3176 result(s) found for ""

Sara + Merta image
Sara + Merta
Sara Hallava-levynjulkaisukiertue Rytmikorjaamolle 22.2.2025 Kotimaisen vaihtoehtorockin ja -metallin pioneeriyhtye Sara juhlistaa 10. albumiaan alkuvuodesta laajalla levynjulkaisukiertueella. Tammikuun 17. päivä ilmestyvän Hallava-levyn julkaisukiertue suuntaa 11 paikkakunnalle ympäri Suomen. Tulevalla albumilla kuullaan entistä raskaampia matalavireisiä kitaroita, mutta myös entistä kauniimpia, eteerisiä melodioita. Hallava on ensimmäinen Sara-albumi sitten vuoden 2011 ja Se keinuttaa meitä ajassa -levyn, joka on tehty studiossa tuottajan (Tuomas Kokko) johdolla. Levyllä kuullaan ensimmäistä kertaa myös rumpali Rami Rissaa, joka liittyi yhtyeeseen vuonna 2022 Andreas Bäcklundin jäädessä sivuun. Sara Facebookissa, Instagramissa Illan avaa Merta Suomenkielistä vaihtoehtorockia ja -metallia esittävä Merta yhdistelee musiikissaan tarttuvia melodioita häpeilemättömiin pop-kuvioihin, jotka tuovat raikkaan vastapainon muutoin raskaalle soundille. Vuonna 2017 alkunsa saanut yhtye tunnetaan aktiivisesta julkaisutahdistaan, kovasta keikkakunnostaan ja energisistä livevedoistaan. Odotetun kolmannen albuminsa “Virta” 5. huhtikuuta 2024 julkaissut Merta kuuluu epäilyksettä kotimaan kirkkaimpien lupausten joukkoon.Tapahtuma on K-18. Liput ovelta 25 €, mikäli jäljellä. Tapahtumapaikalla pyörätuolikoroke. *** Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu Ry ja Luonnonperintösäätiö ovat perustaneet keräyksen, jonka tarkoituksena on etsiä ja rauhoittaa suojelualue Selmun toiminta-alueelta Etelä-Pohjanmaalta. Ympäristölipun +3€ lahjoitetaan lyhentämättömänä Luonnonperintösäätiön Rytmikorjaamon metsä -keräykseen. Osallistu Rytmikorjaamon metsä -kampanjaan Luonnonperintösäätiön kampanjasivulla!
Hulda Huima image
Hulda Huima
Hulda Huima esiintyy soolona Tuballa 22.2.2025 Minna-Kaisa Kallisen luotsaama Hulda Huima on viidellä levyllään vakiinnuttanut ainutlaatuisen paikkansa musiikinystävien sydämissä ympäri Suomen. Omaa polkuaan kulkeva artisti on aina hakeutunut lähelle ihmistä soittamalla kaikenkokoisissa keikkapaikoissa vilpittömiä laulujaan, joissa on iskelmällisen tarttuvuuden lisäksi rosoista seikkailunhalua. Hulda Huiman viides pitkäsoitto, syyskuussa 2023 ilmestynyt Muurahaiset nukkuu, on samalla Minna-Kaisa Kallisen feministisen Minna Recordsin ensimmäinen julkaisu. Nuoruutta ja kasvua käsittelevällä levyllä on teini-iälle tuttua pidäteltyä räjähtävää voimaa, ja sen sanoituksissa pohditaan ulkopuolisuuden tunteita, kaivataan kosketusta ja hyväksyntää. Levyn kevyen ja pitkälle kurottavan äänimaailman tuotti Kallisen kanssa omaehtoisen rockin visionääri Liisa Tani (Ghost World, Sir Liselot). Kallisen monivuotisen taustabändin (Juuso Paaso – kitara, Ville Laurila – basso, Aleksi Karppinen– rummut) luonnonmukaisesti versova soitto on kasvattanut juurensa yhä syvemmälle hedelmälliseen mustaan maahan, josta kasvavat villeimmät kukat. Tulevilla keikoilla soolokitaristin paikan ottaa Rosita Luu -duostakin tuttu Meri Wallenius, kun Paaso jää isyysvapaalle. Kallinen soittaa keikkoja myös soolona ja duona Walleniuksen kanssa. Tervetuloa keikalle!Liput ovelta 13 €, mikäli jäljellä. Lippujen varausaika 2 päivää.
