94 result(s) found for "Oulun teatteri"

Nälkävuosi image
Nälkävuosi
Aki Ollikainen – Oxi Koskelainen  NälkävuosiVisiönääristä selviytymistä dystooppisessa lähitulevaisuudessa Eletään vuotta 20X6 ja Suomessa on puhjennut ensimmäinen kansallinen vesikriisi, kun kyberhyökkäys on saastuttanut kaiken pohjaveden. Seuraa suurin nälänhätä sitten 1800-luvun suurten nälkävuosien. Kriisissä yhteiskunta jakautuu yhä raadollisemmin voittajiin ja häviäjiin. Kodin luhistuessa Marjan ja hänen lastensa on lähdettävä vimmaiselle retkelle, jossa hätä ja haavekuvat kerrostuvat. Spekulatiivinen sci-fi-tarina tempaa katsojan mukaansa julman kauniiseen maailmaan, jossa ihmiset, köyhistä selviytyjistä vaikutusvaltaisiin ja etuoikeutettuihin, taistelevat eloonjäämisestä äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikka puute ja kylmyys koettelevat, ihmiset löytävät voimaa toisistaan.Nälkävuosi on eeppinen ja ihon alle menevä teos elämänhalusta, rakenteiden hauraudesta, yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja kamppailun tarpeellisuudesta. Teos perustuu Aki Ollikaisen vuonna 2012 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin. Sen sovittaa ja ohjaa Oulun teatteriin Oxi Koskelainen. Teoksen maailma rakentuu Oulun teatterissa ennennäkemättömillä keinoilla. Syvyysvaikutelmaltaan pitkälle viety lavastus ja siihen projisoidut visuaalit luovat pienestä näyttämöstä lumoavan ja futuristisen tilan. Työryhmä luo immersoivan kokonaistaideteoksen, joka ammentaa inspiraationsa muun muassa videopelimaailmasta, käsitetaiteesta ja populaarikulttuurista.Aki Ollikaisen Nälkävuosi on vuonna 2012 julkaistu esikoisromaani, joka sai ilmestyessään laajasti kiitosta kriitikoilta ja lukijoilta. Kirja on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Finlandia-palkintoehdokkuuden vuonna 2012 sekä Man Booker International -palkintoehdokkuuden englanninkielisellä käännöksellään White Hunger vuonna 2016. 
Kinky Boots image
Kinky Boots
Harvey FiersteinKinky BootsVärikäs musikaali hyväksytyksi tulemisestaHarvey Fiersteinin kirjoittama ja Cindy Lauperin säveltämä ja sanoittama Kinky Boots -musikaali kertoo kolmeakymmentä lähestyvästä Charliesta, joka haikailee pienestä syrjäkylästä uuteen elämään Lontooseen. Kun Charlien isä yllättäen kuolee, leivotaan pojasta vasten tahtoaan perinteikkään kenkätehtaan johtaja, ja alkaa kamppailu kuihtuvan tehtaan tulevaisuudesta. Kun Charlie sitten törmää drag-artisti Lolaan, sytyttää uusi yhteinen liikeidea molemmissa halun muutokseen.Kinky Boots käsittelee itseksi tulemista, vieraan pelkoa, ja eritaustaisten ihmisten mahdollisuutta löytää yhteinen sävel. Musikaalin keskeinen sisältö kiertyy kiehtovan drag-taiteen ympärille ja osoittaa, että sukupuolilla leikittelystä on löydettävissä valtava ilo ja voima. Kirkkaanpunaiset glitter-buutsit ovat välillä tarpeen sekä kenkätehtaan taviksille että show-ryhmän tähdille – me kaikki kaipaamme hyväksytyksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.Kinky Boots -musikaali sai ensi-iltansa Chicagossa vuonna 2012, ja päästyään Broadwaylle se voitti vuoden 2013 parhaan musikaalin Tony-palkinnon. Cindy Lauperin musiikki nostattaa vastaansanomattomasti takamuksen penkistä, ja hänelle myönnettiinkin Kinky Bootsista ensimmäinen naispuolisen säveltäjän saama Tony.Musikaalin ohjaa teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio, koreografiasta vastaa Henri Sarajärvi ja vastaavana kapellimestarina toimivat Eeva Kontu ja Ville Myllykoski MD Companysta. Näyttämöllä on yhteensä 30 esiintyjää, joista kaksi on lapsia. Oulun versioon haettiin esiintyjiä avoimen koe-esiintymisen kautta, ja päärooleissa Charliena, Lolana ja Laurenina nähdään Väinö Riihimäki, Pekka Hiltunen ja Titta Toivanen.”Kinky Bootsissa yhdistyvät kaikki hyvän näyttämöteoksen elementit: Se on hauska ja samastuttava, mutta samaan aikaan puhutteleva ja saa miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Siinä on osaltaan hyvin perinteinen tarina, mutta toisaalta taas nykyaikainen tapa katsoa maailmaa. On vaikea ymmärtää, miksi ”vastakkaisen” sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen voi herättää myös vihaa. Tässä teoksessa nähdään, miten paljon vapautta iloinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen sukupuolen eri ilmaisuihin voi tuottaa”, kertoo ohjaaja Lehmuskallio.
