5180 result(s) found for ""

Hovimäki image
Hovimäki
HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!
good boys (levyjulkkarit) image
good boys (levyjulkkarit)
Good Boys Hittaa - Uusi levy ja levyjulkkarikiertue keväällä 2025 Huikeista livekeikoistaan tunnettu rap-yhtye Good Boys julkaisee uuden albuminsa 'Hittaa' alkuvuodesta 2025 ja suuntaa sen myötä levyjulkkarikiertueelle. Hittaa-levyjulkkareita juhlitaan Helsingissä Kuudes Linjalla lauantaina 8. maaliskuuta. Keikan liput ovat nyt myynnissä.Good boys on bändi, ja se tekee musiikkia. Kuukausikymmeniä kolvattuaan on good boys luonut uuden asian. Asian, jota maailma tarvitsee, mutta ei ole vielä osannut pyytää. Good boys -bändin toinen pitkäsoittoräppilevy on käsillämme. Uusi levy sädehtii taivaalla, baunssaa savuisissa saleissa ja kulkee katupölynä pitkin betonimetsää. Levyllä on uusi äänimaailma, sen sisällä uudet äänimaisemat ja oma uusi kielensä. Kielen sivistyssanakirjan ensimmäinen sana on aaria ja toinen sana bängeri. Ulkoa päin katsottuna jotakuinkin umpimähkäinen, mutta todellisuudessa harkittu ja mestarillisen tarkka polku on nyt luotu ja ensikertaa kuljettu. Saavutus on saavutettu. Good boys -bändin toinen pitkäsoittoräppilevy 'Hittaa' on tulossa. Good Boys: Hittaa-levyjulkkarikiertue 2025 07.02. Telakka, Tampere14.02. 45 Special, Oulu 15.02. Bluesmoon, Raahe 22.02. Musta Kynnys, Jyväskylä 01.03. Torvi, Lahti 08.03. Kuudes Linja, Helsinki 14.03. Dynamo, Turku 15.03. Eikan Pub Järvenpää 21.03. Suisto, Hämeenlinna 29.03. Lunta Ilosaaressa, Joensuu Ovella peritään security fee 3,90 €. Liput ovelta, mikäli jäljellä. *** Esteettömyys: Avustaja pääsee tapahtumaan ilmaiseksi avustettavan kanssa samalla lipulla: kylläTapahtumaan on esteetön pääsy pyörätuolilla: kylläTapahtumapaikalla on esteetön WC: kyllä (lukollinen, ravintolan henkilökunta avustaa oven avauksessa)Pyörätuolia käyttävää tai erityistä avustusta tarvitsevaa asiakasta pyydetään olemaan etukäteen yhteydessä sujuvan sisäänpääsyn varmistamiseksi: Ravintolapäällikkö Amanda Kiviniemi, amanda@kuudeslinja.comMuuta huomioitavaa: Pyörätuolille käynti takaoven kautta, Hämeentie 13 B. Olettehan ajoissa yhteydessä ravintolapäällikköön sähköpostitse halutessanne käyttää esteetöntä sisäänkäyntiä.
