Exhibitions

Suomessa liito-orava on tunnettu laji. Se ei ole enää pelkästään aarniometsälaji, vaan sopiva elinympäristö voi löytyä myös kaupunkimetsistä. Urbaaneista city-liitureista uutisoidaan ahkerasti, sillä tiukkojen rauhoitusmääräysten sovittaminen rakentamiseen, kaavoitukseen tai kaupunkimetsien hoitoon ei ole helppoa. Liito-orava esiintyy Euroopan unionissa vain Suomessa ja Virossa. Laji on EU:ssa saanut uhanalaisen lajin luokituksen kannan nopean taantumisen vuoksi. Suurin syy on sopivien elinympäristöjen väheneminen. Näyttely on Kuopion luonnontieteellisen museon tuottama kiertonäyttely ja osa Liito-orava-LIFE ‒hanketta.

Mitä tapahtuisi, jos kuvittelisimme enemmän? Onko mahdotonta ajatella uusia sääntöjä tai vapautua olemassa olevista? Onko mahdollista luoda vaihtoehtoisia loppuja? Kaija Hinkulan PLAY kutsuu katsomaan jokapäiväistä ympäristöä toisenlaisesta vinkkelistä. Näyttelyn englanninkielinen nimi viittaa suomeksi leikkiin, peliin sekä näytelmään. Mielikuvitus ja vapaus ovat olleet taiteilijan lähtökohtina hänen rakentaessaan tilallista maalausinstallaatiota, jossa arkiset elementit asettuvat uusiin asentoihin. Hinkulan taiteellinen työskentely paikantuu laajennetun maalauksen kontekstiin, jossa perinteinen kaksiulotteinen maalaus levittäytyy tilalliseksi kokemukseksi. Tällä laajennetulla kentällä maalauksen traditiosta tutut väri, maali ja sommitelma yhdistyvät kuvanveiston ja tila-aikataiteen menetelmiin. Taiteilijalle PLAY on myös tutkielma taidemuseon tilasta ja kaikessa värikyydessään se rinnastuu postminimalistisen taiteen perinteeseen, jossa niukkojen geometristen muotojen rinnalla teoksissa näkyvät myös yhteiskunnalliset pohdinnat. Maalausinstallaatio ottaa haltuunsa taidemuseon alakerran C-salin, jossa teoselementit asettuvat seinien lisäksi tilan tukirakenteisiin ja lattialle. Teokseen voi tutustua sen lomassa kulkien. Oululainen kuvataiteilija Kaija Hinkula (s. 1984 Kuopiossa) valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta 2008 sekä kuvataiteen maisteriksi Helsingin Kuvataideakatemiasta 2021. Hinkula on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2007 lähtien. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valtion sekä Oulun taidemuseon kokoelmissa. Vuonna 2021 Hinkula toteutti julkisen teoksen Kummeli Oulun Kanavarantaan. Hinkula työskentelee K2 taiteilijatalossa Oulun Hiukkavaarassa.

Paint & Wine -työpaja on rento hetki luovuuden äärellä. 6.5. työpajassa tutustumme aluksi klo 17.30 Tamara Piilolan: Puu on ihme -näyttelyyn, josta inspiroituneena osallistujat pääsevät luomaan oman taideteoksen akryylimaaleilla kankaalle. Työpaja toteutetaan kokonaisuudessaan Vintti-näyttelytilassa ja se kestää 1,5 tuntia.Työpajan hinta on 12 €, (sisältäen materiaalit, ohjauksen sekä näyttelyopastuksen). Työpajan yhteyteen on mahdollista ostaa omakustanteisesti esim. viiniä tai muita juomia Äärellä-ravintolasta. Juoman ostaminen ei ole ehto työpajaan osallistumiselle.Työpaja on K-18. Työpajan ohjaa taideohjaaja Ruusu-Maria Lappalainen. Työpaja kokoontuu aulassa.Ilmoittaudu: https://www.netticket.fi/paint-wine

