406 result(s) found for ""

John Paul White (US) image
John Paul White (US)
Nelinkertaisesti Grammy-palkittu roots-lauluntekijä John Paul White hurmaa intiimillä soolokeikalla Tampereen G Livelabissä sunnuntaina 3.11.!Alabamassa asuva John Paul White on taipunut uransa aikana moneen. Hän on oman menestyksekkään soolouransa lisäksi ollut osa Grammy-palkittua The Civil Wars -duoa, kirjoittanut hittejä muille Nashvillessä sekä julkaissut yhteisbiisin Taylor Swiftin kanssa.Musiikillisesti White on liikkunut sujuvasti niin folkin, americanan kuin indie rockinkin parissa. 2008–2014 toimineen, supersuositun The Civil Warsin lisäksi White on julkaissut kolme soololevyä. Lauluntekijän tuotantoa on voinut kuulla myös True Detective -sarjassa.Ensimmäisellä Suomen-vierailullaan White esiintyy soolona.Lipun hinta sisältää 3 € eteispalvelumaksun. Mikäli tapahtuma ei ole loppuunmyyty, keikalle myydään opiskelijalippuja ovelta ennen konsertin alkua hintaan 25 € / kpl. Opiskelijalippuihin vaaditaan opiskelijakortti tai muu opiskelutodistus. Konsertti on ikärajaton. Kouluikäiselle alle 18-vuotiaalle lapselle voi hankkia myös opiskelijalipun ovelta, mikäli konsertti ei ole ennakkoon loppuunmyyty. Alle kouluikäiset pääsevät keikoille maksutta.Tapahtuma toteutetaan pääosin istumakatsomolla. *** G LIVELAB TAMPERE - TURVALLISUUSOHJE Tutustu ajantasaisiin turvallisuusohjeisiin täällä: www.glivelab.fi/tampere/turvallisuus *** Esteettömyys: Avustaja pääsee tapahtumaan ilmaiseksi avustettavan kanssa samalla lipulla: kylläTapahtumaan on esteetön pääsy pyörätuolilla: kyllä Tapahtumapaikalla on esteetön WC: kylläTapahtumassa on pyörätuolikoroke: ei
RETROJENGI: Danny, Frederik, Erkki Liikanen image
RETROJENGI: Danny, Frederik, Erkki Liikanen
RETROJENGI TIEN PÄÄLLE! – DANNY, FREDERIK & ERKKI LIIKANEN KEIKKAILEVAT NYT KIMPASSA!Sana retro määritellään aiempien vuosikymmenten tyyliksi, muodiksi tai – kuten tässä tapauksessa musiikiksi, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana. Kyse on siis tietynlaisesta nostalgiasta eli menneitten aikojen muistelusta, ikävöinnistä, kaihosta ja haikeudesta.Kun menetyksellinen ura suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ykkösjoukoissa on alkanut jo 1960-luvulla eli kuutisenkymmentä vuotta sitten kuten Dannyllä, Frederikillä ja Erkki Liikasella niin voidaan suurella kunnioituksella ja arvostuksella todeta nyt tien päälle yhdessä lähtevän trion olevan retrojengin eliittiä.Ja kaikkien suomalaisen pop- ja iskelmämusiikin ystävien iloksi Retrojengin keikoilla kuullaan tuttuja, lämpimiä muistoja herättäviä hittejä vuosien varrelta.Musiikin johdosta vastaa musiikkituottajana, kapellimestarina ja kosketinsoittajana tunnettu Petri Kokko. Säestävänä yhtyeenä toimii pitkän linjan muusikoista koostuva sixties-bändi The Goldies. Yhtyeen solisti ja komppikitaristi Curre Andersén aloitti soittohommat jo 1960-luvun alussa yhtyeessä The Nameless. Basisti Masa Saari on soittanut vuosien varrella useassa eri kokoonpanossa, joista nimekkäimpänä ehkä Pohjois-Suomen ylpeys Battaglia. Rumpali Hate Sjöblom ja kitaristi Kimi Engström muistetaan muun muassa The Ronski Gangistä. The Goldies on suosittujen