305 result(s) found for ""

Tervan tie - onko meillä suunnitelma? Ensi-ilta image
Tervan tie - onko meillä suunnitelma? Ensi-ilta
Roadtrip -esitys maailman muuttamisestaKainuussa on valmistettu ja sieltä joka kolkkaan kuljetettu suurta ihmettä, tervaa, joka mullisti kerran koko maailman. Mikä meitä estää valmistamasta nyt uutta maailmanmullistavaa keksintöä? Viime kerta jätti nimittäin hieman parantamisen varaa, kun tuloerot kasvaa ja itseaiheutettu ilmastokriisi uhkaa jättää meistä vain märän läntin... Mutta ei nyt takerruta tähän! Sillä tämä esitys ei keskity epäkohtiin vaan ratkaisuihin.Tervan tie – meillä on suunnitelma! katsoo myötätunnolla tulevien sukupolvien puolesta raatajia, ja koettaa selvittää millaista tulevaisuutta me nykyhetkessä rakennamme. Esitys ja sen tarina liikkuvat vanhaa Tervan tietä kohdaten niin tervaporvarit, cityilvekset, nälkämaan työläiset kuin metsävegaanit. Liian suuria kysymyksiä lähestytään sekä tosissaan että tilanteen vaatimalla huumorilla. Samalla taitetaan yhteistä matkaa katsojasta toimijaksi.Esitys on ohjaaja Eeva Rajakankaan ja dramaturgi Juti Saaren Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun maisterin lopputyö. Se on osa Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuotta ja Kajaani 375-juhlavuoden ohjelmistoa.Lisätietoa Oulu2026 hankkeestamme Taidetta ei tervaa! Alueellinen esittävä taide ekologisena jälleenrakentaja kajaaninteatteri.fiDramaturgi Juti SaariOhjaus Eeva RajakangasSkenografia Annukka MäntynenValosuunnittelu Henri PyyÄänisuunnittelu Sinikka IsoniemiNäyttämöllä Heidi Syrjäkari, Teija Töyry sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen opiskelijoitaKantaesitys 31.1.2026 SissilinnassaKesto noin 1 t 30 min
AHMA - korpisoturi image
AHMA - korpisoturi
Rajaseudun tragikomedia maailmanlopun kynnykselläNuori mies nimeltään Ahma haluaa paeta maailmaa ja muuttaa pieneen mökkiin rajaseudulle elämään omavaraisen erakon elämää. Hän ei tarvitse sähköä, ei juoksevaa vettä – eikä varsinkaan rakkautta. Kunnes yhteiskunta sitten todella romahtaa.Maailmanlopun kynnyksellä yksinäisen Ahman reviirille tunkevat rautakaupanmyyjä Pamsu, sikatilalta karannut emakko, naapurissa asuva Linnea ja hänen työhevosensa Polle, internetin keskustelupalstoilta tuttu Kapu sekä unissa vaeltava Lynx. Kun huoli ja toivottomuus on suurin, mihin Ahma tukeutuu silloin?AHMA – korpisoturi on kevään valosta kohti kevään valoa räpiköivä selviytymistarina. Se on kuvaus ihmisen pienuudesta ja ihmeellisestä kyvystä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Se on esitys menetetystä kosketuksesta maahan sekä halusta rakastaa ja tulla rakastetuksi.AHMA – korpisoturi perustuu yhteiskunnallisista aiheistaan tunnetun kirjailijan Laura Gustafssonin vuonna 2016 julkaistuun romaaniin Korpisoturi (Into Kustannus 2016). Näytelmäksi sen on sovittanut ohjaaja Emma Mattila.Alkuperäisromaani Laura GustafssonSovitus ja ohjaus Emma MattilaLavastus Markku HernetkoskiPukusuunnittelu Annukka MäntynenValosuunnittelu Jukka LaukkanenÄänisuunnittelu Juho LukinmaaNäyttämöllä Janne Kinnunen, Milla Kuikka, Heikki Petteri Nousiainen, Jukka Peltola, Mika Silvennoinen, Satu Turunen ja Vera VeiskolaKantaesitys 22.11.2025 TeatteritalossaKesto 2 t 15 min, sisältää väliajan.