Kinky Boots image
Kinky Boots
Harvey FiersteinKinky BootsVärikäs musikaali hyväksytyksi tulemisestaHarvey Fiersteinin kirjoittama ja Cindy Lauperin säveltämä ja sanoittama Kinky Boots -musikaali kertoo kolmeakymmentä lähestyvästä Charliesta, joka haikailee pienestä syrjäkylästä uuteen elämään Lontooseen. Kun Charlien isä yllättäen kuolee, leivotaan pojasta vasten tahtoaan perinteikkään kenkätehtaan johtaja, ja alkaa kamppailu kuihtuvan tehtaan tulevaisuudesta. Kun Charlie sitten törmää drag-artisti Lolaan, sytyttää uusi yhteinen liikeidea molemmissa halun muutokseen.Kinky Boots käsittelee itseksi tulemista, vieraan pelkoa, ja eritaustaisten ihmisten mahdollisuutta löytää yhteinen sävel. Musikaalin keskeinen sisältö kiertyy kiehtovan drag-taiteen ympärille ja osoittaa, että sukupuolilla leikittelystä on löydettävissä valtava ilo ja voima. Kirkkaanpunaiset glitter-buutsit ovat välillä tarpeen sekä kenkätehtaan taviksille että show-ryhmän tähdille – me kaikki kaipaamme hyväksytyksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.Kinky Boots -musikaali sai ensi-iltansa Chicagossa vuonna 2012, ja päästyään Broadwaylle se voitti vuoden 2013 parhaan musikaalin Tony-palkinnon. Cindy Lauperin musiikki nostattaa vastaansanomattomasti takamuksen penkistä, ja hänelle myönnettiinkin Kinky Bootsista ensimmäinen naispuolisen säveltäjän saama Tony.Musikaalin ohjaa teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio, koreografiasta vastaa Henri Sarajärvi ja vastaavana kapellimestarina toimivat Eeva Kontu ja Ville Myllykoski MD Companysta. Näyttämöllä on yhteensä 30 esiintyjää, joista kaksi on lapsia. Oulun versioon haettiin esiintyjiä avoimen koe-esiintymisen kautta, ja päärooleissa Charliena, Lolana ja Laurenina nähdään Väinö Riihimäki, Pekka Hiltunen ja Titta Toivanen.”Kinky Bootsissa yhdistyvät kaikki hyvän näyttämöteoksen elementit: Se on hauska ja samastuttava, mutta samaan aikaan puhutteleva ja saa miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Siinä on osaltaan hyvin perinteinen tarina, mutta toisaalta taas nykyaikainen tapa katsoa maailmaa. On vaikea ymmärtää, miksi ”vastakkaisen” sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen voi herättää myös vihaa. Tässä teoksessa nähdään, miten paljon vapautta iloinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen sukupuolen eri ilmaisuihin voi tuottaa”, kertoo ohjaaja Lehmuskallio.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Kinky Boots image
Kinky Boots