Back To The Sixties -tapahtumien vakioesiintyjä. Retrojengin kuorossa laulavat Katja Lukin ja Jennika Vikman.DANNY – ”EN VOI LOPETTAA LAULAMISTA…””Olen kuin hai, jonka on oltava kaiken aikaa liikkeessä tai muuten hapensaanti loppuu. En minäkään voi lopettaa liikkumista ja laulamista. Jatkan siis hain tapaan ja pyrähdän välillä pintaan esiintymään”, runsas vuosi sitten 80-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Danny on kertonut.Dannyn hittiputki alkoi jo vuonna 1964. – ”East Virginia”, "Piilopaikka", ”Vähän ennen kyyneleitä”, ”Rebecca”, ”Salattu suru", "Kesäkatu", "Se eikö todista että muutuin", ”Tuuliviiri", "Piilopaikka", "Maantieltä taloon", "Vähän ennen kyyneleitä", "Kauan", "Hiljainen kitara", "Aaveratsastajat", ”Amarillo”, "Seitsemän kertaa seitsemän", "Tuulensuojaan", ”Kuusamo”, "Ninja", "Tämä taivas, tämä maa", ”Pieni sana”, ”Elä ja anna toisten kuolla”, ”Don Juan” ja niin edelleen.Vuonna 1977 Danny löysi duettoparikseen Armi Aavikon, jonka kanssa Danny levytti muun muassa sellaiset hitit kuin ”Tahdon olla sulle hellä", ”Me vain” ja ”Kaiken sulle antaisin". Kaiken kaikkiaan suomalaiseen sielunmaisemaan jääneitä listahittejä uralle mahtuu satakunta.Danny on tunnettu myös show-kiertueistaan, joita hän on järjestänyt 1960-luvulta saakka, ja hänen onkin katsottu aloittaneen show-kulttuurin Suomessa.Danny on toiminut esiintyviä taiteilijoita edustavan Solo ry:n puheenjohtajana ja Gramexin hallituksen jäsenenä. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarimerkki vuonna 1996 ja Iskelmä-Finlandia-palkinto vuonna 2018 sekä taiteilijaeläke maaliskuussa 2022.FREDERIK – JUNTTIDISCON KUNINGASFrederik on syntynyt helmikuussa 1945 Helsingissä. Reetuna ja junttidiscon kuninkaanakin tunnettu laulaja on värikäs ja suorasanainen persoona.Frederikin ensimmäinen singlelevy ”Kaukana pohjoisessa”, kääntöpuolella ”Sääli on sairautta” julkaistiin taiteilijanimellä Anssi Savioja vuonna 1968. Myöhemmin taiteilijanimi muuttui Tanskan silloisen kruununprinssin, nykyisen kuninkaan mukaan Frederikiksi.Läpimurtoa ei tarvinnut kauan odottaa. Se tapahtui vuonna 1970 Syksyn sävel -kilpailussa Kari Kuuvan sävelmällä ”Jos jotain yrittää”, joka tunnetaan ehkä paremmin nimellä”Harva meistä on rautaa”.Ensimmäisen kultalevynsä hän sai albumista Tsingis Khan vuonna 1979. Albumin nimiraita oli suomalainen versio Länsi-Saksan vuoden 1979 euroviisukappaleesta ”Dschinghis Khan”. Kerrotaan, että laulun säveltäjä Ralph Siegel oli soittanut Suomeen ja kehunut Frederikin versiota jopa alkuperäistä paremmaksi. Samalla Siegel oli tarjonnut levytettäväksi kappaletta ”Hadschi Halef Omar”, joka tunnetaan Suomessa nimellä ”Sheikki Ali Hassan”.Vuonna 1980 Esa Nieminen sävelsi ja Raul Reiman sanoitti kappaleen ”Kolmekymppinen”, joka muodostui todelliseksi ikivihreäksi. Vuonna 1981 Frederik osallistui Suomen Euroviisukarsintaan Jori Sivosen säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla kappaleella ”Titanic”.Hitit seurasivat toisiaan. – ”Ramaya”, ”Nakurantaa”, ”Miesstrippari”, ”Hafanana”, ”Tuu jo tangoon”, ”Linda Linda”, ”Taka takata”, ”Stenka Rasin”, ”Kung Fu taistelee”, ”Tule tyttö kyytiin”, ”Volga”, ”Hei