Näyttelyn keskeinen tarkastelukulma on ei-kirkollinen pohjalaislähtöinen taide. Näkyvätkö pohjalaisalueilla vahvasti vaikuttaneet ja vaikuttavat uskonnollisuus ja uskonnolliset liikkeet, kuten körttiläisyys tai lestadiolaisuus? Onko perinteillä tai ajalla vaikutusta uskonnolliseen tarpeeseen ja sen ilmaisemiseen? Millaista on nykyajan hengellisyys?Uskonto nivoutuu syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan, mutta kulttuureiltaan ja uskonnollisilta perinteiltään kirjavassa nykyajassa uskonnon ja kulttuurin väliset suhteet ovat muuttuneet. Maallistuneessa nyky-Suomessa taide on yhä enemmän alkanut kiinnostua uskonnosta olematta silti välttämättä uskonnollista.Näyttelyn taiteilijat käsittelevät teoksissaan omaa uskoaan tai uskonnollisuuttaan, uskonnollisia tapoja ja perinteitä, uskontoon liittyviä ennakkoluuloja, uskonnon ulkoisia merkkejä, kirkkoja ja kirkkokansaa tai henkisiä arvoja, pyhää, pyhän kokemista ja sen yhdistämistä arkeen. Taiteilijoiden teemoja ovat esimerkiksi enkelit ja pirut, Aatami ja Eeva, paratiisi, Tuonelan portti, syntipukki, körtit, saarnaajat, papit, kanttorit, hautajaiset, rukousnauhat, Jeesus, vaivaisukot, kirkot, madonna, jouluevankeliumi.Näyttelyn isäntänä on uskonnollisuudestaan tunnettu Eero Nelimarkka. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia taiteilijoilta kuten Veikko Vionoja, Arvid Broms, Arvi Mäenpää, Vilho Lampi, Eero Hiironen, Antti Ojala, Juhani Harri, Carl Wargh, Pekka Jylhä, Marita Liulia, Heikki Mäki-Tuuri, Juha Tammenpää, Mia Damberg, Tiina Laasonen, Teemu Mäki, Pauliina Turakka Purhonen, Tapio Hirvonen ja Riku Riippa, joilla kaikilla on jokin side pohjalaisuuteen. 1600–1700-lukujen taiteilijoiksi valikoituivat Pohjanmaalla vaikuttaneet kirkolliset kuvanveistäjät Michael Balt ja Eric Cainberg. Pohjalaistaiteen lisäksi näyttelyssä on myös tunnettuja uskontoaiheiden kuvaajia kuten Hugo Simberg, Tyko Sallinen, Venny Soldan-Brofeldt ja Kuutti Lavonen.Näyttelyn on kuratoinut Anne-Maj Salin.

Laineen piirtämiä surrealistisia, langanlaihoja naisia hulmuavine hiuksineen on nähty niin New Yorkin päärautatieaseman metrotunnelissa kuin kansainvälisten aikakauslehtien sivuilla. Lasi on kuitenkin tuntunut mahdollistavan hänelle sellaista, mihin kynä ei ole pystynyt. Ensimmäiset lasiteoksensa taiteilija esitteli kutsuttuna taiteilijana Hollannin kansallisessa lasimuseossa vuonna 2014, minkä jälkeen Laine on jatkanut materiaalin huolellista tutkimista.Lasi on haastava ja kallis materiaali ja sen läpikuultava aineettomuus lumoaa olemuksellaan. Laineen teosten runsaus vie tulkinnan helposti barokin ja rokokoon muotoihin. Samoin hänen käyttämänsä keinot tuovat mieleen pop-taiteen maailman, mutta sävy lasiteoksissa on näitä herkempi ja keimailevampi. Laine on kiinnostunut väreistä, maalauksellisuudesta ja lasin rajattomista mahdollisuuksista.Teosten muotokieli on löytynyt Laineen piirustuspöydällä vapaasti piirtäen.Rönsyily lasimateriaalin kanssa on synnyttänyt hehkuvia, tuntemattomia kasveja ja syvänmeren uusilta korallilajeilta näyttäviä hahmoja. Tšekkiläiset puhaltajamestarit ovat puhaltaneet teokset Nuutajärven lasikylässä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Tämä menetelmä vaatii yhteistyötä ja se viehättää taiteilijaa – kontrollin ja vastuun antaminen myös muille vapauttaa.

Björn Weckströmin korut ovat tunnettuja niin kotimaassa kun ulkomailla. Laaja näyttely esittää Weckströmin koruja eri aikakausilta ja raottaa korujen syntytarinoita. Weckströmin korut ovat kuin pienoisveistoksia iholla.

