Exhibitions

Vesi on kaiken elävän selviytymisen kannalta perusedellytys. Vesi vaikuttaa terveyteen, talouteen, ympäristöön. Hyvä vedenlaatu ja juomakelpoinen vesi on useimmille meistä itsestäänselvyys. Juomakelpoisen veden saanti on kuitenkin yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita. Puhtaan veden ja luonnon turvaaminen tuleville sukupolville ei ole itsestäänselvyys.H2O Veden henki tarkastelee veden roolia osana nykytaiteen sanastoa. Neljäntoista taiteilijan eri tekniikoin valmistamien teosten yhteinen nimittäjä on vesi, joka vivahteikkaissa ja monitasoisissa ilmenemismuodoissa jäsentää nykyhetkeä, tarjoten siihen monta tulokulmaa lasten vesileikeistä vesistöjen hätähuutoon. Näyttelyn taiteilijat ovat Piela Auvinen, Anita Gratzer, Sami Funke, Henrik Härkönen, Marja de Jong, Kaisa Huotari, Andreas Kopp, Mikko Kallio, Laura Kärki, Juha Lahtinen, Vili Nissinen, Anna Pekkala, Jan Pohribný, Yuichiro Sato, Anna Siiriäinen, Julio Tubal ja Kimmo Ylönen. Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen.H2O VEDEN HENKI – Spirit of Water, 19.8.–18.9.2022, Riihisaari – Savonlinnan museo.

“Next Step” 21.1 – 1.2.2025Avajaiset: 21.1.2025 ti klo 18-20Seuraava askel lupaa usein jotakin uutta. Se voi tarjota myös yllätyksiä ja toisinaan myös uusia näkökulmia.Seuraava askel myös vahvistaa edelliset tai mitätöi ne. Tärkeää on kuitenkin pysyä liikkeessä ja olla rohkea. Siis ottakaamme seuraava askel ja katsokaamme mitä siitä seuraa!Vernissage: 21.1.2025 Tuesday 6-8PMThe next step often promises something new. It can also offer surprises and sometimes new perspectivesThe next step can either confirm or invalidate the previous ones. However, it is important to keep moving and be brave. So let’s take the next step and see what happens!Artists:Longhua Bai 柏龙华Riitta HolopainenJuliette Al-khazaaliSatu KivijärviHeta-Linnea KovanenJuuso LaatioMatti PaatelainenMikael ThuneKati Varjolinna-SeppäläWilma Ylinen

Suomessa liito-orava on tunnettu laji. Se ei ole enää pelkästään aarniometsälaji, vaan sopiva elinympäristö voi löytyä myös kaupunkimetsistä. Urbaaneista city-liitureista uutisoidaan ahkerasti, sillä tiukkojen rauhoitusmääräysten sovittaminen rakentamiseen, kaavoitukseen tai kaupunkimetsien hoitoon ei ole helppoa. Liito-orava esiintyy Euroopan unionissa vain Suomessa ja Virossa. Laji on EU:ssa saanut uhanalaisen lajin luokituksen kannan nopean taantumisen vuoksi. Suurin syy on sopivien elinympäristöjen väheneminen. Näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuottama kiertonäyttely ja osa Liito-orava-LIFE ‒hanketta.

Mitä tapahtuisi, jos kuvittelisimme enemmän? Onko mahdotonta ajatella uusia sääntöjä tai vapautua olemassa olevista? Onko mahdollista luoda vaihtoehtoisia loppuja? Kaija Hinkulan PLAY kutsuu katsomaan jokapäiväistä ympäristöä toisenlaisesta vinkkelistä. Näyttelyn englanninkielinen nimi viittaa suomeksi leikkiin, peliin sekä näytelmään. Mielikuvitus ja vapaus ovat olleet taiteilijan lähtökohtina hänen rakentaessaan tilallista maalausinstallaatiota, jossa arkiset elementit asettuvat uusiin asentoihin. Hinkulan taiteellinen työskentely paikantuu laajennetun maalauksen kontekstiin, jossa perinteinen kaksiulotteinen maalaus levittäytyy tilalliseksi kokemukseksi. Tällä laajennetulla kentällä maalauksen traditiosta tutut väri, maali ja sommitelma yhdistyvät kuvanveiston ja tila-aikataiteen menetelmiin. Taiteilijalle PLAY on myös tutkielma taidemuseon tilasta ja kaikessa värikyydessään se rinnastuu postminimalistisen taiteen perinteeseen, jossa niukkojen geometristen muotojen rinnalla teoksissa näkyvät myös yhteiskunnalliset pohdinnat. Maalausinstallaatio ottaa haltuunsa taidemuseon alakerran C-salin, jossa teoselementit asettuvat seinien lisäksi tilan tukirakenteisiin ja lattialle. Teokseen voi tutustua sen lomassa kulkien. Oululainen kuvataiteilija Kaija Hinkula (s. 1984 Kuopiossa) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta 2008 sekä kuvataiteen maisteriksi Helsingin Kuvataideakatemiasta 2021. Hinkula on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2007 lähtien. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valtion sekä Oulun taidemuseon kokoelmissa. Vuonna 2021 Hinkula toteutti julkisen teoksen Kummeli Oulun Kanavarantaan. Hinkula työskentelee K2 taiteilijatalossa Oulun Hiukkavaarassa.