Harvey FiersteinKinky BootsVärikäs musikaali hyväksytyksi tulemisestaHarvey Fiersteinin kirjoittama ja Cindy Lauperin säveltämä ja sanoittama Kinky Boots -musikaali kertoo kolmeakymmentä lähestyvästä Charliesta, joka haikailee pienestä syrjäkylästä uuteen elämään Lontooseen. Kun Charlien isä yllättäen kuolee, leivotaan pojasta vasten tahtoaan perinteikkään kenkätehtaan johtaja, ja alkaa kamppailu kuihtuvan tehtaan tulevaisuudesta. Kun Charlie sitten törmää drag-artisti Lolaan, sytyttää uusi yhteinen liikeidea molemmissa halun muutokseen.Kinky Boots käsittelee itseksi tulemista, vieraan pelkoa, ja eritaustaisten ihmisten mahdollisuutta löytää yhteinen sävel. Musikaalin keskeinen sisältö kiertyy kiehtovan drag-taiteen ympärille ja osoittaa, että sukupuolilla leikittelystä on löydettävissä valtava ilo ja voima. Kirkkaanpunaiset glitter-buutsit ovat välillä tarpeen sekä kenkätehtaan taviksille että show-ryhmän tähdille – me kaikki kaipaamme hyväksytyksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.Kinky Boots -musikaali sai ensi-iltansa Chicagossa vuonna 2012, ja päästyään Broadwaylle se voitti vuoden 2013 parhaan musikaalin Tony-palkinnon. Cindy Lauperin musiikki nostattaa vastaansanomattomasti takamuksen penkistä, ja hänelle myönnettiinkin Kinky Bootsista ensimmäinen naispuolisen säveltäjän saama Tony.Musikaalin ohjaa teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio, koreografiasta vastaa Henri Sarajärvi ja vastaavana kapellimestarina toimivat Eeva Kontu ja Ville Myllykoski MD Companysta. Näyttämöllä on yhteensä 30 esiintyjää, joista kaksi on lapsia. Oulun versioon haettiin esiintyjiä avoimen koe-esiintymisen kautta, ja päärooleissa Charliena, Lolana ja Laurenina nähdään Väinö Riihimäki, Pekka Hiltunen ja Titta Toivanen.”Kinky Bootsissa yhdistyvät kaikki hyvän näyttämöteoksen elementit: Se on hauska ja samastuttava, mutta samaan aikaan puhutteleva ja saa miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Siinä on osaltaan hyvin perinteinen tarina, mutta toisaalta taas nykyaikainen tapa katsoa maailmaa. On vaikea ymmärtää, miksi ”vastakkaisen” sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen voi herättää myös vihaa. Tässä teoksessa nähdään, miten paljon vapautta iloinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen sukupuolen eri ilmaisuihin voi tuottaa”, kertoo ohjaaja Lehmuskallio.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Anna Karenina, ennakkoesitys image
Anna Karenina, ennakkoesitys
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Anna Karenina, ensi-ilta image
Anna Karenina, ensi-ilta
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Anna Karenina image
Anna Karenina
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Saiturin joulu image
Saiturin joulu
Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.
Saiturin joulu image
Saiturin joulu
Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.
Anna Karenina, tuoksuton ja savuton esitys image
Anna Karenina, tuoksuton ja savuton esitys
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
Anna Karenina image
Anna Karenina
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Saiturin joulu image
Saiturin joulu
Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.
Anna Karenina image
Anna Karenina
Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.