Avaruusporo SukraM lukuhetki ja taidepaja image
Avaruusporo SukraM lukuhetki ja taidepaja
Kesällä taidemuseon valtaavat hurmaavat, hurjat, jylhät ja vapaat hevoset. Osa hevosista kirmaa ja piehtaroi vapaana niityllä, jollakin on selässään ratsastaja, marsalkka Mannerheim, nuori tyttö tai cowboy, jostakin rakkaasta hevosesta on muistona vain kallo. Nina Ternon sirot ratsut on valettu pronssiin, Kain Tapperin lapsuuden hevosen kallot on veistetty puuhun ja Petri Ala-Maunuksen cowboyt on maalattu kankaalle. Kaikkia näitä näkyy Suomen taiteen historiassa kuin nykypäivässäkin. Tänä kesänä hevoset saapuvat kesälaitumille Kimmo Pyykkö -taidemuseoon.Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan.Hevosia – Horses -näyttely on esillä taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa 11.6. – 28.8.2022. Kimmo Pyykkö -taidemuseon kolmannessa kerroksessa pysyvä näyttely Kimmo Pyykkö: Pitkän matkan ateljee.Lisätiedot ja aukioloajat:www.kimmopyykkotaidemuseo.fiLiput: 8 / 6 €, Museokortilla ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.Kimmo Pyykkö -taidemuseo ja Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6, 36200 KangasalaNäyttely on osa Visit Kangasalan Hevosvoimaisen vuoden 2022 ohjelmaa. Katso kaikki teemavuoden hevostapahtumat: https://visitkangasala.fi/hevoset/Hevosmuseopäiviä vietetään Laukkaa Kangasalle -viikolla 18.–24.7.2022. * Hevosia – Horses -näyttely Kimmo Pyykkö taidemuseossa tiistaista sunnuntaihin. * Varsamäen hevosajoneuvomuseo avoinna to –su 21.–24.7. klo 10 –18. Lue lisää museosta: https://visitkangasala.fi/kohde/varsamaen-hevosajopelimuseo/Koko tapahtumaviikon ohjelma: https://visitkangasala.fi/laukkaakangasalle/
Sinun, Margot image
Sinun, Margot
Meri Valkama – Tuomas TimonenSinun, MargotMeri Valkaman sensaatiomainen esikoisromaani Sinun, Margot (2021) sulatti kriitikoiden ja lukijoiden sydämet ja nousi heti ilmestyttyään kirjallisuutemme merkkiteokseksi. Helsingin Kaupunginteatteri vastaa lukijoiden ja katsojien lukuisiin pyyntöihin valmistamalla Riikka Oksasen ohjaamana menestysromaanin pohjalta upean teatteriversion suurelle näyttämölle.Vilja Siltasen isä Markus on juuri kuollut. Hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä naiselta nimeltä Margot. Viljan äiti ei suostu sanomaan kirjeistä mitään, joten Viljan on matkustettava takaisin Berliiniin selvittämään, keneltä kirjeet ovat.Vilja on varttunut DDR:ssä, jossa hänen isänsä työskenteli ulkomaankirjeenvaihtajana 1980-luvun alkupuolella. Perhe piti Itä-Saksaa ihannevaltiona. Sitten Berliinin muuri murtui ja perheonni hajosi. Miksi? Ja kuka kirjeiden Margot oikein on?Sinun, Margot laajenee yksilön ja perheen tarinasta suureksi, kokonaista aikakautta tarkastelevaksi jännitysnäytelmäksi. Otteessaan pitävä draama onnistuu pohtimaan poikkeuksellisella tavalla ajankohtaisia kysymyksiä: Voiko menneisyyden muistaminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä?Sinun, Margot on intensiivinen, psykologinen näytelmä siitä, mitä tapahtuu, kun ihanteelliseksi rakennettu kuva elämästä, aatteesta, tai ihmisestä alkaa särkyä. Kuka tai mitä ihminen lopulta on, jollei tiedä totuutta omasta menneisyydestään?Viljan roolissa nähdään Jussi-palkittu Satu Tuuli Karhu. Margotina loistaa elokuvista ja televisiosta tuttu Sara