Laineen piirtämiä surrealistisia, langanlaihoja naisia hulmuavine hiuksineen on nähty niin New Yorkin päärautatieaseman metrotunnelissa kuin kansainvälisten aikakauslehtien sivuilla. Lasi on kuitenkin tuntunut mahdollistavan hänelle sellaista, mihin kynä ei ole pystynyt. Ensimmäiset lasiteoksensa taiteilija esitteli kutsuttuna taiteilijana Hollannin kansallisessa lasimuseossa vuonna 2014, minkä jälkeen Laine on jatkanut materiaalin huolellista tutkimista.Lasi on haastava ja kallis materiaali ja sen läpikuultava aineettomuus lumoaa olemuksellaan. Laineen teosten runsaus vie tulkinnan helposti barokin ja rokokoon muotoihin. Samoin hänen käyttämänsä keinot tuovat mieleen pop-taiteen maailman, mutta sävy lasiteoksissa on näitä herkempi ja keimailevampi. Laine on kiinnostunut väreistä, maalauksellisuudesta ja lasin rajattomista mahdollisuuksista.Teosten muotokieli on löytynyt Laineen piirustuspöydällä vapaasti piirtäen.Rönsyily lasimateriaalin kanssa on synnyttänyt hehkuvia, tuntemattomia kasveja ja syvänmeren uusilta korallilajeilta näyttäviä hahmoja. Tšekkiläiset puhaltajamestarit ovat puhaltaneet teokset Nuutajärven lasikylässä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Tämä menetelmä vaatii yhteistyötä ja se viehättää taiteilijaa – kontrollin ja vastuun antaminen myös muille vapauttaa.

Aaltosen Kenkätehdas Oy:n julkaiseman Pitsnoukka-lehden sivujen kautta kurkistetaan 1960-70-luvun jalkineteollisuuden maailmaan. Yhtiön valmistamat jalkineet kertovat alan kehityksestä 1910-1980-luvuilla. HAMK Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman tuottama kokonaisuus esittelee jalkinesuunnittelun koulutuksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Esille pääsevät myös oppilaitoksesta valmistuneet jalkinesuunnittelijat Iris Kinni, Hannu Viitala sekä HAMKista ja London College of Fashion -korkeakoulusta valmistunut Terhi Pölkki ja De Monthfort University -korkeakoulusta valmistunut Minna Parikka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman kanssa.

Sosiaalisesti lahjakas, useita kieliä puhunut Edelfelt matkusteli useissa Euroopan maissa ja Pohjoismaissa sekä asui suuren osan elämästään Pariisissa, jossa tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin.Ennen Ateneumia taiteilijan vientinäyttely on ollut esillä Petit Palais’ssa Pariisissa ja Göteborgin taidemuseossa. Erinomaisesti menestyneet näyttelyt ovat tuottaneet paljon lisätutkimusta ja -tietoa Edelfeltin elämästä ja taiteesta.