Saiturin joulu image
Saiturin joulu
Charles DickensSaiturin jouluDickensin rakastettu joulutarinaCharles Dickensin klassikkosatu Saiturin joulu on vakiinnuttanut paikkansa länsimaisessa jouluperinteessä. Tarinan keskeinen teema, hyvyyden voima, on tarjonnut pohdittavaa yhteiskunnallisista arvoista ja moraalisista kysymyksistä vuosisadasta toiseen ja osoittaa ajankohtaisuutensa myös Oulun teatterin versiossa.Klassikkotarina sukeltaa kovana liikemiehenä ja saiturina tunnetun Ebenezer Scroogen henkiseen murtumiseen. Eristäytynyt ja kylmäkiskoisesti ympärillään oleviin ihmisiin suhtautuva mies saa jouluaattona vieraakseen samanlaisen elämäntavan jakaneen yhtiökumppaninsa Marleyn, joka kuolemansa jälkeen palaa varoittamaan Scroogea hirvittävästä kohtalosta, ellei tämä murra jäätä ja löydä uusia merkityksiä elämäänsä. Tästä käynnistyy matka, jossa päähenkilö Scrooge kohtaa elämänsä hauraita hetkiä menneisyyden ja nykyisyyden kautta aina viimeiseen tilinpäätökseen asti.Matka tähän mielenmaisemaan nousee Oulun teatterin lavalle unen logiikan johdattelemana. Tiheätunnelmaiset hetket konkretisoituvat näyttämökuviksi, joissa aika ja paikka assosioituu nykymaailman vilinästä menneiden joulujen dickensiläisiin maisemiin.Englantilainen kirjailija Charles Dickens (1812–1870) on tunnettu viktoriaanisen ajan kirjallisuuden tuotteliaimpana hahmona. Dickensin kynä oli voimakas työkalu, joka paljasti aikakauden luokkayhteiskunnan heikkoudet. Hänen omaperäinen tyylinsä, humoristinen otteensa ja tunteikkaat kuvaukset tekivät hänen teoksistaan kiinnostavia ja ajattomia.Näytelmän ohjaa Heta Haanperä ja Saiturina nähdään Janne Raudaskoski. Saiturin joulu on aikuisten joulusatu, eikä sovi perheen pienemmille.
Päin näköä image
Päin näköä
Päin näköä Täysin improvisoitu esitysEnsimmäistä kertaa Oulun teatterin suurella näyttämöllä: Täysin improvisoitu esitys! Tässä esityksessä jokainen hetki ja tilanne pamahtaa esiintyjille kirjaimellisesti PÄIN NÄKÖÄ! Oulun teatterin näyttelijät joutuvat mitä yllättävämpiin tilanteisiin luodessaan yleisön ehdotusten pohjalta näyttämölle lauluja, kohtauksia, tarinoita ja lopulta kokonaisen näytelmän. Katsoja pääsee näkemään, kuinka näyttelijät syttyvät yllättävistä tilanteista ja synnyttävät tyhjästä mitä erilaisimpia roolihahmoja. Näyttelijöiden lisäksi esityksessä improvisoivat myös muusikko sekä valo- ja äänisuunnittelijat. Katsojat ja esiintyjät ovat siinä mielessä samassa tilanteessa, että kukaan ei tiedä mitä näyttämöllä seuraavaksi tapahtuu. Esityksen ensimmäisellä puoliajalla yleisöllä on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Esiintyjät improvisoivat katsojien ideoista näyteltyjä kohtauksia, joissa tyylilajit ja tunnetilat vaihtuvat sulassa sovussa laidasta laitaan. Myös musiikkinumerot varioivat duurista molliin, eikä jazzista ole pitkä matka heavy rockiin. Väliajan jälkeen näyttämölle syntyy katsojien toiveiden pohjalta kokonainen näytelmä, jonka juoni, tyylilaji ja roolihahmot rakentuvat kohtaus kohtaukselta muodostaen lopulta yhden ehyen kokonaisuuden. Koska kyse on improvisaatiosta, kaikki on mahdollista ja mitä tahansa saattaa tapahtua. Mitään esityksen sisällöstä, musiikista, roolihahmoista, kohtauksista, valoista tai äänistä ei ole ennakkoon harjoiteltu, sovittu tai suunniteltu. Yleensä katsojat eivät pääse näkemään esitysten harjoitusprosessia ja sitä kuinka näyttelijät luovat ja kehittävät roolihahmojaan. Tässä esityksessä näyttelijöiden ja muiden tekijöiden oivallukset luodaan välittömästi