1512 result(s) found for ""

Lumiukko-elokuvakonsertti image
Lumiukko-elokuvakonsertti
La 29.11.2025 klo 11 ja 12.30Lumiukko-elokuvakonserttiIso sali, Tampere-taloLiput:Aikuiset 16 €, lapset 12 €Perhelippu (sisältää enintään 2 aikuista) 42 €Konsertin suositusikäraja on 3 vuotta.Konsertti kestää n. 30 min. Ei väliaikaa.Koko perheen Lumiukko liitää jälleen Tampere-talossaRakastettu animaatioelokuva Lumiukko (The Snowman, 1982) kertoo pienen James-pojan ja Lumiukon yhdessä kokeman jouluisen seikkailun. Tampere-talon odotetuissa koko perheen elokuvakonserteissa piirrettyä katsotaan isolta valkokankaalta, ja Howard Blaken säveltämän musiikin esittää Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO johtajanaan Kimmo Tullila.Raymond Briggsin samannimiseen kuvakirjaan ja sen alkuperäiseen kuvitukseen perustuva klassikkoelokuva Lumiukko on jo neljän vuosikymmenen ajan aloittanut monien lasten joulunvieton. Kirjalle uskollisesti elokuva kertoo Lumiukon tarinan ilman sanoja.Animaation taianomaista tunnelmaa luovan musiikin on säveltänyt pianistina ja kapellimestarinakin tunnettu Howard Blake, jonka laajaan tuotantoon mahtuu niin elokuvamusiikkia kuin orkesteri- ja näyttämömusiikkiakin. Lumiukko-animaation musiikki on hänen tunnetuin teoksensa ja sen koskettavaa tunnusmelodiaa ”Walking in the Air” ovat esittäneet useat artistit erilaisina sovituksina. Konsertissa laulavan poikasopraanon nimi julkaistaan myöhemmin.© Snowman Enterprises Limited “The Snowman” by Raymond Briggs is published by Puffin.Muutokset mahdollisia.Tuotanto: Tampere-talo ja Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO
Lumiukko-elokuvakonsertti image
Lumiukko-elokuvakonsertti
La 29.11.2025 klo 11 ja 12.30Lumiukko-elokuvakonserttiIso sali, Tampere-taloLiput:Aikuiset 16 €, lapset 12 €Perhelippu (sisältää enintään 2 aikuista) 42 €Konsertin suositusikäraja on 3 vuotta.Konsertti kestää n. 30 min. Ei väliaikaa.Koko perheen Lumiukko liitää jälleen Tampere-talossaRakastettu animaatioelokuva Lumiukko (The Snowman, 1982) kertoo pienen James-pojan ja Lumiukon yhdessä kokeman jouluisen seikkailun. Tampere-talon odotetuissa koko perheen elokuvakonserteissa piirrettyä katsotaan isolta valkokankaalta, ja Howard Blaken säveltämän musiikin esittää Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO johtajanaan Kimmo Tullila.Raymond Briggsin samannimiseen kuvakirjaan ja sen alkuperäiseen kuvitukseen perustuva klassikkoelokuva Lumiukko on jo neljän vuosikymmenen ajan aloittanut monien lasten joulunvieton. Kirjalle uskollisesti elokuva kertoo Lumiukon tarinan ilman sanoja.Animaation taianomaista tunnelmaa luovan musiikin on säveltänyt pianistina ja kapellimestarinakin tunnettu Howard Blake, jonka laajaan tuotantoon mahtuu niin elokuvamusiikkia kuin orkesteri- ja näyttämömusiikkiakin. Lumiukko-animaation musiikki on hänen tunnetuin teoksensa ja sen koskettavaa tunnusmelodiaa ”Walking in the Air” ovat esittäneet useat artistit erilaisina sovituksina. Konsertissa laulavan poikasopraanon nimi julkaistaan myöhemmin.© Snowman Enterprises Limited “The Snowman” by Raymond Briggs is published by Puffin.Muutokset mahdollisia.Tuotanto: Tampere-talo ja Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO
Tanssiteatteri MD: Virne-Smirk image
Tanssiteatteri MD: Virne-Smirk