Näyttelyn keskeinen tarkastelukulma on ei-kirkollinen pohjalaislähtöinen taide. Näkyvätkö pohjalaisalueilla vahvasti vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnollisuus ja uskonnolliset liikkeet, kuten körttiläisyys tai lestadiolaisuus? Onko perinteillä tai ajalla vaikutusta uskonnolliseen tarpeeseen ja sen ilmaisemiseen? Millaista on nykyajan hengellisyys?Uskonto nivoutuu syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mutta kulttuureiltaan ja uskonnollisilta perinteiltään kirjavassa nykyajassa uskonnon ja kulttuurin väliset suhteet ovat muuttuneet. Maallistuneessa nyky-Suomessa taide on yhä enemmän alkanut kiinnostua uskonnosta olematta silti välttämättä uskonnollista.Näyttelyn taiteilijat käsittelevät teoksissaan omaa uskoaan tai uskonnollisuuttaan, uskonnollisia tapoja ja perinteitä, uskontoon liittyviä ennakkoluuloja, uskonnon ulkoisia merkkejä, kirkkoja ja kirkkokansaa tai henkisiä arvoja, pyhää, pyhän kokemista ja sen yhdistämistä arkeen. Taiteilijoiden teemoja ovat esimerkiksi enkelit ja pirut, Aatami ja Eeva, paratiisi, Tuonelan portti, syntipukki, körtit, saarnaajat, papit, kanttorit, hautajaiset, rukousnauhat, Jeesus, vaivaisukot, kirkot, madonna, jouluevankeliumi.Näyttelyn isäntänä on uskonnollisuudestaan tunnettu Eero Nelimarkka. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia taiteilijoilta kuten Veikko Vionoja, Arvid Broms, Arvi Mäenpää, Vilho Lampi, Eero Hiironen, Antti Ojala, Juhani Harri, Carl Wargh, Pekka Jylhä, Marita Liulia, Heikki Mäki-Tuuri, Juha Tammenpää, Mia Damberg, Tiina Laasonen, Teemu Mäki, Pauliina Turakka Purhonen, Tapio Hirvonen ja Riku Riippa, joilla kaikilla on jokin side pohjalaisuuteen. 1600–1700-lukujen taiteilijoiksi valikoituivat Pohjanmaalla vaikuttaneet kirkolliset kuvanveistäjät Michael Balt ja Eric Cainberg. Pohjalaistaiteen lisäksi näyttelyssä on myös tunnettuja uskontoaiheiden kuvaajia kuten Hugo Simberg, Tyko Sallinen, Venny Soldan-Brofeldt ja Kuutti Lavonen.Näyttelyn on kuratoinut Anne-Maj Salin.

Glimsin tila on sijainnut samalla paikalla satoja vuosia. Se on ollut koti ja työpaikka tuhansille ihmisille ja kotieläimille. Museonakin Glims on toiminut jo 60 vuotta. Opastuksella tutustutaan Glimsin tilan historiaan ja Espoon maalaismenneisyyteen. Opastus pidetään ulkona Glimsin pihapiirissä.

Tampereella asuvan mutta Pohjois-Karjalassa syntyneen Kyösti Sorsan luontokuvat esittelevät metsäluontomme tunnistettavia eläimiä niiden omassa ympäristössään, metsien ja soiden keskellä. Eläimet näyttäytyvät kuvissa sellaisina kuin ne ovat mutta samalla niiden elämänkulun eri piirteitä esitellen. Parhaimmillaan kuvat tavoittavat jotain niin eläinlajista kuin eläinyksilöstäkin.Kyösti Sorsa tutustui valokuvaukseen jo nuorella iällä rippilahjaksi saadulla laatikkokameralla. Vakavammin hän palasi asiaan jäätyään eläkkeelle vuonna 2006. Eläkepäivät ovat kuluneet uuden kuvauskaluston ja -tekniikan opettelussa, ala kun kehittyy teknisesti koko ajan ja kuvaajan omat vaatimukset kasvavat.Kuvaus on yhä enemmän vienyt tilaa Sorsan metsästysharrastukselta, mutta metsästyksen kautta hankittu eläinten käyttäytymisen tuntemus on ollut eduksi kuvaamisessakin. Luontokuvaus ja metsästys muistuttavat toiminnaltaan monessa mielessä toisiaan, vaikka toiminnan lopputulos onkin hyvin erilainen. Kuvaajakin voi tosin huolimattomuudellaan aiheuttaa haittaa luonnolle. Tämä on jokaisen kuvaajan syytä tiedostaa.Kyösti Sorsan valokuvanäyttely koostuu lukuisista luontokuvista, joiden pääasiallisina kohteina ovat luontomme suuret pedot: karhu, ahma, susi ja kotka.