Beibi”, ”Rio”, ”Rasputin”, ”Seksipommi” (”Sex Bomb”) ja monia muita.Vuonna 2004 Frederik juhlisti 35 vuotta kestänyttä uraansa konserttikiertueella ja tuplakokoelmalla. Vuotta myöhemmin Frederik nimettiin Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaehdokkaaksi.Vuoden 2012 lopulla Frederik esiintyi Tapani Kansan, Dannyn, Einin ja Virve Rostin kanssa laajalla Finnhits 2012 -konserttikiertueella. Ja muutamaa vuotta myöhemmin Frederik kiersi Suomea yhdessä Dannyn ja Tapani Kansan kanssa Finnhittien kuninkaat -turneella.ERKKI LIIKANEN – SYKSYN SÄVEL TOI TUNNETTAVUUTTA…Erkki Liikanen oli 1970-luvun lopulla suosituimpia suomalaislaulajia Syksyn sävel -kilpailussa saavutetun menestyksen myötä. Hän osallistui kilpailuun vuosina 1975, 1976, 1977, 1983, 1984 ja 1989. Liikanen voitti humoristisilla, pilke silmäkulmassa tehdyillä iskelmillään kilpailun vuosina 1975 ja 1976 ja sijoittui toiseksi muilla osallistumiskerroillaan.Voittajakappaleet ”Evakkoreki” (1975) ja ”Jokkantii” (1976) olivat kumpikin Erkki Liikasen itse säveltämiä ja sanoittamia. Toiseksi sijoittuneet kappaleet olivat "Kolmen konstin timpermanni" vuonna 1977, ”Reikani, Reikani” vuonna 1983, ”Tuttu mies, putkimies” vuonna 1984 ja ”Taikuri itämaan” vuonna 1989.–  Olin ollut ennenkin televisiossa, mutta Syksyn sävel toi kaikista eniten tunnettavuutta. Ensimmäisen voiton jälkeen tuli töitä ihan hirveästi. Ja edelleen Evakkoreki pitää vetää aina jokaisella keikalla. Näin se on, Eki Liikanen kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa vuonna 2018.Huhtikuussa 1943 Viipurissa syntynyt sympaattinen Erkki Liikanen tunnetaan laulajana, lauluntekijänä, näyttelijänä ja rumpalina. Ensi askeleitaan laulajana hän aloitti harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen orkesterin riveissä 1960-luvun alussa. Ensilevytys vuodelta 1962 oli ”Hiiri Gonzales” (”Speedy Gonzales”). Samoihin aikoihin hän toimi niin Erik Lindströmin kuin Pertti Metsärinteenkin yhtyeitten rumpalina.1960-luvun tunnetuimmat levytykset olivat duetto ”Manzanilla” yhdessä Arja Tuomarilan kanssa ja ”Kun hämärtää”.Kuusikymmentäluvun puolivälissä levytetty kantrihenkinen balladi ”Mua älä hylkää” toi kantrimusiikin olennaiseksi osaksi Liikasen tuotantoa. Siitä esimerkkinä ”Kuljen kuljen” (”Proud Mary”) vuodelta 1971 ja ”Meiä Veera” (”Arms Full of Empty”).Tv-näyttelijänä Erkki Liikanen kunnostautui 1970-luvun alussa Mainos-TV:n viihdeohjelmasarjassa ”Katapultti”. Muina vakiovieraina ohjelmassa esiintyivät muun muassa Kalle Holmberg, Matti ”Mölli” Keinonen, Marjatta Leppänen. Sarjaa käsikirjoittivat Seppo Ahti, Olli Alho, Matti Kuusla, Jaakko Salo ja Jukka Virtanen. Katsojia ohjelma keräsi yli 1,7 miljoonaa. Jatkoa Erkki Liikasen esiintymisille tv-ruuduissa seurasi Ylen TV1 komediasarjassa ”Merirosvoradio” vuosina 1974 – 1976. Ohjaajina toimivat Pertsa Reponen ja Vesa Nuotio. Päätehtävissä nähtiin Liikasen lisäksi muun muassa Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Risto Mäkelä, Esko Roine ja Leena Uotila.Liikasen viimeisimmät albumit ovat olleet teemakokonaisuuksia: ”Juha Vainion lauluja” vuodelta 1997 ja ”Lapin lentojätkä rento” vuodelta 2002, joka sisältää Lappi-aiheisia lauluja.
