Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.