Toinen maailmansota pisti monen tehtaan toiminnan uusiksi. Aurojen ohessa alettiin tehdä kranaatteja, vaatetehtaassa arkipaidat vaihtuivat lumipuvuiksi ja elintarviketeollisuudessa vastattiin huutavaan hiivapulaan. Rintamalle lähteneiden miesten sijaan tehdastöihin palkattiin naisia ja nuoria. Työtä tekivät myös sotavangit.Sodassa ja työssä -näyttelyssä esitellään sotien aikaista teollisuutta ja työn tekemistä tehtaissa eri puolilla Satakuntaa. Näyttely on esillä 7.5.2023 asti.Näyttelyesittelyt Museokortilla: Keskiviikkoisin klo 14: 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8. ja 10.8. Maanantaina 11.7. klo 14

MUSEON SALAISUUDET -kierroksella lähdetään oppaan kanssa Luonnontieteellisen museon ihmeiden äärelle. Oppaan johdolla niin vakikävijä kuin ensikertalainenkin saa uusia ja yllättäviä näkökulmia rakastettuun museoon. Kaikille avoimet opastukset alkavat ala-aulasta afrikannorsun jalkojen juuresta.Lipun puolen tunnin kierroksille voi ostaa museon lipunmyynnistä. Kierroksen hinta on 3 €/hlö (+ sisäänpääsymaksu tai museokortti) ja alle 7-vuotiaat voivat osallistua maksutta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.Opastuksia järjestetään syyskuun 3. päivä alkaen aina joulukuun puoleen väliin asti lauantaisin klo 11 ja 13. Kierrokselle voi osallistua useamminkin, sillä jokainen opastus on oma kokonaisuutensa – kuitenkin aina sisältäen parhaita paloja Luonnontieteellisen museon näyttelyistä.

Näyttely pureutuu modernin naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä. Tarkastelun kohteena on myös se, miten Suomessa naisen oli mahdollista luoda itsenäinen ura taiteilijana. Aiheet nivoutuvat edelleen ajankohtaiseen ja maailmanlaajuiseen keskusteluun naisen asemasta ja mahdollisuuksista.”Naisten tekemällä taiteella on ollut – ja on – Suomen taidehistoriassa tärkeä rooli. Naiset ovat toimineet miesten rinnalla taiteen kentällä monissa tehtävissä, sekä taiteilijoina että esimerkiksi kriitikkoina, opettajina ja taideteollisuusaloilla toimivina muotoilijoina ja käsityöläisinä, myös kirjailijoina ja runoilijoina. Näyttelyyn valittuja neljää taiteilijaa yhdisti juuri tämä monialaisuus ja he kaikki tekivät pitkän, itsenäisen uran kuvataiteilijoina. He myös suunnittelivat ammattiuraansa tavoitteellisesti ja strategisesti alusta alkaen. He tähtäsivät nimenomaan ammattitaiteilijoiksi aikana, jolloin taidetta pidettiin kuitenkin enemmän naiselle sopivana harrastuksena kuin vakavasti otettavana ammattina”, kertoo näyttelyn kuraattori, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.Schjerfbeckin, Thesleffin, Schaumanin ja Sesemannin edustus maamme merkittävimpien taidemuseoiden kokoelmissa kertoo siitä, että kohtaamistaan haasteista huolimatta naisten taidetta myös arvostettiin. Naiset olivat poikkeuksellisen kansainvälisiä, he matkustivat ja maalasivat läpi elämänsä. Uudet ympäristöt innoittivat uusia tapoja nähdä ja tallentaa maailmaa ja sen ilmiöitä. Yhteiskunnalliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset välittyivät naisten tekemään taiteeseen: 1900-luvulla taiteilijoiden kuviin ilmestyi vanhempien sukupolvien sosiaalisia odotuksia uhmannut uusi nainen, joka määritti itse uransa ja yksityiselämänsä suunnan.Moderni nainen on osa Ateneumin taidemuseon monivuotista hankketta, jonka aikana näyttely on kiertänyt erilaisilla painotuksilla niin New Yorkissa, Tukholmassa, Oulussa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Nyt Turussa esiteltävä kokonaisuus on päivitetty versio Anu Utriaisen kuratoimasta kiertonäyttelystä. Se esittelee yli 50 teosta Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kokoelmasta, minkä lisäksi kokonaisuutta on rikastettu Turun taidemuseon omilla kokoelmateoksilla. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kanssa ja sen toteutuksesta Turun taidemuseossa on vastannut Ilona Mäki.