Olipa kerran maan tanssi ja laulu, arjen pieniä yksityiskohtia, luonto, nauru ja leikki.Mitä niistä tallentaisit aikakapseliin tulevaisuuden ihmisiä varten?Mullan hajun. Häävalssin askelkuvion. Siivekkäät ja hännäkkäät. Maassa mönkivät madot ja kuoriaiset. Lapsen virnistyksen vanhemmalle ja hymyn erityisen valon. Virne on ovelan optimistinen nykytanssiteos, jossa liike ja musiikki yhdessä kuvataiteilija Petri Sepän ilmeikkään piirrosjäljen kanssa luovat näyttämölle verevän ja rytmillisen maailman. Teosto-palkitun säveltäjä Minna Leinosen ja äänisuunnittelija Jussi Suonikon huilisti Malla Vivolinille luoma Maa, jonka jätämme -teos sekä Leinosen Keski-Pohjanmaan kamariorkesterille säveltämä dramaattinen Vyöry-harmonikkakonsertto tarjoavat teoksessa lumoavan elektroakustisen matkan kaoottisen vahvoista sävyistä herkän avaruudellisiin tunnelmiin.Lapsen uteliaisuudella MD:n ensemblen kantavat tanssinvoimat Suvi Eloranta, Anniina Kumpuniemi ja Mari Rosendahl kertovat kehoillaan ajattoman tarinan. Juuri nyt on oikea hetki. Ilmari Kiannon Nälkämaan laulun yhä radikaalia ohjetta lainaten: ”Meidän on uudesta luotava maa.”Koreografia ja ohjaus Samuli RoininenTanssi Suvi Eloranta, Anniina Kumpuniemi, Mari Rosendahl Musiikki Minna Leinonen Muusikot tallenteella Maa, jonka jätämme (2024): Malla Vivolin (huilu), Pirkanmaan musiikkiopiston lapsikuoro Tactus, kuoronjohtaja Emmi Kleemola, Vyöry (2022): Antti Leinonen (harmonikka) sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri (jouset), kapellimestari Tomas Djupsjöbacka Kokonaisuuden äänisuunnittelu Henri Puolitaival Piirrokset, projisointi Petri Seppä Valosuunnittelu Sari Mayer Pukusuunnittelu Ella KauppinenEnnakkokuva Harri Hinkka, taide Petri Seppä, editointi Anne VirtaRyhmäliput vähintään 5 hengen ryhmille sekä pyörätuolipaikkojen varaus Tanssiteatteri MD:n lipunmyynnistä liput(a)tanssiteatterimd.fi / 050 556 6025, avoinna ti-to klo 12-16 ja 1h ennen esityksiä.www.tanssiteatterimd.fi
emma & matilda image
emma & matilda
EMMA & MATILDA -DUO LÄHTEE LOKAKUUSSA KATTAVALLE SYYSKIERTUEELLETikTokissa ilmiöityneen Sisko-singlen maaliskuussa julkaissut ihastuttava duo emma & matilda lähtee lokakuun alussa syyskiertueelle. Syyskiertue koostuu 16:sta paikkakunnasta ympäri Suomen, mikä on emman & matildan uran tähän mennessä kattavin oma kiertue. Duon kiertue alkaa lokakuun 1. päivä Espoosta ja päättyy marraskuun lopussa 29.11. Tampereelle. Kiertueella tullaan kuulemaan duon rakastetuimpia hittejä sekä uusia kappaleita, joita kaksikko valmistelee parhaillaan tulevalle debyyttialbumilleen.- Syksyllä soitetaan meidän tähän mennessä isoin kiertue ja ollaan siitä tosi innoissamme! Kokoonpano kasvaa yhden tyypin verran ja soitetaan tosi paljon uusia lauluja. Keikat on meidän bändin yksi kulmakivistä ja on aina yhtä liikuttavaa, miten biisit herää ihan eri tavalla eloon livenä. Yhdessä yleisön kanssa saadaan aina luotua tosi ainutlaatuinen tunnelma, jossa on helppo heittäytyä tunteen vietäväksi. Ei malteta odottaa syksyä ja että päästään taas näkemään teitä”, duo kertoo.Nousukiidossa oleva emma & matilda -duo on julkaissut kaksi menestyksekästä EP:tä Siellä on kaikki niin ihanaa ja Toinen vuosi. Duo on kerännyt kuusi Emma-ehdokkuutta ja kaksikon toinen osapuoli, Emma Johansson, palkittiin tänä vuonna Vuoden Musiikintekijänä Emma Gaalassa. Muun muassa loppuunmyydyllä Tavastialla esiintynyt kaksikko luo keikoillaan ainutlaatuisen herkän ja intiimin tunnelman.
