JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Liput tulevat myyntiin perjantaina 28.3. klo 12:00Grant Lee Buffalo -yhtyeestä ja Gilmourin tytöt -sarjastakin tunnettu laulaja-lauluntekijä Grant-Lee Phillips saapuu intiimeille soolokeikoille G Livelabeihin!Rolling Stone -lehti valitsi Gran-Lee Phillipsin parhaaksi mieslaulajaksi vuonna 1995. Häntä pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä lauluntekijöistä, ja hänen taidokasta kitarointiaan on verrattu Neil Youngin, Bruce Springsteenin ja Bob Dylanin kaltaisiin legendoihin. Televisioyleisölle Phillips tuli tutuksi hittisarjasta “Gilmourin tytöt”, jossa Phillips esiintyi kaupungin trubaduurina.Tänä vuonna Grant-Lee Phillips julkaisee 12. sooloalbuminsa “In the Hour of Dust”. Phillips kuvaa albumia henkilökohtaiseksi ja mietiskeleväksi teokseksi, joka yrittää löytää merkitystä hämmentävien aikojen keskellä.Maailmanlaajuinen yleisö löysi tiensä Phillipsin musiikin pariin ensimmäisen kerran 1990-luvulla suureen suosioon ampaisseen Grant Lee Buffalo -yhtyeen levyillä. Yhtye tunnetaan mm. hiteistään Fuzzy ja Mockingbirds. 2000-luvulla Phillips siirtyi soolouralle folk- ja americana-painotteisella materiaalillaan ja tarjoili tarinoita, joissa on runsaasti yksityiskohtia ja inhimillisyyttä. FacebookInstagramTwitter

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Grant Lee Buffalo -yhtyeestä ja Gilmoren tytöt -sarjastakin tunnettu laulaja-lauluntekijä Grant-Lee Phillips saapuu intiimeille soolokeikoille G Livelabeihin! Rolling Stone -lehti valitsi Grant-Lee Phillipsin parhaaksi mieslaulajaksi vuonna 1995. Häntä pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä lauluntekijöistä, ja hänen taidokasta kitarointiaan on verrattu Neil Youngin, Bruce Springsteenin ja Bob Dylanin kaltaisiin legendoihin. Televisioyleisölle Phillips tuli tutuksi hittisarjasta “Gilmoren tytöt”, jossa Phillips esiintyi kaupungin trubaduurina. Tänä vuonna Grant-Lee Phillips julkaisee 12. sooloalbuminsa “In the Hour of Dust”. Phillips kuvaa albumia henkilökohtaiseksi ja mietiskeleväksi teokseksi, joka yrittää löytää merkitystä hämmentävien aikojen keskellä. Maailmanlaajuinen yleisö löysi tiensä Phillipsin musiikin pariin ensimmäisen kerran 1990-luvulla suureen suosioon ampaisseen Grant Lee Buffalo -yhtyeen levyillä. Yhtye tunnetaan mm. hiteistään Fuzzy ja Mockingbirds. 2000-luvulla Phillips siirtyi soolouralle folk- ja americana-painotteisella materiaalillaan ja tarjoili tarinoita, joissa on runsaasti yksityiskohtia ja inhimillisyyttä. Facebook InstagramLipun hinta sisältää 3 € eteispalvelumaksun. Tapahtuma toteutetaan pääosin istumakatsomolla. ***G LIVELAB TAMPERE - TURVALLISUUSOHJE Tutustu ajantasaisiin turvallisuusohjeisiin täällä: www.glivelab.fi/tampere/turvallisuus *** Esteettömyys: Avustaja pääsee tapahtumaan ilmaiseksi avustettavan kanssa samalla lipulla.Tapahtumaan on esteetön pääsy pyörätuolilla.Tapahtumapaikalla on esteetön WC.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

JOONAS NORDMAN TOOTSIENA PORIN TEATTERISSA SYKSYLLÄ 2025!Joukkohurmaajaksikin kutsutussa Tootsie, lyömätön lyyli –musikaalissa on klassisen komedian piirteet: alituisesti pulaan joutuva päähenkilö kikkailee itsensä aina vaan syvemmälle omien valheidensa syövereihin! Hillittömät muut hahmot ja huumorintäyteiset laulunumerot ja 8-henkinen liveorkesteri säestävät vauhdikasta menoa.Michael/Dorothy-pääroolissa nähdään Joonas Nordman (vier.).Musikaalikomedian Porin Teatteriin ohjaa Christian Lindroos ja se saa ensi-iltansa lauantaina 6. syyskuuta 2025 Porin Teatterin päänäyttämöllä.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.