Yhdistyksen 50-vuotista taivalta juhlistava näyttely tuo yhteen keramiikkatyöhuone Pot Viaporissa työskenteleviä ja siellä vuosikymmenten varrella työskennelleitä taiteilijoita, joita yhdistää savi, keramiikka ja paikka. Näyttelyn taiteilijat: Åsa Hellman, Elisa Ikonen, Liisa Ikävalko, Eeva Jokinen, Outi Leinonen, Tiia Matikainen, Saana Murtti, Johanna Ojanen, Soile Paasonen, Pirjo Pesonen, Riitta Talonpoika ja Tiina Tarvainen

Yleisön pyynnöstä pääset nyt myös omatoimisesti tutustumaan upeaan Ahlström Voyage -näyttelyyn osoitteessa Makkarakoskentie 34 B. Kyseinen näyttely ruukin vanhassa pajassa esittelee mielenkiintoisella tavalla Ahlström-yhtiöiden, suvun sekä Noormarkun ruukin historiaa ja nykypäivää yli 170 vuoden ajalta. Yhtiön tarina on merkittävä osa suomalaista teollisuus-, arkkitehtuuri-, taide- ja designhistoriaa. Näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasiin, sillä esillä on Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia Savoy-maljakon uniikkikappaleita. Nähtävillä on myös näyttävä ruukkialueen pienoismalli. Näyttelyssä on myös museokauppa.Suosittelemme varaamaan kierrokselle paikan etukäteen verkkokaupasta www.ahlstrominruukki.fi/yleisokierrokset. Voit myös soittaa ja varata liput ma-pe 8.30-16.00 numerosta p. 050 518 3677 tai ruukki@a-ahlstrom.fi.Seuraavia askelia seuraamalla pääset varaamaan kierroksen museokortilla verkkokaupastamme:Mene osoitteeseen ahlstrominruukki.fi. Klikkaa sivuilta itsesi kohtaan verkkokauppa. Sen jälkeen valitse yleisökierrokset. Aseta hakukenttään haluamasi päivä. TÄRKEÄÄ: hakukenttään tulee kirjoittaa kampanjakoodi kohtaan museokortti. Sitten klikkaa hae, jonka jälkeen näkyviin tulee normaali kierros, jossa näkyy normaali kierros ja sen hinta. Näkymästä avautuu myös museokortilla varattava kierros, jossa ei ole hintaa. Museokortilla varattavan kierroksen perässä lukee aina -Museokortti.Museokorttia voi samassa kohteessa käyttää vain kerran päivässä yhdelle kierrokselle. Toisen kierroksen hinta Museokorttilaiselle 16€.

256 vuotta sitten Sibelius-museon kohdalle perustettiin akateeminen puutarha johon tutkimusmatkailija ja ekonomian professori Pehr Kalm istutti 388 enemmän tai vähemmän eksoottista hyötykasvia. Näiden kasvien istuttamisen tarkoitus oli osittain myös Suomen talouskasvun vauhdittaminen. Sibelius-museon ulkopuolella voi edelleen kohdata tammen jonka siemen kylvettiin maahan noin 1750 ja joka 1760-luvulla siirrettiin lopulliselle kasvupaikalle puutarhaan. Tätä tammea, joka hyvinkin voi olla Turun vanhin, huomioidaan näyttelyn yhteydessä myös Sibelius-museon järjestämällä sävellyskilpailulla Vox Quercus. Kilpailussa etsitään uusia sävellyksiä jotka ammentavat inspiraationsa tästä mahtavasta historiallisesta tammesta.Näyttelyssä saamme tutustua Pehr Kalmin elämäntarinaan, tutkimusmatkoihin, kasveihin ja hänen kirjeenvaihtoon Carl von Linnén kanssa sekä tietenkin hänen vielä elävään perintöön ympäristössämme. Näyttelyyn osallistuvat myös Band of Weeds sekä Fern Orchestra joiden taiteessa kasvit ja luonto sekä niiden yhteydet musiikkiin ja taiteeseen ovat keskeisessä roolissa. Pehr Kalm-näyttely yhdistää Sibelius-museon historialliseen ympäristöönsä sekä rakentaa siltoja luonnontieteen, taiteen ja musiikin välille.