Nauru pitkästä ilosta - JUHLAREVYY image
Nauru pitkästä ilosta - JUHLAREVYY
Nauru pitkästä ilosta -juhlarevyy – aina sama laulu!Suomen Komediateatterin 30-vuotisjuhlarevyy johdattaa meidät aikamatkalle teatterin historian hauskimpien sketsien ja tämän päivän ajankohtaisimpien havaintojen äärelle. Poliitikot ovat vuosikymmenten saatossa vaihtuneet, mutta sama laulu (ja nauru) jatkuu!Peacock-näyttämön valloittaa kahdeksanhenkinen tähtikaarti ja Katja Lapin johtama timanttinen live-orkesteri. Esitys pureutuu erityisesti kaksoisstandardeihin – yllättävän usein odotamme muilta enemmän kuin itseltämme.Juhlavuoden kunniaksi jokaisessa esityksessä nähdään vieraileva kunniavieras teatterin historian varrelta. Esityskohtaiset vierailijat julkaistaan myöhemmin, mutta luvassa on esimerkiksi Suomen Komediateatterin oman Grand Old Ladyn, legendaarisen Titta Jokisen paluu revyynäyttämölle.30 vuoden harjoittelun tuloksena Suomen Komediateatterin revyyesitysten laatu- ja naurutakuu on omaa luokkaansa. Huippuunsa viritettyä komediakimaraa johtaa ohjaaja Olka Horila, apunaan kapellimestari Katja Lappi sekä koreografi Marko Keränen. Salainen kabinetttiryhmä on pääkäsikirjoittaja Misa Palanderin vetämänä kirjoittanut kynät sauhuten esitykseen hauskimmat ja oivaltavimmat tilanteet tämän päivän jatkuvasti haastavasta elämästä.Näyttämöllä upeatTeemu AromaaAntti-Tuomas HeikkinenKaisa HelaKiti KokkonenPetrus KähkönenLinda WiklundAnniina KoivuniemiAnssi Heikkilä Sekä kapellimestari Katja Lapin luotsaama livebändiJanne MathlinAnssi SalminenKalle YlitaloSami Zimmermann Nauru pitkästä ilosta -juhlarevyy saa ensi-iltansa 23.10.2025 Suomen Komediateatterin Peacock-näyttämöllä.Esitykset alkaen ke 22.10.2025Esityksen kesto noin 2 h (sisältäen väliajan).Liput suomenkomediateatteri.fi Suomen Komediateatterin Peacock-näyttämö, Tivolikuja 1, HelsinkiEsitykset ovat osa Suomen Komediateatterin 30-vuotisjuhlaohjelmistoa. Suomen Komediateatteri on Ere Kokkosen vuonna 1995 perustama vakavasti huumoriin erikoistunut ammattiteatteri.Voit ostaa tarjoiluja paikan päällä tai tilata tarjoilut väliajalle ennakkoon Caruzello väliaikatarjoilut -sivustolta.Cafe Carccila on avoinna tuntia ennen näytöstä sekä esityksen väliajalla. Cafe Carccilan kahvila & baari tarjoilevat suolaisia ja makeita pikkupurtavia sekä virvokkeita.Väliaikatarjoiluihin liittyvissä kysymyksissä pyydämme ystävällisesti olemaan yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen caruzello@soupster.com.Väliaikatarjoilujen myyntipalvelu on suljettu näytösiltoina sekä viikonloppuisin.