Saa rumiakin tanssittaa image
Saa rumiakin tanssittaa
Saa rumiakin tanssittaa – Siiri Angerkosken opissaEnsi-ilta 4.3.2025, esitykset 4.3.–10.5.2025Siiri Angerkoski on suomalaisen elokuvamaailman legenda. Hän näytteli elämänsä aikana ennätysmäärän elokuvarooleja: yli sadalla roolilla Angerkoski jätti Taunon ja Ansan kauas taakseen. Hän koki elämänsä aikana niin suomifilmin nousun ja tuhon kuin kansakunnan suuret mullistukset. Suomalaisten mielissä Siiri on ikuisesti tuikeailmeinen, kaulinta heiluttava Justiina, mutta koomikon roolin taakse kätkeytyi myös katkeria kyyneleitä ja hartaita haaveita. Vaikka sanavalmis, ronski Angerkoski tehtaili sivuosia kuin liukuhihnalta, hän ei koskaan lakannut toivomasta sitä ”kunnon roolia”. Sitä roolia, jossa saisi kerrankin näyttää kykynsä ja tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä.Näyttelijä Pinja Hahtolan monet muistavat menestysmonologistaan Eino Leinon eksät ja tässä uudessa teoksessaan hän sukeltaa suomifilmin suurnaisen mukana aikamatkalle kotimaisen elokuvan kulta-aikaan. Aikaan, jossa kamera rakasti nuoruutta ja kauneutta, eikä heinälatoromantiikkaan pirttihirmut mahdu.Käsikirjoitus Pinja HahtolaOhjaus Olka HorilaRooleissa Pinja HahtolaLavastus ja puvustus Olka Horila ja työryhmäÄänisuunnittelu Kari PaukolaValosuunnittelu Jere KolehmainenTarpeisto Karita Fallström-AutioVideosuunnittelu Jere Kolehmainen ja Pinja HahtolaGraafinen suunnittelu Susanna ZographosTuotanto Riihimäen Teatteri ja Teatteri Avoimet OvetSuurin osa näytännöistä on anniskelunäytäntöjä K18, joissa lasin saa viedä saliin. Ikärajattomia näytäntöjä ovat to 13.3. klo 19, pe 14.3. klo 14, to 3.4. klo 19, pe 4.4, klo 14, pe 11.4. klo 14 ja pe 2.5. klo 14.Näytännöissä, joiden yhteydessä on Tekijät tutuiksi – tai Näytelmä tutuksi -esittelyt (n. 20 min), on korotetut lippuhinnat. Lipun hintaan sisältyy käsiohjelma (norm. 4 €).
Kollit - KalPa image
Kollit - KalPa
Johann Adolph Scheibe (1708-76): Ariadne auf Naxos, SchW B2:404 Prokris und Cephalus, SchW B2:432 Rooleissa: ARIADNE: Ruut Eleonoora Karhula KERTOJA: Ruusu-Maaria Brousseau KEFALOS: Niilo Erkkilä OREADI & PROKRIS: Irina Nuutinen Kristiina Hirvonen, barokkisello Jasper Koekoek, cembalo Antiikin tarustoon pohjautuvat näyttämölliset kantaatit Ariadne auf Naxos ja Prokris und Cephalus ovat monumentaalisia vokaaliteoksia. Historian pisimmät lauluäänille ja aukikirjoitetusti cembalolle sävelletyt kantaatit saavat nyt Suomen kantaesityksensä yli 250 vuoden jälkeen. Ystävänsä Georg Philipp Telemannin inspiroimana musiikkidraaman mestari, Tanskan hovikapellimestari ja -säveltäjä Johann Adolph Scheibe (1708-76) loi sävelkielen, joka tempaisee mukaansa vauhdikkaana ja värikkäänä. Maineikkaiden Sturm und Drang -runoilijoiden Heinrich Wilhelm von Gerstenbergin ja Elias Schlegelin luomat libretot pohjautuvat Ovidiuksen (43 eKr.–17 jKr.) eepoksiin Heroidit (X. kirja) ja Metamorfoosit (VII. kirja). Määrätietoisen Scheiben, joka oli opiskellut Johann Sebastian Bachinkin ohjauksessa, tavoitteena oli uudistaa saksalaista musiikkieetosta, josta ylikoristeellinen ja dramaturgisesti köyhänlainen italialainen oopperatyyli oli ottanut niskalenkin. Hän oli yksityiskohtaisen tarkka niinsanottujen resitaation ja deklamaation suhteen, joiden tehtävänä oli tukea draaman ja affektien välittymistä eli liikuttaa kuulijaa. Hän oli laajasti verkostoitunut ja kunnioitettu musiikkiteoreetikko sekä teräväkynäinen kriitikko, jonka toimittama viikkolehti Der critische Musicus nautti valtavaa suosiota aikansa oppineiden ja muusikoiden – ja juorukellojen – keskuudessa. Kertomus Ariadnesta on kiehtonut sävel-, kuva- ja sanataiteilijoita kautta vuosisatojen. Ariadne on lankakerällään juuri auttanut rakkaan Theseuksensa pelastamaan henkensä Minotauros-hirviön kynsistä, ja rakastavaiset karkaavat yhdessä Naxoksen saarelle. Perillä aamun valjetessa hän herää ilman Theseusta vierellään. Kumppaniaan huhuillessaan