Kuntsin kokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä kokoelmista, jonka suojiin on talletettu monia rakastettuja klassikkoteoksia suomalaisen nykytaiteen keskeisiltä nimiltä. Näyttelyssä nähdään teoksia tunnetuilta taiteilijoilta kuten Juhani Harri, Kimmo Kaivanto, Ahti Lavonen, Leena Luostarinen, Kimmo Pyykkö, Marjatta Tapiola ja Kain Tapper. Näyttelyn kuraattorina toimii Kuntsin Säätiön asiamies, museonjohtaja emerita Anne-Maj Salin.

”Nykyaikaisen rullalautailun syntyyn on vaikuttanut kaksi keskeistä tekijää. Kaikki lähti lainelautailusta, mutta toinen – vähemmän tunnettu vaikutin on ollut Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairean vapaamuotoinen uima-allas, jonka pohjakuva muistuttaa munuaista. Sen vaikutuksesta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio lukuisine uima-altaineen muodostui myöhemmin rullalautailun Mekaksi. Villa Mairean allas rakennettiin vuonna 1938 ja kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäiset munuaisenmuotoiset uima-altaat valmistuivat Kaliforniaan. Kun merellä ei aina ollut aallokkoa, lainelautailijat alkoivat etsiä tyhjiä altaita rullalautaillakseen niissä, koska altaan kaarevat reunat muistuttivat aaltoa.On ollut mahtavaa havaita, kuinka Alvar Aallon muotoilu on murtanut raja-aitoja ja luonut uuden elävän organismin. En tiedä mitkä Alvarin tavoitteet olivat, kun hän suunnitteli Villa Mairean altaan, mutta lopulta siitä syntyi paljon enemmän kuin vain pelkkä uima-allas”, Arto Saari.

Lauantaina 11.6. klo 11-15 Porvoon päivien ohjelmassa: origamipaja Runebergin kodin renkituvassa.Popup-tyyliin, ilman ennakkoilmoittautumista. Maksuton osallistuminen. Opi japanilaista paperitaittelutekniikka!

Viihdeteollisuudessa ja yritysmaailmassa peliala on yksivoimakkaasti kasvavista aloista. Sen lisäksi pelit ovatnousemassa merkittäväksi taiteenlajiksi, joka ei pelkää ottaa kantaa. Pelipoikilo-näyttely nostaa esiin yllättäviä ja vähän tuntemattomampiakin pelitaiteen teoksia, jotka katsovat kohti todellisuutta. Pelipoikilossa esille pääsevät pelien keskeiset taideteokset viime vuosilta, unohtamatta uusia, kokeellisia ja merkityksellisiä töitä. Digitaalisten pelien rinnalla näyttelyssä tullaan kokemaan myös muilla tavoin toteutettua pelitaidetta.Koska pelaajalla on pelitaiteessa keskeinen rooli, ovat näyttelyn teokset kävijöiden pelattavissa.Näyttelyyn liittyy luentosarja sekä muuta oheisohjelmaa.Seuraathan ilmoitteluamme (poikilo.fi)! Lisätietoja löydät myös Pelitaiteen pääkaupunki -sivustolta www.capitalgameart.fi

Kuvataiteilija Osmo Rauhalan laaja yksityisnäyttely Muista unohtaa kaikki levittäytyy Aboa Vetus Ars Novan molempiin taidenäyttelykerroksiin ja tarjoaa katsauksen taiteilijan 2010-luvun tuotantoon. Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija, joka on työskennellyt 1980-luvulta lähtien Suomessa ja New Yorkissa. Hän on myös luomuviljelijä, ja luonnon ja olemassaolon ymmärtäminen ovat tärkeitä teemoja hänen taiteessaan.Yleisöopastus sisältyy pääsylipun hintaan eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja muistutamme riittävistä turvaväleistä. Tulethan paikalle vain täysin terveenä ja oireettomana. Ohjeet turvalliseen museovierailuun löytyvät museon verkkosivuilta sekä museotiloista. https://www.aboavetusarsnova.fi/fi/uutiset/ohjeet-turvalliseen-museovierailuun