Napakymppi image
Napakymppi
Napakymppi - Valloittava treffikomedia!Keski-Uudenmaan Teatteri esittää syksyllä 2025 pohjoismaisena kantaesityksenä englantilaisen menestyskirjailijan Peter Quilterin uusimman komedian Napakymppi (The Dating Game). Näytelmä kertoo parisuhteen etsinnästä kypsässä keski-iässä.Syksyn naurupommia tähdittää huikea kaarti: teatterin perustajajäsenet Anu Sinisalo ja Seppo Halttunen, Kutin luottotähti Anna-Leena Sipilä sekä uutena tulokkaana Jukka Rasila, joka tuskin esittelyjä kaipaa.Liisan (Anu Sinisalo) ja Matin (Seppo Halttunen) pitkä avioliitto on laantunut ystävyydeksi ja he ovat eronneet. Nyt he ovat päättäneet tukea toisiaan uuden kumppanin etsinnässä, mikä onkin mutkikas prosessi. Heidän lukuisia, toinen toistaan persoonallisempia treffikumppaneitaan esittävät Anna-Leena Sipilä ja Jukka Rasila.Napakympin ohjaa kokenut komediakonkari Jukka Keinonen, skenografiasta vastaa Ia Ensterä ja tuoreesta suomennoksesta Paavo Leppäkoski (mm. musikaali Moulin Rouge). Olivier- ja Tony-ehdokkaana olleen Peter Quilterin muuhun tuotantoon lukeutuu muun muassa Judy-elokuva, josta Renée Zellweger sai Oscar-palkinnon.“Kun sain alkukielisen tekstin luettavakseni, ihastuin siihen välittömästi. Nykyaikainen komedia on liikuttava ja viiltävän hauska kuvaus siitä, kuinka vaikeaa meidän onkaan löytää tietä toistemme luokse. Teksti on komediana täysosuma, ja uskon, että tämä näyttelijäkaarti tekee siitä oikean napakympin”, Jukka Keinonen kuvaa.Napakympin ensi-ilta on pe 31.10.2025 Keuda-talon Kerava-salissa.Näytelmän oikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy
Lempi image
Lempi
"LEMPI"”Silloin kun kaikki alkoi, minun piti ostaa suolaa ja valkoista maalia. Pääsin autolla kaupalle. Kyyti oli sattumaa niin kuin sekin, että uskalsin kysyä: Mikä se on se kauppiaantyttären nimi?””Lempi” on näyttämösovitus Minna Rytisalon samannimisestä, vuonna 2016 ilmestyneestä romaanista. Tarinan polttopiste sijoittuu lappilaiseen syrjäkylään vuonna 1944. Lapin sodan syttyminen ja saksalaisten aseveljien muuttuminen vihollisiksi pyöräyttää nuorten ihmisten elämät armottomaan rulettiin. Nuori tilallinen Viljami, piikatyttö Elli sekä rovaniemeläiset kauppiaan kaksostytöt Sisko ja Lempi joutuvat nuoruuden kiihkossaan, rakkauden kaipuussaan ja ankaran ajan paineessa tekemään valintoja, jotka kääntävät oman ja toisten kohtalon kulun loppuiäksi.”Lempi” on leiskuva ja traaginen rakkaustarina nuorista ihmisistä myrskyävän ajan keskellä. Intohimoisen kolmiodraaman ytimessä sykkii rakkaus, sisaruus, elämän sattumanvaraisuus sekä polttava kysymys siitä, mitä todella tapahtui ja voimmeko koskaan täysin tuntea heitä, joita rakastamme. Minna Rytisalo on Sodankylässä vuonna 1974 syntynyt kuusamolainen kirjailija. Ennen kirjailijan uraansa hän toimi lukion äidinkielenopettajana. Rytisalon esikoisromaani ”Lempi” julkaistiin vuonna 2016, ja se oli välitön menestys niin kriitikoiden kuin lukijoidenkin keskuudessa. Myös Helsingin Sanomien tammikuussa 2025 järjestämässä lukijaäänestyksessä ”Lempi” sijoittui 2000-luvun rakastetuimpien kotimaisten kirjojen joukkoon.