Ariadnelle ilmestyy oreadi – vuorinymfi –, joka kertoo yön tapahtumista: Theseus on jatkanut matkaa ja jättänyt hänet oman onnensa nojaan. Kuinka hänen käy? Prokris und Cephalus on tarina mustasukkaisuuden kohtalokkaista seurauksista. Kefaloksen jatkuvat metsästysretket herättävät Prokriissa epäluuloja tämän uskollisuudesta. Hän päättää ottaa asiasta selvää pienellä salakuunteluretkellä. Piilostaan hän kuulee, kuinka Kefalos laulaa rakastavaisesti jollekulle muulle. Yhtäkkiä Kefalos kuulee risujen rasahtelevan pensaikossa, ja riistan toivossa hän ampuu nuolen. Kuinka heidän käy? Mezzosopraano Ruut Eleonoora Karhula on viime vuosina loistanut monissa barokkioopperarooleissaan kuten Claudio Monteverdin Poppean kruunauksen nimiroolissa, Henry Purcellin Dido & Aeneas -oopperan Didon nimiroolissa ja Purcellin King Arthur -oopperassa. Hän on laulanut alttosolistina muun muassa G. F. Händelin Messias-oratoriossa sekä J. S. Bachin Jouluoratoriossa yhdessä Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa. Ruusu-Maaria Brousseau on säkenöinyt alttosolistina lukemattomissa barokkioratorioissa, joista viimeisimpinä Vivaldin, Purcellin ja Charpentierin teoksissa. Hän teki vaikuttavan Neronen pääroolin Poppean kruunaus -oopperassa. Tenori Niilo Erkkilä on profiloitunut saksalaisten kirkkoteosten tulkitsijana. Hänellä on ollut merkittäviä solistirooleja monissa J. S. Bachin teoksissa, muun muassa evankelistana Matteus- ja Johannes-passiossa sekä Jouluoratoriossa. Mezzosopraano Irina Nuutinen on esiintynyt solistina mm. Savonlinnan oopperajuhlilla, Tampereen oopperassa ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa Helsingin juhlaviikoilla. Hänet tunnetaan rikkaasta soinnista ja vaikuttavasta lavatyöskentelystä. Myös lied-musiikki on lähellä hänen sydäntään. Kristiina Hirvonen on kysytty barokkisellisti ja gambisti, joka esiintyy kamari- ja orkesterimuusikkona erityisesti pääkaupunkiseudulla. Hän on opiskellut Pariisin Conservatoire National Supérieurissa sekä Helsingissä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Markku Luolajan-Mikkolan oppilaana. Cembalisti Jasper Koekoek on esiintynyt monipuolisesti continuosoittajana niin kamariyhtyeissä, orkestereissa kuin oopperoissakin, minkä lisäksi hän on soolocembalistina profiloitunut alankomaalaisen ja pohjoismaisen barokkimusiikin puolestapuhujana.
Pari sanaa parisuhteesta image
Pari sanaa parisuhteesta
Pari Sanaa Parisuhteesta – Ilkka Heiskasen monologi Pari Sanaa Parisuhteesta tuo viriiliä materiaalia arkiseen taivallukseen! Esitys on Ilkka Heiskasen kirjoittama monologi, jossa komediankeskiössä on varsin tavallinen suomalainen mies. Tapio eli ystävien kesken Tapi on 61-vuotias. Hän on myös taitavanakuttelija. Kumivasaraa ja talttaa apuna käyttäen hänen käsissään valmistuu kädenkäänteessä ryhdikäs luumukuppi! Tapin verbaliikka on kehittynyt autotallissa vietettyjen harrastusten parissa ihmeen tarkaksi. Myös monivuotinen avioliitto on viime aikoina alkanut tuoda hänen eteensä aprikoitavaa. Esitys on alusta loppuun asti ”hand made by Ilu”, sillä Ilkka toimii sekä esityksen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana, pukusuunnittelijana, että näyttelijänä.Ilkka Heiskanen valmistui näyttelijäksi vuonna 1985, jonka jälkeen hän oli kiinnityksellä ensin Vaasan Kaupunginteatterissa 1985–1987 ja sen jälkeen Helsingin Kaupunginteatterissa 1987–1990. Tämän jälkeen vuodet freelancerina ovat vieneet Ilkan lukuisille teatterilavoille sekä elokuva- ja Tv-tuotantoihin. Omien sanojensa mukaan Ilkka on uransa aikana ollut mukana ”kaikessa mahdollisessa maan ja taivaan välillä”. Hän on toiminut myös teatteriohjaajana ja kiertänyt pitkin Suomea suosituilla monologeillaan, sekä ihastuttanut kahdentoista vuoden Teatterin Saiturin jouluesityksen nimiroolissa. Ilkka omistaa myös kaksi Jussi-palkintoa, jotka hänelle myönnettiin parhaasta sivuosasta elokuvista Hiljaisuus (2012) ja Hetki lyö (2023).