näyttämölle. Katsoja näkee, miten teatteri kirjaimellisesti syntyy tyhjästä esiintyjien ja katsojien yhteistyön tuloksena. Kaikki tapahtuu katsojien silmien edessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Kun myös näyttelijät vaihtuvat joka esityksessä, on selvää, että jokainen esitys on ensi-ilta! Päin näköä -esityskonseptista, näyttelijöiden kouluttamisesta ja esityksen ohjaamisesta vastaa näyttelijä Antti Laukkarinen.Näyttelijänä olen kokenut hienoimmat hetkeni niin lavalla kuin katsomossakin improvisaatioteatterin parissa. Kun näyttelijät antautuvat läsnäolevina tilanteelle ja toisilleen, mitä tahansa voi tapahtua. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi, ja juuri se tekee hetkestä maagisen, kaikki on mahdollista!”, kuvailee Laukkarinen.   Antti Laukkarinen, ohjaajaAntti Laukkarinen on työskennellyt Oulun teatterissa aiemmin näyttelijänä (Post-Kabaree, Pienen hauen pyydystys, Ei kertonut katuvansa) sekä ollut ohjaamassa improvisoitua näytelmää lapsille (2021/2022). Oulun lisäksi hän on vieraillut muun muassa Helsingin-, Espoon-, Turun- ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä monissa pienemmissä ammattiteattereissa eri puolen Suomea.Laukkarinen palkittiin keväällä 2018 vuoden teatterinäyttelijänä pääroolistaan Juha Hurmeen ohjaamasta näytelmästä Hullu. Antti on helsinkiläinen Improvisaatioteatteri Stella Polariksen näyttelijä ja hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus improvisaatioteatterista, niin näyttelijänä kuin kouluttajankin.
GRACES image
GRACES
Graces on kansainvälisesti palkittu ja ympäri maailmaa yli 200 kertaa esitetty Silvia Gribaudin huumorilla ja lämmöllä säteilevä tanssiteos, joka vihdoin saapuu Kuopioon! Teos koettiin Suomessa jo Oulun teatterissa (2022) ja Tanssin talossa Helsingissä (2023). Graces on veistoksellinen pop-teos, joka tutkii kauneusihanteita, kehon vapautta ja ihmisyyttä – virtuoottisesti, leikillisesti ja koskettavasti. Teoksen inspiraationa on Antonio Canovan klassinen veistos Kolme sulotarta (1812–1817), mutta Gribaudin käsissä sulo ja kauneus saavat uuden, odottamattoman muodon. Lavalla nähdään kolme miestaiteilijaa sekä itse koreografi Silvia Gribaudi, joka tunnetaan epäsovinnaisesta ja rohkeasta tyylistään. Gribaudi kuvailee itseään "keholliseksi tekijäksi", jonka teoksissa tanssi, teatteri ja esitystaide sulautuvat toisiinsa. Hän tuo esiin epätäydellisyyden kauneuden, ja hänen taiteensa liikkuu suoraan, empaattisesti ja koomisesti ihmisenä olemisen ytimeen. Graces-teoksessa Zeuksen kolme tytärtä – Euphrosyne, Aglaea ja Thalia – heräävät henkiin nykypäivän kehoissa, sukupuolen ja kauneusnormien rajoja rikkoen. Näyttämölle rakentuu tila, jossa mies ja nainen kohtaavat ilman rooleja, luonnon rytmissä. Teos syntyi yhteistyössä ohjaaja ja visuaalisen teatterin tekijä Matteo Maffesantin kanssa, joka tuki Gribaudia koko luomisprosessin ajan, myös osallistavien työpajojen kautta. "Silvia on italialainen vapaan kehon profeetta. Hän vapauttaa Kolmen sulottaren kauneuden ajasta ja sukupuolistereotypioista – ironian ja lempeyden voimalla." – Roberto Canziani, Quantescene! Koreografia: Silvia Gribaudi Dramaturgia: Silvia Gribaudi ja Matteo Maffesanti. Esiintyjät: Silvia Gribaudi, Francesco Saverio Cavaliere, Andrea Rampazzo Valosuunnittelu: Antonio Rinaldi Tekninen johtaja: Luca Serafini Teknikot kiertueella vuorotellen: Leonardo Benetollo, Paolo Rodighiero, Luca Serafini. Puvut: Elena Rossi Tuotanto: Zebra Yhteistuotanto: Santarcangelo Festival