Naisen juhla image
Naisen juhla
Lauluilta naisen elämästäNainen pysähtyy, katsoo kuljettua polkua ja edessä avautuvaa tuntematonta maisemaa. Hän nostaa maljan – ja hymyilee. Naisen juhla on näyttelijä Heidi Syrjäkarin lauluilta, joka kutsuu katsojan ihmettelemään elämää sanoin ja sävelin. Kuka on se oman elämänsä päähenkilö, joka katsoo itseään; pettymyksiä ja iloja, ikuista rakkauden kaipuuta, muistoja? Kuka on hän, joka haluaa päästää irti ja sulaa nauruun?Lauluillan aikana kuullaan rakastettuja teatterilauluja, tuntemattomia helmiä ja bossa novan tarttuvaa rytmiä. Jokainen laulu on kuin maisema: muisto, tunne tai elämänvaihe, jossa kuulija voi nähdä palan omaa tarinaansa. Tässä esityksessä näyttämö on mahdollisuuksien paikka. Näyttämöllä se, mikä on ollut elämässä mahdotonta, voikin muuttua todeksi. Naisen juhla kutsuu naiset, miehet – kaikki – levähtämään, nauramaan, tuntemaan ja löytämään uutta voimaa musiikista ja tarinoista. Ohjaus Sanna HeikkinenMusiikki ja laulujen sovitus Valtteri Veiskola-PääkkönenLavastus Annukka MäntynenPukusuunnittelu Tiina SiltalaValosuunnittelu Henri PyyÄänisuunnittelu Sinikka IsoniemiNäyttämöllä Heidi Syrjäkari ja Valtteri Veiskola-PääkkönenEnsi-ilta 8.11.2025 SissilinnassaKesto 1 t 30 min, sisältää väliajanSissilinnassa on a-oikeudet.Omat juhlat teatterissa?Teatteri räätälöi Naisen juhlan hengessä juhlapaketteja esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin, luokkakokouksiin ja tyhy-päiville. Katso lisätiedot ja hinnat: kajaaninteatteri.fi/yleisotyo/
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Hyenans dagar image
Hyenans dagar
Saara TurunenHYENANS DAGARHyenans dagar baserar sig delvis på Saara Turunens roman med samma nam.Föreställningen skildrar en kvinnas erfarenhet av fertilitetsbehandlingar och vägen till att få barn. Med ett dokumentärartat grepp skildras en tidsperiod i livet där gränsen mellan det privata och det samhälleliga suddas ut. Under ytan behandlar verket frågor om kroppslighet, kontroll och att alltid behöva klara sig själv. Dramat utspelar sig inte bara på scenen, utan också i åskådarens egna tankar och reflektioner. Föreställningen ger inga färdiga svar, utan bjuder istället på scener och ögonblick som publiken får tolka på sitt eget sätt.Musiken och bildspråket spelar en central roll, precis som i Saara Turunens tidigare föreställningar.Hyenans dagar riktar sig till alla som någonsin strävat efter något, upplevt motgångar eller kastats in i en okänd värld.******Hyenans dagar (Hyeenan päivät) perustuu osittain Saara Turusen samannimiseen romaaniin.Teos uppoutuu erääseen lisääntymiskertomukseen, se valottaa yhden naisen tarinaa hedelmöityshoidoista lapsen saamiseen. Esitys on raportinomainen seurantakertomus sekä yhden ajanjakson kuvaus, jossa yksityinen ja yhteiskunnallinen risteytyvät ja menevät sekaisin. Pinnan alla teos käsittelee kehollisuutta, kontrollia ja pärjäämisen kulttuuria. Draama sijaitsee kuvien ulkopuolella, osittain katsojan omassa mielessä. Esitys ei tarjoile valmiita vastauksia, pikemminkin se vain näyttää kohtauksia, hetkiä ja tilanteita, joista katsoja voi tehdä omat tulkintansa.Kuten Turusen aiemmissakin töissä, myös Hyenans dagar -esityksessä musiikilla ja kuvallisuudella on keskeinen osansa.Hyenans dagar on suunnattu kaikille, jotka ovat joskus tavoitelleet jotakin, kohdanneet vaikeuksia tai tulleet sysätyiksi itselleen tuntemattomaan maailmaan.Aktörer: Kreeta Salminen, Elmer Bäck, Katja Küttner, Pia Runnakko, Alexander WendelinManus och regi: Saara TurunenÖversättning: Kasimir KoskiScenografi: Milja AhoDräktdesign: Liisa PesonenLjusdesign: Ainu PalmuLjuddesign: Tuuli KyttäläMaskdesign: Jaana NykänenDramaturg: Ari-Pekka Lahti