Soulié. Viljan isää Markusta näyttelee useissa elokuvissa vaikutuksen tehnyt Martin Bahne ja Viljan äitiä Rosaa näyttelee upea Sanna-June Hyde.Rooleissa: Satu Tuuli Karhu, Sara Soulié, Martin Bahne, Helena Haaranen, Vuokko Hovatta, Sanna-June Hyde, Tuukka Leppänen, Lasse Lipponen, Sanna Majuri, Risto Kaskilahti, Samuli Pajunen, Emma Pälsynaho, Raili RaitalaKirjailija: Meri ValkamaDramatisointi: Tuomas TimonenOhjaus: Riikka OksanenLavastus: Antti MattilaPukusuunnittelu: Tiina KaukanenValo- ja videosuunnittelu: Toni HaaranenÄänisuunnittelu: Eradj NazimovNaamioinnin suunnittelu: Milja MensonenDramaturgi: Ari-Pekka LahtiOhjaajan assistentti: Kirsi Karlenius
Eläinten vallankumous image
Eläinten vallankumous
George OrwellEläinten vallankumous Neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa paha! "Ja muistakaa myös, että taistellessamme ihmistä vastaan emme saa alkaa muistuttaa häntä." Michael Baranin tuore tulkinta tuo ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin näyttämölle George Orwellin modernin klassikon, joka kertoo jännittävän ja opettavaisen tarinan vallan korruptoivasta luonteesta ja totalitarismin syntymekanismeista.Mitä tapahtuu, kun Jonesin maatilan eläimet kyllästyvät orjuuteensa? He nousevat kapinaan, kukistavat tyrannimaisen ihmisisäntänsä ja alkavat hallita itseään. Syntyy Eläinten tila ja uljas uusi aate ‒ animalismi ‒ jonka keskeinen käsky kuuluu: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia.Alkuun kaikki sujuu hienosti uudessa ihanneyhteiskunnassa. Ensimmäistä kertaa elämässään eläimet saavat nauttia vapaudesta ja työnsä hedelmistä. Mutta pian he kohtaavat myös monenlaisia vaikeuksia: vihollisen kierot juonet, omien petturuuden ja luonnonvoimien mahdin.Eläimistä älykkäimpinä siat ottavat alusta asti hoitaakseen päätöksenteon ja työnjohdon. Eikä aikaakaan, kun siat jo linjaavat, että tilan tulevaisuuden turvaamiseksi on demokratian periaatteista tarpeen tullen pakko hieman tinkiä: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.Pysyvästi ajankohtainen tarina diktatuurista George Orwellin Eläinten vallankumous on eläinsadun nahkoihin puettu pilkuntarkka historiallinen allegoria, mutta myös satiirisen terävänäköinen ja pysyvästi ajankohtainen analyysi diktatuurin luonteesta ‒ siitä, kuinka vallankumous aina ja kaikkialla pettää jalot ihanteensa ja muuttuu omaksi irvikuvakseen.Eläinten vallankumous (Animal Farm) julkaistiin elokuussa 1945, kun toisen maailmansodan taistelut jo olivat ohi Euroopassa, ja maailma seisoi kylmän sodan kynnyksellä. Orwellin motiivi teoksen kirjoittamiseen syntyi henkilökohtaisesta kokemuksesta. Vakaumuksellisena sosialistina hän oli osallistunut Espanjan sisällissotaan (1936–1939) tasavaltalaisten puolella ja kokenut karvaan poliittisen pettymyksen huomatessaan, kuinka vasemmistolaisten keskinäiset valtataistelut osaltaan edesauttoivat Francon fasistit voittoon.Orwellille kirkastui, millainen hirviö sosialismista oli Stalinin käsissä muovautunut, ja kuinka sinisilmäisesti monet demokraattisten maiden ‒ myös niiden valveutuneet, edistyksellisinä itseään pitävät ‒ asukkaat uskoivat totalitaarisen valtion propagandaa. Kirjailija kävi taisteluun totuuden puolesta aseenaan fiktio ‒ poliittinen eläinsatu ‒ joka kohosi yhdeksi maailmankirjallisuuden