Säveltäjä Mikko Sarvanteen uusi yhtye Mikko Sarvanne Garden vie kuulijan rinnakkaiseen todellisuuteen, puutarhaan jonka tuoksuissa kaikuvat etiäiset niin nykyvokaali- ja nykyperkussiomusiikista, pohjoismaisesta jazzista kuin äänitaiteestakin. Yhtyeen musiikki tarjoaa kuulijalle toismaallisen kokemuksen - nousevan auringon lailla hehkuva syntetisaattori, syvänä juurakkona rymisevät matalat jouset, ja kirkkaiden lauluäänien taipuisat katedraalit sulkevat kuulijan hellään syleilyynsä. Yhtyeen ensimmäinen, Erkka Filanderin samannimiseen runoteokseen perustuva albumi ”Heräämisen valkea myrsky” julkaistiin lokakuussa 2022. Albumin sävellykset palkittiin Teosto-palkinnolla keväällä 2023. Amos Hemissä yhtyettä kuullaan kooltaan intiimissä ja tunnelmaltaan avartuvassa ylimmän kerroksen kappelissa. Kokoonpano: Josefiina Vannesluoma: laulu Virva Immonen: laulu Selma Savolainen: laulu Jesse Ojajärvi: perkussiot Aino Juutilainen: sello Oskari Siirtola: kontrabasso Mikko Sarvanne: sävellykset, elektroniikka www.mikkosarvanne.com/mikkosarvannegarden

Jos et syystä tai toisesta pääse vierailulle FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyyn Helsinkiin voit vierailla näyttelyssä etäopastuksellemme! Etäopastukset toteutetaan suorina lähetyksinä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Facebook-tileillä joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona kello 17–17.30.Suomeksi keskiviikkona 11.12.2024 klo 17–17.30 Liity tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/1244302850111508

Klo 13 Anna Retulainen: Puhe maalaamisestaTaiteilija on tavattavissa puheen jälkeen klo 18 asti.Näyttelyn viimeisenä päivänä sisäänpääsyon kaikille maksuton koko päivän ajan klo 11–18. Suosithan mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä pysäköintitilan rajallisuuden vuoksi.

Suurta suosiota kerännyt Lasipäivä tulee taas! Suomen lasimuseon ystävät tuovat yhden päivän ajaksi myyntiin kattavan valikoiman käyttölasia, taidelasia ja keräilylasia Suomen lasimuseon piha-alueelle. Perinteiseen tapahtumaamme saapuu vuosittain noin 100 myyjää ja jopa 5000 kävijää.Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy, tervetuloa!(museoon pääsymaksu)Samalla reissulla kannattaa poiketa Suomen lasimuseon Heikki Orvola -näyttelyyn ja lounaalle tai kahville Klaas-museoravintolaan.Lisätietoja: https://www.slmy.fi/vieraile-lasipaivassa/

Matkan aikana voit aistia tuliterän DC-3:n tunnelman, maailman avautumisen jatkosodan jälkeen, sekä kuulla millaisia vaatimuksia lentoemäntien uudelle ammattikunnalle asetettiin. Tämä reissu on täynnä tunnelmaa! Opastukselle mahtuu 25 henkilöä ja se sisältyy pääsylipun hintaan. Kesto 30 min. Käsikirjoitus ja esiintyminen Marika Sampio-Utriainen.