Kuningatarnäytelmä image
Kuningatarnäytelmä
Jussi Moila - Sini PesonenKUNINGATARNÄYTELMÄKuningatarnäytelmä kertoo Kristinasta, joka oli Ruotsin kuningatar vuodesta 1632 vuoteen 1654. Jussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama historiallinen nykydraama hengittää vahvasti tätä päivää teemoillaan vallasta, sukupuolesta ja rakkaudesta.Nuoreen Kristinaan kohdistuu järkälemäisiä odotuksia. Hän on tyttö, jota kasvatetaan kuninkaaksi. Nainen, jonka tulee turvata kuningassuku avioitumalla ja synnyttämällä perillinen. Hallitsija, jonka täytyy olla sodassa ryvettyneen kansakuntansa keulakuva ja johtaja.Mutta Kristina haluaa jotain aivan muuta. Hän haluaa tehdä synkästä ja sivistymättömästä Ruotsista tieteen ja taiteen johtotähden, eurooppalaisen vapauden ja sivistyksen valtakunnan. Ja Kristina haluaa hovineitonsa Bellen.Ristipaine julkisen roolin ja yksityiselämän välillä synnyttää hurjaa, hauskaa ja koskettavaa draamaa. Anarkistisen kuningatar Kristinan kiehtovassa roolissa nähdään Elsi Sloan. Belleä näyttelee Aino Sirje.Rooleissa: Rauno Ahonen, Pekka Huotari, Vappu Nalbantoglu, Aino Seppo, Aino Sirje, Elsi Sloan, Alvari Stenbäck, Kaisa Torkkel, Mikko Vihma, Joachim WigeliusOhjaus: Sini PesonenKoreografia: Kaisa TorkkelLavastus: Tinja SalmiPukusuunnittelu: Henna-Riikka TaskinenSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraValosuunnittelu: Kari LeppäläVideosuunnittelu: Tinja SalmiNaamioinnin suunnittelu: Pia MalmbergTarpeiston suunnittelu: Mira RokkanenDramaturgi: Henna PiirtoEsitysoikeuksia valvoo: Nordic Drama Corner
Sutinaa ja säätöä image
Sutinaa ja säätöä
Sandy RustinSUTINAA JA SÄÄTÖÄKomediakuningatar Sari Siikanderin ohjaama Sutinaa ja säätöä on flirttaileva farssi, jossa avioliiton kulisseista pidetään kiinni kynnet sinisinä, mutta samalla hypätään päätä pahkaa syvään päätyyn niin riemukkaasti, että katsojan onnellinen osa on nauraa vedet silmissä mukana!Sylvia (Pihla Penttinen) ja hänen salarakkaansa Beau (Sauli Suonpää) ovat saapuneet jokavuotiselle syntiselle huvilatapaamiselleen. Tällä kertaa Sylvia pudottaa Beaulle todellisen uutispommin, ja kertoo jättäneensä miehensä. Sähkeellä!Tämä on vasta alkua, sillä seuraavaksi kaksikon puolisot (Emilia Sinisalo ja Heikki Ranta) pelmahtavat samalle huvilalle! Todellinen salaisuuksien Pandoran lipas revähtää auki ja niin henkilöiden identiteetit kuin avioliittokäsitykset joutuvat kiivaasti kieppuvaan myllyyn.Broadwaylla ensi-iltansa vuonna 2023 saanut Sutinaa ja säätöä sijoittuu herkullisesti 1920-luvun Englantiin, mutta sen käänteet ja käänteissä kärvistelevät ihmiset ovat täyttä tätä päivää, tunnistettavia ja samaistuttavia, kaikessa hullunkurisuudessaan rakastettavia ja pakahduttavan hauskoja.Sutinaa ja säätöä on uusi ja raikas farssikomedia parisuhteista. Kuumana kuplivaa sutinaa ja sysipimeitä salaisuuksia pulppuava parituntinen, jonka aikana katsoja tulee yllätetyksi monta kertaa – aivan kuten komedian henkilötkin.Rooleissa: Pihla Penttinen, Sauli Suonpää, Emilia Sinisalo, Heikki Ranta, Ella Lymi ja Mikko VirtanenSuomentaja: Reita LounatvuoriOhjaus: Sari SiikanderLavastus: Peter AhlqvistPukusuunnittelu: Elina KolehmainenValosuunnittelu: Petteri HeiskanenÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Jutta KainulainenDramaturgi: Ari-Pekka LahtiEsitysoikeuksia valvoo: Nordic Drama Corner