Sosiaalisesti lahjakas, useita kieliä puhunut Edelfelt matkusteli useissa Euroopan maissa ja Pohjoismaissa sekä asui suuren osan elämästään Pariisissa, jossa tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin.Ennen Ateneumia taiteilijan vientinäyttely on ollut esillä Petit Palais’ssa Pariisissa ja Göteborgin taidemuseossa. Erinomaisesti menestyneet näyttelyt ovat tuottaneet paljon lisätutkimusta ja -tietoa Edelfeltin elämästä ja taiteesta.

Aaltosen Kenkätehdas Oy:n julkaiseman Pitsnoukka-lehden sivujen kautta kurkistetaan 1960-70-luvun jalkineteollisuuden maailmaan. Yhtiön valmistamat jalkineet kertovat alan kehityksestä 1910-1980-luvuilla. HAMK Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman tuottama kokonaisuus esittelee jalkinesuunnittelun koulutuksen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Esille pääsevät myös oppilaitoksesta valmistuneet jalkinesuunnittelijat Iris Kinni, Hannu Viitala sekä HAMKista ja London College of Fashion -korkeakoulusta valmistunut Terhi Pölkki ja De Monthfort University -korkeakoulusta valmistunut Minna Parikka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelman kanssa.

Glimsin tila on sijainnut samalla paikalla satoja vuosia. Se on ollut koti ja työpaikka tuhansille ihmisille ja kotieläimille. Museonakin Glims on toiminut jo 60 vuotta. Opastuksella tutustutaan Glimsin tilan historiaan ja Espoon maalaismenneisyyteen. Opastus pidetään ulkona Glimsin pihapiirissä.

Tampereella asuvan mutta Pohjois-Karjalassa syntyneen Kyösti Sorsan luontokuvat esittelevät metsäluontomme tunnistettavia eläimiä niiden omassa ympäristössään, metsien ja soiden keskellä. Eläimet näyttäytyvät kuvissa sellaisina kuin ne ovat mutta samalla niiden elämänkulun eri piirteitä esitellen. Parhaimmillaan kuvat tavoittavat jotain niin eläinlajista kuin eläinyksilöstäkin.Kyösti Sorsa tutustui valokuvaukseen jo nuorella iällä rippilahjaksi saadulla laatikkokameralla. Vakavammin hän palasi asiaan jäätyään eläkkeelle vuonna 2006. Eläkepäivät ovat kuluneet uuden kuvauskaluston ja -tekniikan opettelussa, ala kun kehittyy teknisesti koko ajan ja kuvaajan omat vaatimukset kasvavat.Kuvaus on yhä enemmän vienyt tilaa Sorsan metsästysharrastukselta, mutta metsästyksen kautta hankittu eläinten käyttäytymisen tuntemus on ollut eduksi kuvaamisessakin. Luontokuvaus ja metsästys muistuttavat toiminnaltaan monessa mielessä toisiaan, vaikka toiminnan lopputulos onkin hyvin erilainen. Kuvaajakin voi tosin huolimattomuudellaan aiheuttaa haittaa luonnolle. Tämä on jokaisen kuvaajan syytä tiedostaa.Kyösti Sorsan valokuvanäyttely koostuu lukuisista luontokuvista, joiden pääasiallisina kohteina ovat luontomme suuret pedot: karhu, ahma, susi ja kotka.

Toinen maailmansota pisti monen tehtaan toiminnan uusiksi. Aurojen ohessa alettiin tehdä kranaatteja, vaatetehtaassa arkipaidat vaihtuivat lumipuvuiksi ja elintarviketeollisuudessa vastattiin huutavaan hiivapulaan. Rintamalle lähteneiden miesten sijaan tehdastöihin palkattiin naisia ja nuoria. Työtä tekivät myös sotavangit.Sodassa ja työssä -näyttelyssä esitellään sotien aikaista teollisuutta ja työn tekemistä tehtaissa eri puolilla Satakuntaa. Näyttely on esillä 7.5.2023 asti.Näyttelyesittelyt Museokortilla: Keskiviikkoisin klo 14: 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8. ja 10.8. Maanantaina 11.7. klo 14