Joka kuukausi järjestetään yhtenä lauantaina kello 12 TAIDEkierros ajankohtaisiin näyttelyihin. Näyttelyesittelyyn mahtuu mukaan 20 henkilöä. Opastuksen kesto on noin 30 min. Paikan voi varata verkkokaupasta: https://verkkokauppa.pori.fi/tuote-osasto/taide-ja-kulttuuri/tapahtumat-ja-tilaisuudetOsallistumismaksu 10 € sisältää taidemuseon sisäänpääsymaksun ja näyttelyesittelyt.Porin taidemuseon näyttelyt 17.6.-25.9.2022CHORUS SINENSIS17.6. – 25.9.2022Chorus sinensis on merimetsoille (Phalacrocorax carbo sinensis) omistettu audiovisuaalinen kuoroteos. Se on toteutettu vuosina 2019–22 Selkämeren rannikolla merilintujen ja ihmisten toisiaan sivuavilla reviireillä.Teos kysyy: Onko merimetso ihmisen laulun arvoinen? Voisiko olla runoja linnusta, joka ei koskaan laulanut? Linnusta, jonka elo joitakin häiritseekin? Millainen olisi tarina merimetsosta, sen satu, joka huomispäivänä kerrottaisiin?Ulla Taipaleen ideoimassa ja kuratoimassa teoksessa yhdistyvät taiteilija Jan Eeralan Selkämerellä kuvaamat videot, valokuvat ja äänitykset sekä säveltäjä ja äänitaiteilija Lau Naun merimetsoista inspiroitunut sävelteos kuorolle. Työryhmään kuuluvat myös lintukirjallisuuteen erikoistunut kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa ja puvustajan roolissa biologi ja taiteilija Merja Markkula, sekä Poseidon kuoro: Kristina Bakić, Eeva Bergroth, Anna Jussilainen, Tuija Kuoppamäki, Aleksi Pihkanen, Sami Siitojoki, Teemu Suuntamaa, Susanne Ådahl ja Iina Ukkonen.Chorus sinensis -näyttely ensi-esitetään Porin taidemuseossa 17.6 – 25.9.2022Kuratointi ja tuotanto: Ulla TaipaleKuvaus, äänitykset ja videoeditointi: Jan EeralaSävellys ja äänitykset: Laura NaukkarinenLintukirjallisuuden tutkimus: Karoliina LummaaPuvustus: Merja MarkkulaPoseidon-kuoroKristina Bakić, Eeva Bergroth, Anna Jussilainen, Tuija Kuoppamäki, Aleksi Pihkanen, Sami Siitojoki, Teemu Suuntamaa, Susanne Ådahl ja Iina UkkonenKuvausryhmä Pohjankalliot-saarellaKuvaus: Jan Eerala and Juha ”Tyyne” LaaksonenDrone-kuvaus: Markku SaihaCatering: Aila Martínez TaipaleChorus sinensis on osa pohjoismaalaista The Conference of the Birds -hankettawww.theconferenceofthebirds.netTukijat:Nordic Culture PointNordic Culture FundTaikeNiilo Helanderin SäätiöSamuel Huberin taidesäätiöKuva: Jan Eerala, Pohjankalliot

Monuments on kosketukseen pohjautuva tanssiduetto. Teoksessa kosketuksen voima perustuu yhteen tulemiseen ja energiaan, joka muodostuu kehojen koskettaessa toisiaan. Esitys tapahtuu pienellä, pehmustetulla näyttämöllä. Teos perustuu painin liikekieleen. Esiintyjät muodostavat hetkellisiä asetelmia, jotka hajoavat pian joksikin muuksi. Musiikista soitetaan teoksessa pelkästään kaikkein intensiivisimmät kohdat. Voimakas äänentaso on liikettä aikaansaava voima. Taiteilijat: Anna Maria Häkkinen, Saara Töyrylä, Erno Aaltonen & Laura Haapakangas

Marjatta Tapiola (s. 1951) kuuluu taiteilijoiden etujoukkoon, joka uudisti suomalaista maalaustaidetta 1980-luvun alussa ja liitti sen maailmanaikaan. Teosten väkevä ekspressionismi toi hänelle pysyvän sijan sukupolvensa maalareiden kärkijoukossa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Tapiola on palannut jo klassikoiksi muodostuneiden nuoruuden teostensa ääreen, ja syksyllä 2022 näiden klassikoiden rinnalla Malvassa nähdään uusia ja vangitsevia tulkintoja niistä.

Yleisöopastukset torstaisin ja lauantaisin klo 11 ja 15 kesäkaudella 2022 eli ajalla 4.6.-6.8. (juhannus poislukien).Opastusten kieli on suomi, paitsi seuraavina päivinä klo 15 alkavan opastuksen kieli on englanti: 9.6. / 18.6. / 7.7. / 16.7./ 4.8. / 6.8.Ilmailumuseon yleisöopastuksilla tulevat tutuksi näyttelyn kohokohdat sekä kiinnostavat tarinat esineiden takana. Opastukset sopivat kaikenikäisille museokävijöille, ja opastus sisältyy soveltuvia pääsylipun hintaan (12/6 €, alle 7 v ja Museokortilla 0 €).Opastukselle lähdetään museon asiakaspalvelun luota. Max osallistujamäärä on 20 hlö.