Jokeri Pokeri Box - DeLuxe Show image
Jokeri Pokeri Box - DeLuxe Show
Jokeri pokeri Box - DeLuxe SHOWLasten ja aikuisten legendaarinen kestosuosikki ja TV:stä tuttu maailmanmestari-taikuri Simo Aalto juhlii 45-vuotista uraansa esiintyvänä taiteilijana. Simo ja avustajavaimonsa Kirsti juhlivat merkkipaalua Jokeri Pokeri Box DeLuxe Show -kiertueella ympäri Suomen.Uudessa iloisessa showssa on ihmeteltävää koko perheelle. Simo tarjoilee maailman parhaita taikatemppuja ryyditettynä hyväntuulisella lavashowlla. Mukana ovat tietenkin Simon ja Kirstin kivat eläinkaverit Erkki-kani ja Paloma-kyyhkynen. Ja toki lapset saavat auttaa taikuria kiperissä tilanteissa. Kaksikon mukaansatempaava esiintyminen takaa, että taikapölyn vaikutus säilyy pitkään, mieli virkistyy ja arjen pyöritys unohtuu. Sanalla sanoen luvassa on laadukasta estradiviihdettä kaiken ikäisille!Simo iloitsee kiertueesta: “On todella hienoa lähteä 45-vuotisjuhlakiertueelle, kun salit täyttyvät joka puolella Suomea. On suuri ilo, että voin viihdyttää jo kolmatta sukupolvea taikuudella.Hienoa, että voin tuoda iloa ihmisille tässä maailmantilanteessa. Lapsissa kasvaa tulevaisuus ja siksi on niin tärkeää antaa juuri heille kokemus live-esityksen taiasta. Uskon, että lapsena koettu elämys kantaa läpi koko elämän. Ja nythän juuri tämä näkyykin meidän kiertueella: 90-luvun lapset ja heidän vanhempansa, nyt jo mummut ja papat, tuovat nyt omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan katsomaan Jokeri Pokeri Boxia!
KUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTA image
KUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTA
Juho GröndahlKUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTAKantaesitys 17.10.2024 Eino Salmelaisen näyttämölläKaupunkimme legendoja ja teatterin taikaa!Tampere – tuo selkäpiitä karmivien tarinoiden kehto. Tummina kohoavat savupiiput ja ikuinen sumu. Kaiken nähnyt kaupunki, sen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneen elämän ja kuoleman muistot näkyvät seinien luodinrei’issä, hautakivissä, museoksi muutetun kartanon autioissa makuuhuoneissa.Työväentalon näyttämöllä kaksi teatterin valomestaria valmistelee tulevaa ensi-iltaa myöhään illalla. Kello lyö kaksitoista. Onko tuolla joku? Mikä liikahti? Uskaltaako täällä ylipäänsä olla?Aavemaista tunnelmaa torjuakseen valomestarit alkavat kertoa toisilleen kummitusjuttuja. Teatterilla on omat haamunsa, mutta entä Finlaysonin tehdas? Pakkahuone? Milavida? Delfinaario? Ilta alkaa saada yhä eriskummallisempia piirteitä. Työn raskaan raatajat sukeltavat paitsi paikallishistorian outoihin kertomuksiin, myös oman itsensä ytimeen. Lopulta nimikkonäyttämöllään kuolemastaan asti kummitellut entinen teatterinjohtaja Eino Salmelainenkin pääsee puhumaan suunsa puhtaaksi.Kummitusjuttuja Tampereelta on kutkuttava tarina menneisyyden haamuista, työnteosta ja kuoleman kohtaamisesta. Se on nauruntäyteinen rakkauskirje teatterin maagiselle voimalle ja kaikille niille ajan kerrostumille, joista paikat ja ihmiset koostuvat.Esitystä suositellaan aikuisille sekä vähintään yläkouluikäisille nuorille.Käsikirjoitus Juho GröndahlDramaturgi Hanna SuutelaOhjaus Esa-Matti SmolanderLavastus Reeta TuoresmäkiPukusuunnittelu Marjaana MutanenValosuunnittelu Jaakko SirainenÄänisuunnittelu Niklas VainioRooleissa Teija Auvinen, Pentti Helin, Janne Kallioniemi, Samuli Muje, Hiski Vihertörmä, Eriikka VäliahdeLiput 42/40/20 €
KUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTA image
KUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTA
Juho GröndahlKUMMITUSJUTTUJA TAMPEREELTAKantaesitys 17.10.2024 Eino Salmelaisen näyttämölläKaupunkimme legendoja ja teatterin taikaa!Tampere – tuo selkäpiitä karmivien tarinoiden kehto. Tummina kohoavat savupiiput ja ikuinen sumu. Kaiken nähnyt kaupunki, sen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Menneen elämän ja kuoleman muistot näkyvät seinien luodinrei’issä, hautakivissä, museoksi muutetun kartanon autioissa makuuhuoneissa.Työväentalon näyttämöllä kaksi teatterin valomestaria valmistelee tulevaa ensi-iltaa myöhään illalla. Kello lyö kaksitoista. Onko tuolla joku? Mikä liikahti? Uskaltaako täällä ylipäänsä olla?Aavemaista tunnelmaa torjuakseen valomestarit alkavat kertoa toisilleen kummitusjuttuja. Teatterilla on omat haamunsa, mutta entä Finlaysonin tehdas? Pakkahuone? Milavida? Delfinaario? Ilta alkaa saada yhä eriskummallisempia piirteitä. Työn raskaan raatajat sukeltavat paitsi paikallishistorian outoihin kertomuksiin, myös oman itsensä ytimeen. Lopulta nimikkonäyttämöllään kuolemastaan asti kummitellut entinen teatterinjohtaja Eino Salmelainenkin pääsee puhumaan suunsa puhtaaksi.Kummitusjuttuja Tampereelta on kutkuttava tarina menneisyyden haamuista, työnteosta ja kuoleman kohtaamisesta. Se on nauruntäyteinen rakkauskirje teatterin maagiselle voimalle ja kaikille niille ajan kerrostumille, joista paikat ja ihmiset koostuvat.Esitystä suositellaan aikuisille sekä vähintään yläkouluikäisille nuorille.Käsikirjoitus Juho GröndahlDramaturgi Hanna SuutelaOhjaus Esa-Matti SmolanderLavastus Reeta TuoresmäkiPukusuunnittelu Marjaana MutanenValosuunnittelu Jaakko SirainenÄänisuunnittelu Niklas VainioRooleissa Teija Auvinen, Pentti Helin, Janne Kallioniemi, Samuli Muje, Hiski Vihertörmä, Eriikka VäliahdeLiput 42/40/20 €
Hovimäki image
Hovimäki
HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!