tunnetuimmista teoksista.Ensi-ilta Taivassalissa 15.1.2025Työryhmä Rooleissa Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto ja Marketta Tikkanen sekä Seela Sella (videolla)Muusikko Juhani Nuorvala / Turkka InkiläOhjaus, dramatisointi ja suomennos Michael Baran Lavastus- ja pukusuunnittelu Tarja Simone Valo- ja videosuunnittelu Mikki Kunttu Musiikki Juhani Nuorvala Äänisuunnittelu Jani Peltola, Juhani Nuorvala ja Turkka Inkilä Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi
Eevan Rantinoja image
Eevan Rantinoja
Dario Fo: Mysterio Buffo Hei - Täällä on ilveilijä Tukea ei ole luvassa, kun Eeva Rantinoja astelee yleisön eteen Raahen Teatterissa. Intensiteetti ratkaisee onnistumisen. Rantinoja tekee kaikki Dario Fon maineikkaan näytelmän kolmekymmentä roolia yksin. Toisaalta juuri hänelle kokemus ei ole vieras, sillä Rantinoja on taitava stand-up-esiintyjä. ”Yksin esitettävissä monologinäytelmissä käytetään hyvin pitkälle samoja tekniikoita, esimerkiksi roolihahmojen vaihdoissa”, Rantinoja kertoo. Rantinoja on haaveillut ”jo vuosikausia”, että hän pääsisi tekemään Mysterio Buffon. Näytelmä on ollut Erkki Saarelan bravuuri, jota hän on esittänyt tuhansia kertoja 1980-luvulta asti. Rantinoja tietää haasteen ja suhtautuu siihen kunnioituksella. ”Tein tähän kokonaan uuden sovituksen, sillä olemassa oleva yhdistyy niin vahvasti Saarelaan. Halusin myös mukaan ajan­kohtaisia teemoja, sillä mielestäni teoksen käsittelemät asiat vertautuvat suoraan juur­i nyt yhteiskunnassa esillä oleviin kysy­myksiin.” Italialainen Nobel-palkittu Fo kirjoitti valtavaksi hitiksi nousseeseen Mysterio Buffo -näytelmään neljä tarinaa, jotka hyödyntävät vanhoja, kansan parissa kiertäneitä ilveilyitä. Vanhimmat palautuvat vähintään keskiajalle. Tarinat ovat Kaanaan häät, Ilveilijän synt­y, Lasaruksen kuolleista herääminen ja Boni­facius VIII. Mitä yhteistä on incelillä, woke-kulttuurilla, fomolla ja somella, vastaamon jäbällä, lähiömutsilla ja paavilla? Miten räpmusiikki, ilmastonmuutos ja Välimeren lukuisat kuolleet tai wolttaaminen ovat yhteydessä Ilveilijän syntyyn? Ja kuinka Lasaruksen syntymä käy käsikynkkää stand-upin kanssa, Rantinoja kysyy. Kumpaa pään sisällä kuiskuttelevaa ääntä pitäisi lopulta kuunnella, retkua vai enkeliä? Se on Rantinojan mukaan ihmiselämän ikuinen kysymys. ”Nyt ainoa näyttelijä on nainen. Se tekee näytelmästä väistämättä hieman erilaisen.” Mysterio Buffo on tehty monologinäy­telmäksi. Nimi mysterio viittaa raamatulliseen kuvastoon ja buffo puolestaan koomisuuteen. Se naljailee toreilla esitettyjen näytelmien tapaan kansan yläpuolelle asettuneille päättäjille. Koomikoilla oli aikanaan tärkeä rooli yhteiskunnan varaventtiileinä. Mutta rajansa kaikella. Jos pilkka oli liian osuvaa, pelle menetti ainoansa. Nykyisin ilveilijän henki ei ole löyhässä – vapaana taiteilijana työskentelevää uhkaa enintään nälkäkuolema. ”Taidetta tekee hengen ja mielen vuoks­i, muuta työtä vain siksi, että olisi ruokaa”, Rantinoja tiivistää. Komedia on kuitenkin ytimeltään yhä samanlaista. Sosiaalisen median keskustelukulttuurissa on vitsin vääntäminen tullut tutuksi, ainakin jälkikäteen. Selitys kirjotetuille törkykommenteille, ”se oli vain vitsi”, on niin yleinen, että voisimme ajatella elävämme suorastaan komiikan kultakautta. Rantinoja