MUSEON SALAISUUDET -kierroksella lähdetään oppaan kanssa Luonnontieteellisen museon ihmeiden äärelle. Oppaan johdolla niin vakikävijä kuin ensikertalainenkin saa uusia ja yllättäviä näkökulmia rakastettuun museoon. Kaikille avoimet opastukset alkavat ala-aulasta afrikannorsun jalkojen juuresta.Lipun puolen tunnin kierroksille voi ostaa museon lipunmyynnistä. Kierroksen hinta on 3 €/hlö (+ sisäänpääsymaksu tai museokortti) ja alle 7-vuotiaat voivat osallistua maksutta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.Opastuksia järjestetään syyskuun 3. päivä alkaen aina joulukuun puoleen väliin asti lauantaisin klo 11 ja 13. Kierrokselle voi osallistua useamminkin, sillä jokainen opastus on oma kokonaisuutensa – kuitenkin aina sisältäen parhaita paloja Luonnontieteellisen museon näyttelyistä.

Näyttely pureutuu modernin naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä. Tarkastelun kohteena on myös se, miten Suomessa naisen oli mahdollista luoda itsenäinen ura taiteilijana. Aiheet nivoutuvat edelleen ajankohtaiseen ja maailmanlaajuiseen keskusteluun naisen asemasta ja mahdollisuuksista.”Naisten tekemällä taiteella on ollut – ja on – Suomen taidehistoriassa tärkeä rooli. Naiset ovat toimineet miesten rinnalla taiteen kentällä monissa tehtävissä, sekä taiteilijoina että esimerkiksi kriitikkoina, opettajina ja taideteollisuusaloilla toimivina muotoilijoina ja käsityöläisinä, myös kirjailijoina ja runoilijoina. Näyttelyyn valittuja neljää taiteilijaa yhdisti juuri tämä monialaisuus ja he kaikki tekivät pitkän, itsenäisen uran kuvataiteilijoina. He myös suunnittelivat ammattiuraansa tavoitteellisesti ja strategisesti alusta alkaen. He tähtäsivät nimenomaan ammattitaiteilijoiksi aikana, jolloin taidetta pidettiin kuitenkin enemmän naiselle sopivana harrastuksena kuin vakavasti otettavana ammattina”, kertoo näyttelyn kuraattori, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.Schjerfbeckin, Thesleffin, Schaumanin ja Sesemannin edustus maamme merkittävimpien taidemuseoiden kokoelmissa kertoo siitä, että kohtaamistaan haasteista huolimatta naisten taidetta myös arvostettiin. Naiset olivat poikkeuksellisen kansainvälisiä, he matkustivat ja maalasivat läpi elämänsä. Uudet ympäristöt innoittivat uusia tapoja nähdä ja tallentaa maailmaa ja sen ilmiöitä. Yhteiskunnalliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset välittyivät naisten tekemään taiteeseen: 1900-luvulla taiteilijoiden kuviin ilmestyi vanhempien sukupolvien sosiaalisia odotuksia uhmannut uusi nainen, joka määritti itse uransa ja yksityiselämänsä suunnan.Moderni nainen on osa Ateneumin taidemuseon monivuotista hankketta, jonka aikana näyttely on kiertänyt erilaisilla painotuksilla niin New Yorkissa, Tukholmassa, Oulussa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Nyt Turussa esiteltävä kokonaisuus on päivitetty versio Anu Utriaisen kuratoimasta kiertonäyttelystä. Se esittelee yli 50 teosta Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kokoelmasta, minkä lisäksi kokonaisuutta on rikastettu Turun taidemuseon omilla kokoelmateoksilla. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kanssa ja sen toteutuksesta Turun taidemuseossa on vastannut Ilona Mäki.

