua, luvassa on paljon jännittäviä uutisia tulevien kuukausien aikana”, bändi kertoo. Yli 15 miljoonaa albumia tähänastisen uransa aikana myynyt Dream Theater on viihtynyt viime aikoina omalla DTHQ studiollaan, jossa jälleen klassikkokokoonpanossa toimiva yhtye työstää järjestyksessään 16. studioalbumiaan. Lisätietoja tulevasta julkaisusta saadaan lähitulevaisuudessa.
An Evening With Dream Theater - 40th Anniversary Tour 2024 – 2025 image
An Evening With Dream Theater - 40th Anniversary Tour 2024 – 2025
An Evening With Dream Theater Dream Theaterin 40-vuotisjuhlakiertue Suomeen 6. marraskuuta! Rumpali Mike Portnoy mukana kokoonpanossa 14 vuoden jälkeen. Suomessa valtavaa suosiota nauttiva projejättiläinen Dream Theater täyttää 40 vuotta ja suuntaa juhlavuoden kunniaksi mittavalle kiertueelle, jonka Euroopan päivät julkaistaan tänään. An Evening With Dream Theater 40th Anniversary Tour -kiertue saapuu myös Suomeen, jossa yhtye nähdään Espoon Metro Areenalla 6. marraskuuta. Lokakuussa alkava kiertue on merkityksellinen yhtyeelle monin tavoin, ja erityinen ilonaihe on Dream Theaterin matkaaminen jälleen 14 vuoden takaisessa kokoonpanossa, rumpali Mike Portnoyn palattua bändin riveihin James LaBrien, John Myungin, John Petruccin ja Jordan Rudessin rinnalle. Portnoyn ja muun yhtyeen tiet erosivat vuonna 2009 julkaistun Black Clouds & Silver Linings -albumin jälkeen. Urallaan lukemattomia palkintoja kahminut ja myös Grammylla palkittu Dream Theater kertoo tulevien iltojen sisältävän bändin klassikoita vuosien varrelta, mutta myös bändin omia suosikkeja, joten luvassa on unohtumaton ilta. “Tämä kiertue tulee olemaan uskomattoman erityinen meille kaikille. Jokainen show on varmasti täynnä odotuksia ja erilaisia tunteita. Emme malttaisi odottaa, että pääsemme astumaan lavalle jälleen yhdessä ja aloittamaan historiallisen 40-vuotisen uramme juhlinnan kaikkien kanssa tänä syksynä. Ja tämähän on vasta alkua, luvassa on paljon jännittäviä uutisia tulevien kuukausien aikana”, bändi kertoo. Yli 15 miljoonaa albumia tähänastisen uransa aikana myynyt Dream Theater on viihtynyt viime aikoina omalla DTHQ studiollaan, jossa jälleen klassikkokokoonpanossa toimiva yhtye työstää järjestyksessään 16. studioalbumiaan. Lisätietoja tulevasta julkaisusta saadaan lähitulevaisuudessa.