ei löyhille heittelyille lämpene. ”Mikään ei saa olla pyhää”, Rantinoja sanoo, mutta: ”Jotta lause ei jäisi tyhjäksi heitoksi, sen sanojalle joidenkin asioiden pitäisi olla pyhiä. ”Pitää tietää konteksti, missä ja mitä sanoo. ”Muuten pilkka on vain ilmaan heittelyä, ilman syvyyttä.” Kesto: 2 h min, sis. väliajan Liput (sis. palvelumaksun):- 20,00 € peruslippu Vammaisavustajalle / saattajalle ilmaislippu. Pyydämme esittämään vammaiskortin lipunmyynnissä.www.vammaiskortti.fiTilauslupa - EU:n vammaiskorttia varten (kela.fi) Lippuvaraukset sähköpostilla myynti@raahenteatteri.fiNumeroimattomat istumapaikat.Alennuksiin oikeuttavat kortit tarkistetaan ovella.Järj. Raahen kaupungin kulttuuripalvelut, yhteistyössä Raahen Teatteri Tapahtuman turvallisuusohje: - Tulethan Tapahtumatalo Raaheen vain terveenä ja oireettomana.- Tulethan ajoissa tilaisuuksiin, niin vältymme jonoilta.
Skymning 41 - berättelsen om Molly och Henry image
Skymning 41 - berättelsen om Molly och Henry
Kjell Westö - Annina EnckellSkymning 41 – berättelsen om Molly och HenryÅret är 1939 då nyförälskade Molly och Henry förstår att deras lilla nation kommer att hamna i krig. Henry skickas inte till fronten, han är för gammal för att bli inkallad. Ändå förändrar kriget allt. Skådespelerskan Molly åker på turné till Sverige för att samla in pengar för Finlands sak, medan Henry reser till fronten för att skriva reportage om krigets fasor. Henrys texter blir inte publicerade, hans förmän tycker språket är för rått och ärligt. De saknar patriotiska berättelser om den finska soldaten – en hjälte som stålt dör för fosterlandet. Samtidigt måste Molly spela triviala roller i lättsamma komedier då hon egentligen skulle vilja “stå på scenen och gestalta mänskans villkor här i världen”. Molly och Henry försöker hitta tillbaka till livet som det var, men kriget är en gapande käft som slukar åt sig människornas glädje och hopp.Föreställningen baserar sig på Kjell Westös roman och den handlar om en nation i krig, om hur retoriken i samhället militariseras och om hur kriget påverkar den civila befolkningen. Det är även en berättelse om kärlek och moral i kristid och om att kämpa för det man tror på.***Vuonna 1939 vastarakastuneet Molly ja Henry kohtaavat sodan, joka muuttaa heidän elämänsä. Näyttelijä Molly lähtee Ruotsiin keräämään rahaa Suomen puolesta, kun Henry taas raportoi rintaman kauhuista, mutta hänen rehelliset tekstinsä jäävät julkaisematta. Esitys, joka perustuu Kjell Westön romaaniin, kertoo sodan vaikutuksista siviileihin sekä rakkaudesta ja moraalista kriisiaikana.Aktörer: Saga Sarkola, Elmer Bäck, Pia Runnakko, Alexander Wendelin, Joachim Wigelius, Antti TimonenRegi: David SandqvistDramatisering: Annina EnckellScenografi: Peter AhlqvistDräktdesign: Sari SuominenLjusdesign: Pekka PitkänenLjuddesign: Niklas LundströmMaskdesign: Jutta KainulainenDramaturgi: Henna Piirto
Skymning 41 - berättelsen om Molly och Henry image
Skymning 41 - berättelsen om Molly och Henry