Yleisön pyynnöstä pääset nyt myös omatoimisesti tutustumaan upeaan Ahlström Voyage -näyttelyyn osoitteessa Makkarakoskentie 34 B. Kyseinen näyttely ruukin vanhassa pajassa esittelee mielenkiintoisella tavalla Ahlström-yhtiöiden, suvun sekä Noormarkun ruukin historiaa ja nykypäivää yli 170 vuoden ajalta. Yhtiön tarina on merkittävä osa suomalaista teollisuus-, arkkitehtuuri-, taide- ja designhistoriaa. Näyttelyssä pääsee tutustumaan mm. konserniin kuuluneiden Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden taidelasiin, sillä esillä on Tapio Wirkkalan, Timo Sarpanevan sekä useita Alvar Aallon suunnittelemia Savoy-maljakon uniikkikappaleita. Nähtävillä on myös näyttävä ruukkialueen pienoismalli. Näyttelyssä on myös museokauppa.Suosittelemme varaamaan kierrokselle paikan etukäteen verkkokaupasta www.ahlstrominruukki.fi/yleisokierrokset. Voit myös soittaa ja varata liput ma-pe 8.30-16.00 numerosta p. 050 518 3677 tai ruukki@a-ahlstrom.fi.Seuraavia askelia seuraamalla pääset varaamaan kierroksen museokortilla verkkokaupastamme:Mene osoitteeseen ahlstrominruukki.fi. Klikkaa sivuilta itsesi kohtaan verkkokauppa. Sen jälkeen valitse yleisökierrokset. Aseta hakukenttään haluamasi päivä. TÄRKEÄÄ: hakukenttään tulee kirjoittaa kampanjakoodi kohtaan museokortti. Sitten klikkaa hae, jonka jälkeen näkyviin tulee normaali kierros, jossa näkyy normaali kierros ja sen hinta. Näkymästä avautuu myös museokortilla varattava kierros, jossa ei ole hintaa. Museokortilla varattavan kierroksen perässä lukee aina -Museokortti.Museokorttia voi samassa kohteessa käyttää vain kerran päivässä yhdelle kierrokselle. Toisen kierroksen hinta Museokorttilaiselle 16€.

256 vuotta sitten Sibelius-museon kohdalle perustettiin akateeminen puutarha johon tutkimusmatkailija ja ekonomian professori Pehr Kalm istutti 388 enemmän tai vähemmän eksoottista hyötykasvia. Näiden kasvien istuttamisen tarkoitus oli osittain myös Suomen talouskasvun vauhdittaminen. Sibelius-museon ulkopuolella voi edelleen kohdata tammen jonka siemen kylvettiin maahan noin 1750 ja joka 1760-luvulla siirrettiin lopulliselle kasvupaikalle puutarhaan. Tätä tammea, joka hyvinkin voi olla Turun vanhin, huomioidaan näyttelyn yhteydessä myös Sibelius-museon järjestämällä sävellyskilpailulla Vox Quercus. Kilpailussa etsitään uusia sävellyksiä jotka ammentavat inspiraationsa tästä mahtavasta historiallisesta tammesta.Näyttelyssä saamme tutustua Pehr Kalmin elämäntarinaan, tutkimusmatkoihin, kasveihin ja hänen kirjeenvaihtoon Carl von Linnén kanssa sekä tietenkin hänen vielä elävään perintöön ympäristössämme. Näyttelyyn osallistuvat myös Band of Weeds sekä Fern Orchestra joiden taiteessa kasvit ja luonto sekä niiden yhteydet musiikkiin ja taiteeseen ovat keskeisessä roolissa. Pehr Kalm-näyttely yhdistää Sibelius-museon historialliseen ympäristöönsä sekä rakentaa siltoja luonnontieteen, taiteen ja musiikin välille.

Tekniikan museo järjestää touko-heinäkuussa opastettuja kävelykierroksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella.Kuka oli alueen rysäkeisari ja mitä sellaisen arvonimen saadakseen tarvitsi tehdä? Mitä vedestä onkivat "kiiltävien kanisterien kalastajat"? Kuka murhattiin (vai murhattiinko) hopeisella kirveellä? Miksi ihmeessä kaivonkansista on pitänyt laatia lakeja? Minkälaisia pieniä, surullisia jäänteitä lahdesta ja jopa vesilaitoksen turbiinista on poimittu?Vastauksen näihin ja muihinkin kysymyksiin saat osallistumalla kierrokselle! Liput 12€, voit ostaa ne joko Tekniikan museon infosta (Viikintie 1 D) tai Trafiikki-museoyhteisön nettikaupasta: https://webshop.trafiikki.fi/tekniikan_museo . Lipun ostaminen tietylle päivälle toimii kierroksen ilmoittautumisena.Voit ostaa liput verkkokaupasta myös lahjakorttina, jolloin vastaanottaja voi käyttää ne millä kävelykierroksella tahansa! Lahjakortin käyttäjää pyydetään ilmoittamaan osallistumisensa tietyn päivän kierrokselle osoitteeseen info@tekniikanmuseo.fi. Sisältövaroitus: Kierros käsittelee rankkoja ja makaabereitakin aiheita murhista, aborteista ja lastenmurhista lähtien, joten sitä ei suositella alle 16-vuotiaille. Kuuntelijoita pyydetään varautumaan aihepiirin aiheuttamiin reaktioihin.Liikkeelle lähdetään Tekniikan museon infosta (Viikintie 1 D). Kierros ei ole aivan esteetön (pieniä reittimyönnytyksiä voidaan tehdä) ja vaatii säänmukaiset varusteet. Kierroksen kesto on noin 1,5 tuntia.Tervetuloa uppoutumaan Vanhankaupungin paheellisimpaan historiaan!