Kierros image
Kierros
Elokuu 1999, pohjoinen Idaho.Valtatien poikkeamisrampilta, keskellä ei-mitään sijaitsevaan nuhjuiseen toimistoon on juuri saapunut mies menneisyydestä, kuran tahrima Bryan.Aikoinaan tässä samassa huoneessa hän, Jim ja Bryanille rakas Qz perustivat Kierros-lehden – rekkakuskien omaksi ääneksi, pelastusköydeksi yksinäisille pitkien matkojen kulkijoille. Se oli unelma yhteisöstä, tarinoista ja toveruudesta. Mutta unelma hajosi, kun Jim kuoli äkisti ja Bryan katosi jälkiä jättämättä.Qz ei luovuttanut. Hän on kaikki nämä vuodet jatkanut lehden toimittamista yhdessä 19-vuotiaan, kotoaan pois potkitun Jimin sisarenpojan kanssa, tosin talouspaineissa lehden sisältö on keventynyt rekkakuskien seuranhakujulkaisuksi.Nyt, vuosien jälkeen, Bryan palaa. Miksi juuri nyt? Mitä hän etsii? Onko vanha unelma jo kuollut – vai voisiko sillä sittenkin olla vielä tulevaisuus?Oliko unelma rekkakuskien yhteisöstä vain köyhän miehen ryhmäterapiaa, josta kaikkien oli aika kasvaa aikuisiksi? Voisiko rakkaus Bryanin ja Qzin välillä vielä olla mahdollinen?Entä jos yksi seuranhakuilmoitus voisi muuttaa kaiken?Samuel D. Hunterin palkittu Kierros on herkkä ja inhimillinen näytelmä menneisyyden painosta, toivon hauraudesta ja siitä, miten yksinäiset sielut joskus löytävät toisensa maailman laidalla.”Joo okei, Eteläinen Idaho, nimi on Billy. Ja nyt lähtee. Hei sinä siellä! Moi sinä siellä! Wouu sinä siellä? Täällä Billy, ja haussa naispuolinen apukuski vähintään kahden vuoden kokemuksella. Intiimi suhde välillämme ei pakollinen mutta tervetullut! Ole valmiina jyräämään seitsemäntuhatta ja plus mailia. Ei juoppoja, ei narkkeja eikä läskejä äläkä ota itseesi meikäläinen nyt vaan on tällainen. Wou sinä siellä!”Rooleissa Markku Maasilta, Minna Maaria Virtanen ja Mikko LiimatainenKäsikirjoitus Samuel D. HunterSuomennos Sami ParkkinenOhjaus Tuomo AittaEnsi-ilta 15.11.2025Esitysoikeudet Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner OySisältövaroitus ilmapistooli, väkivalta ja päihteetPIENI NÄYTTÄMÖKESTOARVIO noin 2 t 15 min, sisältäen väliajanLIPUT alkaen26 e perushinta24 e eläkeläinen16 e lapsi, opiskelija, työtön, varushenkilö ja siviilipalvelusvelvollinen
Naisia hermoromahduksen partaalla image
Naisia hermoromahduksen partaalla
NAISIA HERMOROMAHDUKSEN PARTAALLANaisia hermoromahduksen partaalla (Women on the Verge of a Nervous Breakdown) on värikäs ja elämäniloinen espanjalaisen Pedro Almodóvarin huippusuosittuun elokuvaan perustuva Broadway-musikaali vuodelta 2010.Farssimainen musikaali täynnä rakkautta, intohimoa, latinorytmejä ja valiumilla terästettyä gazpachoa*Madrid, 1980-luku. Dubbaaja-näyttelijä Pepan elämä suistuu kaaokseen, kun poikaystävä Iván jättää hänet lankapuhelimen vastaajaan jätetyllä eroviestillä. Lähdön syiden selvittelystä alkaa kohtaamisten, väärinkäsitysten ja takaa-ajojen vuoristorata. Useampikin Ivánin elämään liittyvä nainen alkaa olla hermoromahduksen partaalla.Mihin kaikkeen hulluuteen rakkaus voikaan ihmisen ajaa ja kuinka kaoottisen ihanaa elämä voikaan olla!Palkitun musikaalin työryhmässä nähdään koko Joensuun kaupunginteatterin näyttelijäkunta, Outokummun Riverian nykytanssin opiskelijoita sekä Eve Pietarisen johtama 5-henkinen orkesteri.*Gazpacho on perinteinen espanjalainen kylmänä tarjoiltava tomaatti-paprikakeitto. Viileä keitto raikastaa olotilaa kuumana kesäpäivänä.Naisia hermoromahduksen partaalla -musikaali perustuu Pedro Almodóvarin elokuvaan,teksti Jeffrey Lane, sävellys ja sanoitus David Yazbeck ja ohjaus Sarianne Tursas.Ensi-ilta 27.9.2025 Esitysoikeudet Music Theatre International.SUURI NÄYTTÄMÖRantakatu 20, JoensuuKestoarvio noin 2 t 30 min, sisältäen väliajanLiput alkaen42 e perushinta40 euroa eläkeläinen16 e lapsi, opiskelija, työtön, varushenkilö ja siviilipalvelusvelvollinenYksityisnäytäntö 5.600 e (max 267 henkilöä, a 21 e/hlö)