Kjell Westö - Annina EnckellSkymning 41 – berättelsen om Molly och HenryÅret är 1939 då nyförälskade Molly och Henry förstår att deras lilla nation kommer att hamna i krig. Henry skickas inte till fronten, han är för gammal för att bli inkallad. Ändå förändrar kriget allt. Skådespelerskan Molly åker på turné till Sverige för att samla in pengar för Finlands sak, medan Henry reser till fronten för att skriva reportage om krigets fasor. Henrys texter blir inte publicerade, hans förmän tycker språket är för rått och ärligt. De saknar patriotiska berättelser om den finska soldaten – en hjälte som stålt dör för fosterlandet. Samtidigt måste Molly spela triviala roller i lättsamma komedier då hon egentligen skulle vilja “stå på scenen och gestalta mänskans villkor här i världen”. Molly och Henry försöker hitta tillbaka till livet som det var, men kriget är en gapande käft som slukar åt sig människornas glädje och hopp.Föreställningen baserar sig på Kjell Westös roman och den handlar om en nation i krig, om hur retoriken i samhället militariseras och om hur kriget påverkar den civila befolkningen. Det är även en berättelse om kärlek och moral i kristid och om att kämpa för det man tror på.***Vuonna 1939 vastarakastuneet Molly ja Henry kohtaavat sodan, joka muuttaa heidän elämänsä. Näyttelijä Molly lähtee Ruotsiin keräämään rahaa Suomen puolesta, kun Henry taas raportoi rintaman kauhuista, mutta hänen rehelliset tekstinsä jäävät julkaisematta. Esitys, joka perustuu Kjell Westön romaaniin, kertoo sodan vaikutuksista siviileihin sekä rakkaudesta ja moraalista kriisiaikana.Aktörer: Saga Sarkola, Elmer Bäck, Pia Runnakko, Alexander Wendelin, Joachim Wigelius, Antti TimonenRegi: David SandqvistDramatisering: Annina EnckellScenografi: Peter AhlqvistDräktdesign: Sari SuominenLjusdesign: Pekka PitkänenLjuddesign: Niklas LundströmMaskdesign: Jutta KainulainenDramaturgi: Henna Piirto
Lempi image
Lempi
Minna Rytisalo - Miika Muranen - Sinikka SanelmaLEMPIOn vuosi 1944. Rovaniemen kauppalassa kaksostytöt Lempi ja Sisko elävät nuoruuttaan saksalaissotilaiden huomion keskellä. Oman rakkautensa sotilaiden joukosta löytänyt Sisko haastaa sisarensa vedonlyöntiin, jonka seurauksena Lempi rakastuu nuoreen Viljamiin ja tulee raskaaksi.Syttyy sota ja Lempi jää asumaan lappilaiseen syrjäkylään piikatyttö Ellin kanssa. Kun Viljami palaa kotiin rintamalta, Lempi on kadonnut. Kukaan ei tiedä, minne ja miksi. Lempiä, jonka ääniroolissa kuullaan Krista Kosonen, ei näytelmässä nähdä, vaan hänen elämäntarinansa avautuu Viljamin, Ellin ja Lempin kaksoissisaren Siskon kertoman pohjalta. Kuka Lempi todella oli? Mitä hänelle tapahtui?Voiko toista ihmistä koskaan nähdä kokonaan?Minna Rytisalon esikoisromaaniin pohjautuva Lempi on tiheätunnelmainen draama intohimosta, sattumasta ja rakkauden voimasta. Näytelmän ohjaa Miika Muranen, jonka edellistä ohjausta, Agatha Christien Hiirenloukkua esitettiin Arena-näyttämöllä ja suurella näyttämöllä täysille katsomoille 2023–2024.Rooleissa: Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääÄänirooleissa: Krista Kosonen, Risto Kaskilahti, Lenno Paalanen, Alvar Paloniemi, Pekka Huotari, Jouko Klemettilä, Miika Muranen, Santeri Kinnunen, Helena Haaranen, Leenamari UnhoAlkuperäisteos: Minna RytisaloOhjaus ja dramatisointi: Miika MuranenDramatisointi: Sinikka SanelmaLavastus-, projisointi- ja pukusuunnittelu: Reija HirvikoskiProjisointien toteutus: Mika HaaranenValosuunnittelu: Kari LeppäläSävellys ja äänisuunnittelu: Aleksi SauraNaamioinnin suunnittelu: Tuula KuittinenDramaturgi: Sanna Niemeläinen