Eikä yksikään pelastunut image
Eikä yksikään pelastunut
Agatha ChristieEikä yksikään pelastunutEikä yksikään pelastunut on hyytävä suljetun tilan mysteeri. Tehokas, hyvin rakennettu ja perinteinen jännitysnäytelmä on Agatha Christietä parhaimmillaan.Agatha Christien klassikkodekkari Eikä yksikään pelastunut vie Devonin rannikolle Soldier Islandille, jonne kymmenen ihmistä on saanut kutsun. Kun seurue saapuu paikalle, ilmenee, että isäntäpari ei ole vielä saapunut. Takan reunalta löytyy vanha loru kymmenestä sotilaspojasta sekä kymmenen sotilaspatsasta.Lorussa jokainen sotilaspoika kuolee, yksi kerrallaan. Pian käynnistyy äänilevy, jossa jokaista vierasta ja talon palvelijoita syytetään murhista.Sitten seurueen jäseniä alkaa kuolla.Jokaisen kuolemantapauksen yhteydessä häviää yksi kymmenestä posliinisesta sotilaspoikapatsaasta.Kunnes jäljellä ei ole yhtäkään.Karmivan kiehtova dekkari tarjoaa intensiivisen parituntisen Arena-näyttämöllä, joka on todistanut paikkansa jännitysnäytelmien ykkösnäyttämönä. Arena-näyttämön intiimissä tunnelmassa nautittiin supersuosittu Agatha Christien Hiirenloukku syksyllä 2023.Rooleissa: Anna Ackerman, Jesse Gyllenbögel, Heidi Herala, Pekka Huotari, Juha Jokela, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Pertti Koivula, Jari Pehkonen Kaisa Torkkel, Mikko VirtanenKirjailija: Agatha ChristieSuomentaja: Aino PiirolaOhjaus: Sakari HokkanenLavastus: Katariina KirjavainenPukusuunnittelu: Elina KolehmainenValosuunnittelu: Petteri HeiskanenSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Jaana NykänenDramaturgi: Sanna Niemeläinen
Eikä yksikään pelastunut image
Eikä yksikään pelastunut
Agatha ChristieEikä yksikään pelastunutEikä yksikään pelastunut on hyytävä suljetun tilan mysteeri. Tehokas, hyvin rakennettu ja perinteinen jännitysnäytelmä on Agatha Christietä parhaimmillaan.Agatha Christien klassikkodekkari Eikä yksikään pelastunut vie Devonin rannikolle Soldier Islandille, jonne kymmenen ihmistä on saanut kutsun. Kun seurue saapuu paikalle, ilmenee, että isäntäpari ei ole vielä saapunut. Takan reunalta löytyy vanha loru kymmenestä sotilaspojasta sekä kymmenen sotilaspatsasta.Lorussa jokainen sotilaspoika kuolee, yksi kerrallaan. Pian käynnistyy äänilevy, jossa jokaista vierasta ja talon palvelijoita syytetään murhista.Sitten seurueen jäseniä alkaa kuolla.Jokaisen kuolemantapauksen yhteydessä häviää yksi kymmenestä posliinisesta sotilaspoikapatsaasta.Kunnes jäljellä ei ole yhtäkään.Karmivan kiehtova dekkari tarjoaa intensiivisen parituntisen Arena-näyttämöllä, joka on todistanut paikkansa jännitysnäytelmien ykkösnäyttämönä. Arena-näyttämön intiimissä tunnelmassa nautittiin supersuosittu Agatha Christien Hiirenloukku syksyllä 2023.Rooleissa: Anna Ackerman, Jesse Gyllenbögel, Heidi Herala, Pekka Huotari, Juha Jokela, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Pertti Koivula, Jari Pehkonen Kaisa Torkkel, Mikko VirtanenKirjailija: Agatha ChristieSuomentaja: Aino PiirolaOhjaus: Sakari HokkanenLavastus: Katariina KirjavainenPukusuunnittelu: Elina KolehmainenValosuunnittelu: Petteri HeiskanenSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Jaana NykänenDramaturgi: Sanna Niemeläinen