Yhdistyksen 50-vuotista taivalta juhlistava näyttely tuo yhteen keramiikkatyöhuone Pot Viaporissa työskenteleviä ja siellä vuosikymmenten varrella työskennelleitä taiteilijoita, joita yhdistää savi, keramiikka ja paikka. Näyttelyn taiteilijat: Åsa Hellman, Elisa Ikonen, Liisa Ikävalko, Eeva Jokinen, Outi Leinonen, Tiia Matikainen, Saana Murtti, Johanna Ojanen, Soile Paasonen, Pirjo Pesonen, Riitta Talonpoika ja Tiina Tarvainen

Kuntsin kokoelma on yksi Suomen merkittävimmistä kokoelmista, jonka suojiin on talletettu monia rakastettuja klassikkoteoksia suomalaisen nykytaiteen keskeisiltä nimiltä. Näyttelyssä nähdään teoksia tunnetuilta taiteilijoilta kuten Juhani Harri, Kimmo Kaivanto, Ahti Lavonen, Leena Luostarinen, Kimmo Pyykkö, Marjatta Tapiola ja Kain Tapper. Näyttelyn kuraattorina toimii Kuntsin Säätiön asiamies, museonjohtaja emerita Anne-Maj Salin.

KIEHTOVAT KASVIT -kierroksella lähdetään oppaan kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneiden ihmeiden äärelle. Oppaan johdolla niin vakikävijä kuin ensikertalainenkin saa uusia ja yllättäviä näkökulmia kasvien kiehtovaan maailmaan. Kaikille avoimet opastukset alkavat palmusalista.Lipun 45 min. pituiselle kierrokselle voi ostaa kasvihuoneiden lipunmyynnistä. Kierroksen hinta on 5 €/hlö (+ sisäänpääsymaksu tai museokortti) ja alle 7-vuotiaat voivat osallistua maksutta. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.Kierroksia järjestetään syyskuun 3. päivä alkaen aina joulukuun puoleen väliin asti lauantaisin klo 12 ja 14. Kierrokselle voi osallistua useamminkin, sillä jokainen opastus on oma kokonaisuutensa – kuitenkin aina sisältäen parhaita paloja kasvihuoneiden saleista.

”Nykyaikaisen rullalautailun syntyyn on vaikuttanut kaksi keskeistä tekijää. Kaikki lähti lainelautailusta, mutta toinen – vähemmän tunnettu vaikutin on ollut Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairean vapaamuotoinen uima-allas, jonka pohjakuva muistuttaa munuaista. Sen vaikutuksesta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio lukuisine uima-altaineen muodostui myöhemmin rullalautailun Mekaksi. Villa Mairean allas rakennettiin vuonna 1938 ja kahdeksan vuoden kuluttua ensimmäiset munuaisenmuotoiset uima-altaat valmistuivat Kaliforniaan. Kun merellä ei aina ollut aallokkoa, lainelautailijat alkoivat etsiä tyhjiä altaita rullalautaillakseen niissä, koska altaan kaarevat reunat muistuttivat aaltoa.On ollut mahtavaa havaita, kuinka Alvar Aallon muotoilu on murtanut raja-aitoja ja luonut uuden elävän organismin. En tiedä mitkä Alvarin tavoitteet olivat, kun hän suunnitteli Villa Mairean altaan, mutta lopulta siitä syntyi paljon enemmän kuin vain pelkkä uima-allas”, Arto Saari.

Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin esittelee aarteita maailman suurimmasta yksityisestä Aalto-kokoelmasta. Laaja kokonaisuus tuo esiin suunnittelijaparin monipuolista esinemuotoilua.Näyttelyssä suunnataan katse kohti Aaltojen muotoilun klassikoita sekä harvinaisuuksia, kuten huonekalujen prototyyppejä, varhaisia versioita valaisimista sekä materiaalikokeiluja vuosien varrelta. Esillä on myös lasiesineistöä sekä Paimion parantolan alkuperäiskalusteita.Näyttely keskittyy aikaan ennen huonekalujen valmistuksen koneellistumista ja laajempaa sarjatuotantoa. Tämä varhaisempi, 1920-luvulta 1960-luvun puoliväliin ulottuva tuotantotapa näkyy mm. kalusteiden sirompana mittakaavana ja kevyempänä yleisilmeenä.Kaikki näyttelyn esineet kuuluvat keräilijä Pertti Männistön ainutlaatuiseen Aalto-kokoelmaan. 1990-luvulla kokoelman kartuttamisen aloittanut Männistö on kerännyt yli tuhannen esineen yksityiskokoelman Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia valaisimia, huonekaluja ja lasimuotoilua. Männistön verraton perehtyneisyys ja tietämys on tehnyt hänestä kysytyn Aalto-asiantuntijan.

Lauantaina 11.6. klo 11-15 Porvoon päivien ohjelmassa: origamipaja Runebergin kodin renkituvassa.Popup-tyyliin, ilman ennakkoilmoittautumista. Maksuton osallistuminen. Opi japanilaista paperitaittelutekniikka!

Viihdeteollisuudessa ja yritysmaailmassa peliala on yksivoimakkaasti kasvavista aloista. Sen lisäksi pelit ovatnousemassa merkittäväksi taiteenlajiksi, joka ei pelkää ottaa kantaa. Pelipoikilo-näyttely nostaa esiin yllättäviä ja vähän tuntemattomampiakin pelitaiteen teoksia, jotka katsovat kohti todellisuutta. Pelipoikilossa esille pääsevät pelien keskeiset taideteokset viime vuosilta, unohtamatta uusia, kokeellisia ja merkityksellisiä töitä. Digitaalisten pelien rinnalla näyttelyssä tullaan kokemaan myös muilla tavoin toteutettua pelitaidetta.Koska pelaajalla on pelitaiteessa keskeinen rooli, ovat näyttelyn teokset kävijöiden pelattavissa.Näyttelyyn liittyy luentosarja sekä muuta oheisohjelmaa.Seuraathan ilmoitteluamme (poikilo.fi)! Lisätietoja löydät myös Pelitaiteen pääkaupunki -sivustolta www.capitalgameart.fi

Jos et syystä tai toisesta pääse vierailulle FIX: Huolla ja korjaa -näyttelyyn Helsinkiin voit vierailla näyttelyssä etäopastuksellemme! Etäopastukset toteutetaan suorina lähetyksinä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon Facebook-tileillä joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona kello 17–17.30.Suomeksi keskiviikkona 11.12.2024 klo 17–17.30 Liity tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/1244302850111508

Säveltäjä Mikko Sarvanteen uusi yhtye Mikko Sarvanne Garden vie kuulijan rinnakkaiseen todellisuuteen, puutarhaan jonka tuoksuissa kaikuvat etiäiset niin nykyvokaali- ja nykyperkussiomusiikista, pohjoismaisesta jazzista kuin äänitaiteestakin. Yhtyeen musiikki tarjoaa kuulijalle toismaallisen kokemuksen - nousevan auringon lailla hehkuva syntetisaattori, syvänä juurakkona rymisevät matalat jouset, ja kirkkaiden lauluäänien taipuisat katedraalit sulkevat kuulijan hellään syleilyynsä. Yhtyeen ensimmäinen, Erkka Filanderin samannimiseen runoteokseen perustuva albumi ”Heräämisen valkea myrsky” julkaistiin lokakuussa 2022. Albumin sävellykset palkittiin Teosto-palkinnolla keväällä 2023. Amos Hemissä yhtyettä kuullaan kooltaan intiimissä ja tunnelmaltaan avartuvassa ylimmän kerroksen kappelissa. Kokoonpano: Josefiina Vannesluoma: laulu Virva Immonen: laulu Selma Savolainen: laulu Jesse Ojajärvi: perkussiot Aino Juutilainen: sello Oskari Siirtola: kontrabasso Mikko Sarvanne: sävellykset, elektroniikka www.mikkosarvanne.com/mikkosarvannegarden