Ovlá image
Ovlá
Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
Ovlá image
Ovlá
Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa image
Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa
Musiikkinäytelmä valovoimaisesta viihdetaiteilijastaVuonna 1977 Suomen kansa hurmaantui 18-vuotiaasta Miss Suomesta, Armi Aavikosta. Viihdemaailman kulissien takana odotti kuitenkin synkempi todellisuus.Musiikkinäytelmä Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa avaa valovoimaisen viihdetaiteilijan elämän käänteitä, matkaa lukiolaistytöstä tanssilavojen valokeilaan ja armottomaan viihdeteollisuuteen.Armi Aavikko syntyi syyskuussa 1958 ja kuoli tammikuussa 2002. Siinä välissä hän oli elossa.Joel Härkösen ohjaama esitys pureutuu Armin herkän ja luonnollisen persoonan, lahjakkuuden ja tähteyden ohella kysymykseen siitä, millaisen tarinan me haluamme kertoa Armista tänä päivänä. 1970- ja 1980-luvun tunnelmaa huokuva musiikkinäytelmä tarjoaa ikimuistoisen elämyksen live-bändin ja solistien säestämänä.Näytelmä pohjautuu Kati Kaartisen kuunnelmakäsikirjoitukseen, joka tuotettiin Yleisradion kuunnelmasarjana radiossa ja Yle Areenassa vuonna 2021.Armin roolissa hurmaa Milla Kuikka ja Dannyn roolissa Jukka Peltola.Alkuperäisteksti Kati KaartinenNäyttämösovitus Martta JylhäOhjaus Joel HärkönenKapellimestari Valtteri Veiskola-PääkkönenLavastus Markku HernetkoskiPukusuunnittelu Tiina SiltalaValosuunnittelu Jukka LaukkanenÄänisuunnittelu Juho LukinmaaVideosuunnittelu Topi LindhNäyttämöllä Perttu Hallikainen, Antti Hovilainen, Janne Kinnunen, Milla Kuikka, Karoliina Niskanen, Heikki Petteri Nousiainen, Jukka Peltola, Satu Turunen ja Vera VeiskolaOrkesteri KAO KonservatorioEsitysoikeudet Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner OyKesto noin 2 tuntia 30 min, sisältää väliajan.Osa esityksistä tekstitetään englanniksi.Some of the performances are subtitled in English.27.9. klo 1310.10. klo 1829.11. klo 1330.12. klo 1310.1. klo 1321.2. klo 1321.3. klo 1330.4. klo 1313.5. klo 13
Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa image
Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa
Musiikkinäytelmä valovoimaisesta viihdetaiteilijastaVuonna 1977 Suomen kansa hurmaantui 18-vuotiaasta Miss Suomesta, Armi Aavikosta. Viihdemaailman kulissien takana odotti kuitenkin synkempi todellisuus.Musiikkinäytelmä Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa avaa valovoimaisen viihdetaiteilijan elämän käänteitä, matkaa lukiolaistytöstä tanssilavojen valokeilaan ja armottomaan viihdeteollisuuteen.Armi Aavikko syntyi syyskuussa 1958 ja kuoli tammikuussa 2002. Siinä välissä hän oli elossa.Joel Härkösen ohjaama esitys pureutuu Armin herkän ja luonnollisen persoonan, lahjakkuuden ja tähteyden ohella kysymykseen siitä, millaisen tarinan me haluamme kertoa Armista tänä päivänä. 1970- ja 1980-luvun tunnelmaa huokuva musiikkinäytelmä tarjoaa ikimuistoisen elämyksen live-bändin ja solistien säestämänä.Näytelmä pohjautuu Kati Kaartisen kuunnelmakäsikirjoitukseen, joka tuotettiin Yleisradion kuunnelmasarjana radiossa ja Yle Areenassa vuonna 2021.Armin roolissa hurmaa Milla Kuikka ja Dannyn roolissa Jukka Peltola.Alkuperäisteksti Kati KaartinenNäyttämösovitus Martta JylhäOhjaus Joel HärkönenKapellimestari Valtteri Veiskola-PääkkönenLavastus Markku HernetkoskiPukusuunnittelu Tiina SiltalaValosuunnittelu Jukka LaukkanenÄänisuunnittelu Juho LukinmaaVideosuunnittelu Topi LindhNäyttämöllä Perttu Hallikainen, Antti Hovilainen, Janne Kinnunen, Milla Kuikka, Karoliina Niskanen, Heikki Petteri Nousiainen, Jukka Peltola, Satu Turunen ja Vera VeiskolaOrkesteri KAO KonservatorioEsitysoikeudet Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner OyKesto noin 2 tuntia 30 min, sisältää väliajan.Osa esityksistä tekstitetään englanniksi.Some of the performances are subtitled in English.27.9. klo 1310.10. klo 1829.11. klo 1330.12. klo 1310.1. klo 1321.2. klo 1321.3. klo 1330.4. klo 1313.5. klo 13