Suistamon Sähkö image
Suistamon Sähkö
Suistamon Sähkö on riehakasta reivimeininkiä, syntetisaattorin surinaa, räppijulistusta ja neuvostovalmisteista paljepeliä suosiva genrehybridi. Yhtyeen primitiivisen alkuvoimainen rytmimaailma liikkuu ennakkoluulottomasti etnoteknon ja hiphopin maailmoissa tuottaen yleisölleen vallatonta ja kokeellista tanssimusiikkia. Suistamon Sähkö on julkaissut kolme kokopitkää albumia: debyytti Suistamon Sähkö 2015, Etkot, pectopah ja etnoteknoa 2018, sekä viimeisin Varokaa! Hengenvaara keväällä 2021. Yhtye on intohimoisen musiikin tekemisen lisäksi panostanut myös laadukkaisiin musiikkivideoihinsa, joita on kertynyt vuosien varrella jo kymmenkunta kappaletta. Suistamon Sähkö on energisoivalla, lantionpohjassa tuntuvalla hiphop- ja etnotekno-tykitykseksellään levittänyt yhteisöllistävän liikkumisen ilosanomaa Suomen keikkalavojen lisäksi myös kansainvälisille areenoille mm. Saksaan, Ranskaan, Norjaan ja Venäjälle.Suistamon Sähkön yksi tähtihetkistä tapahtui alkuvuodesta 2022, kun yhtye pyydettiin mukaan TinyDesk meets globalFEST -videosarjaan. Yhtye on toimintansa aikana herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja saanut showcase-kutsuja mm. Folk Alliance International New Orleans, USA, Tallinn Music Week, Viro ja Eurosonic Gröningen, Hollanti. Yhtyeen Kutsu-musiikkivideo voitti Oulun musiikkivideofestivaalin pääpalkinnon ja sai parhaan musiikkivideon Emma-ehdokkuuden vuonna 2021.Showtime 21:00Suisto avoinna klo 16-02 Lippu sisältää eteispalvelumaksun.
Lempi image
Lempi
Minna Rytisalo - Miika Muranen - Sinikka SanelmaLEMPIOn vuosi 1944. Rovaniemen kauppalassa kaksostytöt Lempi ja Sisko elävät nuoruuttaan saksalaissotilaiden huomion keskellä. Oman rakkautensa sotilaiden joukosta löytänyt Sisko haastaa sisarensa vedonlyöntiin, jonka seurauksena Lempi rakastuu nuoreen Viljamiin ja tulee raskaaksi.Syttyy sota ja Lempi jää asumaan lappilaiseen syrjäkylään piikatyttö Ellin kanssa. Kun Viljami palaa kotiin rintamalta, Lempi on kadonnut. Kukaan ei tiedä, minne ja miksi. Lempiä, jonka ääniroolissa kuullaan Krista Kosonen, ei näytelmässä nähdä, vaan hänen elämäntarinansa avautuu Viljamin, Ellin ja Lempin kaksoissisaren Siskon kertoman pohjalta. Kuka Lempi todella oli? Mitä hänelle tapahtui?Voiko toista ihmistä koskaan nähdä kokonaan?Minna Rytisalon esikoisromaaniin pohjautuva Lempi on tiheätunnelmainen draama intohimosta, sattumasta ja rakkauden voimasta. Näytelmän ohjaa Miika Muranen, jonka edellistä ohjausta, Agatha Christien Hiirenloukkua esitettiin Arena-näyttämöllä ja suurella näyttämöllä täysille katsomoille 2023–2024.Rooleissa: Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääÄänirooleissa: Krista Kosonen, Risto Kaskilahti, Lenno Paalanen, Alvar Paloniemi, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä, Miika Muranen, Santeri Kinnunen, Helena Haaranen, Leenamari UnhoAlkuperäisteos: Minna RytisaloOhjaus ja dramatisointi: Miika MuranenDramatisointi: Sinikka SanelmaLavastus-, projisointi- ja pukusuunnittelu: Reija HirvikoskiProjisointien toteutus: Mika HaaranenValosuunnittelu: Kari LeppäläSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Tuula KuittinenDramaturgi: Sanna Niemeläinen