Kuvataiteilija Osmo Rauhalan laaja yksityisnäyttely Muista unohtaa kaikki levittäytyy Aboa Vetus Ars Novan molempiin taidenäyttelykerroksiin ja tarjoaa katsauksen taiteilijan 2010-luvun tuotantoon. Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija, joka on työskennellyt 1980-luvulta lähtien Suomessa ja New Yorkissa. Hän on myös luomuviljelijä, ja luonnon ja olemassaolon ymmärtäminen ovat tärkeitä teemoja hänen taiteessaan.Yleisöopastus sisältyy pääsylipun hintaan eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja muistutamme riittävistä turvaväleistä. Tulethan paikalle vain täysin terveenä ja oireettomana. Ohjeet turvalliseen museovierailuun löytyvät museon verkkosivuilta sekä museotiloista. https://www.aboavetusarsnova.fi/fi/uutiset/ohjeet-turvalliseen-museovierailuun

Suurta suosiota kerännyt Lasipäivä tulee taas! Suomen lasimuseon ystävät tuovat yhden päivän ajaksi myyntiin kattavan valikoiman käyttölasia, taidelasia ja keräilylasia Suomen lasimuseon piha-alueelle. Perinteiseen tapahtumaamme saapuu vuosittain noin 100 myyjää ja jopa 5000 kävijää.Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy, tervetuloa!(museoon pääsymaksu)Samalla reissulla kannattaa poiketa Suomen lasimuseon Heikki Orvola -näyttelyyn ja lounaalle tai kahville Klaas-museoravintolaan.Lisätietoja: https://www.slmy.fi/vieraile-lasipaivassa/

Gallen-Kallelan Museossa helmikuussa 2025 avautuva näyttely nostaa esiin suomalaisen taiteilijan, josta monet eivät ole aiemmin kuulleet.Aleksandra Ionowan (1899–1980) lähipiiri tunsi hänet ihmeellisenä mystikkotaiteilijana, jolla uskottiin olevan tärkeä rooli ihmiskunnan henkisessä kehityksessä. Ruotsalaistaiteilija Hilma af Klintin tavoin Ionowa teki taidettaan henkimaailman ohjauksessa.Laajan elämäntyön lisäksi näyttely nostaa esille näkymättömäksi jääneitä henkisyydestä kiinnostuneiden naisten verkostoja ja niiden merkitystä suomalaisen henkitaiteen ja esoteerisuuden historiassa.Näyttelyn on kuratoinut Donner-instituutin tutkijatohtori Nina Kokkinen, joka on erikoistunut taiteen ja uskonnollisuuden tutkimukseen.

Klo 13 Anna Retulainen: Puhe maalaamisestaTaiteilija on tavattavissa puheen jälkeen klo 18 asti.Näyttelyn viimeisenä päivänä sisäänpääsyon kaikille maksuton koko päivän ajan klo 11–18. Suosithan mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä pysäköintitilan rajallisuuden vuoksi.

30.11.2024 pääsemme pitkästä aikaa viettämään Lahden Historiallisen museon perinteistä Adventti alkaa kartanosta-tapahtumaa ja avaamaan museon joulusesonkia! Tapahtuma leviää kartanon kauniisiin tiloihin koko päiväksi 11-16.Tapahtumapäivänä kartano täyttyy jouluisesta ohjelmasta, josta löytyy jotakin niin lapselle kuin aikuisellekin. Toisen kerroksen August Fellman-salissa soi jouluinen musiikki ja salongissa tuoksuu kahvi.Lisäksi kartanolla voi tehdä jouluisia lahjaostoksia paikallisilta käsityöläisiltä ja hankkia herkkuja joulupöytään.Perheen nuorimmaiset voivat myös lähettää kirjeen joulupukille salongista löytyvän postilaatikon välityksellä. Kartanon tontut toimittavat ne oikeaan osoitteeseen.“Olemme iloisia voidessamme käynnistää näitä kartanon remonttia edeltäneitä perinteitä uudelleen,” sanoo amanuenssi Sini Ojala. “Adventti alkaa kartanosta on jo pitkään ollut pidetty tapahtuma ja tänä vuonna uskomme sen olevan entistäkin parempi.”Tapahtuma on ilmainen, mutta Hyvä paikka -päänäyttelyyn pääsystä peritään museon normaali pääsymaksu. Kartanon väki toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi avaamaan joulukautta Lahden Historiallisella museolla!