Ovlá image
Ovlá
Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
Ovlá image
Ovlá
Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
AHMA - korpisoturi image
AHMA - korpisoturi
Rajaseudun tragikomedia maailmanlopun kynnykselläNuori mies nimeltään Ahma haluaa paeta maailmaa ja muuttaa pieneen mökkiin rajaseudulle elämään omavaraisen erakon elämää. Hän ei tarvitse sähköä, ei juoksevaa vettä – eikä varsinkaan rakkautta. Kunnes yhteiskunta sitten todella romahtaa.Maailmanlopun kynnyksellä yksinäisen Ahman reviirille tunkevat rautakaupanmyyjä Pamsu, sikatilalta karannut emakko, naapurissa asuva Linnea ja hänen työhevosensa Polle, internetin keskustelupalstoilta tuttu Kapu sekä unissa vaeltava Lynx. Kun huoli ja toivottomuus on suurin, mihin Ahma tukeutuu silloin?AHMA – korpisoturi on kevään valosta kohti kevään valoa räpiköivä selviytymistarina. Se on kuvaus ihmisen pienuudesta ja ihmeellisestä kyvystä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Se on esitys menetetystä kosketuksesta maahan sekä halusta rakastaa ja tulla rakastetuksi.AHMA – korpisoturi perustuu yhteiskunnallisista aiheistaan tunnetun kirjailijan Laura Gustafssonin vuonna 2016 julkaistuun romaaniin Korpisoturi (Into Kustannus 2016). Näytelmäksi sen on sovittanut ohjaaja Emma Mattila.Alkuperäisromaani Laura GustafssonSovitus ja ohjaus Emma MattilaLavastus Markku HernetkoskiPukusuunnittelu Annukka MäntynenValosuunnittelu Jukka LaukkanenÄänisuunnittelu Juho LukinmaaNäyttämöllä Janne Kinnunen, Milla Kuikka, Heikki Petteri Nousiainen, Jukka Peltola, Mika Silvennoinen, Satu Turunen ja Vera VeiskolaKantaesitys 22.11.2025 TeatteritalossaKesto 2 t 15 min, sisältää väliajan.
Tervan tie - onko meillä suunnitelma? image
Tervan tie - onko meillä suunnitelma?
Roadtrip -esitys maailman muuttamisestaKainuussa on valmistettu ja sieltä joka kolkkaan kuljetettu suurta ihmettä, tervaa, joka mullisti kerran koko maailman. Mikä meitä estää valmistamasta nyt uutta maailmanmullistavaa keksintöä? Viime kerta jätti nimittäin hieman parantamisen varaa, kun tuloerot kasvaa ja itseaiheutettu ilmastokriisi uhkaa jättää meistä vain märän läntin... Mutta ei nyt takerruta tähän! Sillä tämä esitys ei keskity epäkohtiin vaan ratkaisuihin.Tervan tie – meillä on suunnitelma! katsoo myötätunnolla tulevien sukupolvien puolesta raatajia, ja koettaa selvittää millaista tulevaisuutta me nykyhetkessä rakennamme. Esitys ja sen tarina liikkuvat vanhaa Tervan tietä kohdaten niin tervaporvarit, cityilvekset, nälkämaan työläiset kuin metsävegaanit. Liian suuria kysymyksiä lähestytään sekä tosissaan että tilanteen vaatimalla huumorilla. Samalla taitetaan yhteistä matkaa katsojasta toimijaksi.Esitys on ohjaaja Eeva Rajakankaan ja dramaturgi Juti Saaren Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun maisterin lopputyö. Se on osa Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuotta ja Kajaani 375-juhlavuoden ohjelmistoa.Lisätietoa Oulu2026 hankkeestamme Taidetta ei tervaa! Alueellinen esittävä taide ekologisena jälleenrakentaja kajaaninteatteri.fiDramaturgi Juti SaariOhjaus Eeva RajakangasSkenografia Annukka MäntynenValosuunnittelu Henri PyyÄänisuunnittelu Sinikka IsoniemiNäyttämöllä Heidi Syrjäkari, Teija Töyry sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen opiskelijoitaKantaesitys 31.1.2026 SissilinnassaKesto noin 1 t 30 min