Yksi murha on rikos, miljoona sankaruutta. Numerot pyhittävät. Ritari Siniparta (engl. Monsieur Verdoux) kertoo suuren laman seurauksena työttömäksi jäävästä pankkivirkailija Henri Verdoux´sta (Seppo Kaisanlahti). Hän pyrkii kekseliäästi elättämään itsensä ja perheensä viettelemällä varakkaita naisia ja huijaamalla heidän omaisuutensa. Näytelmän teemat ovat sekä ajattomia että äärimmäisen ajankohtaisia. Teos on kuvaus kyynisyyden ja katkeruuden tuhoavasta voimasta sekä epätoivon synnyttämästä väkivallasta. Teos sijoittuu pörssikeinottelun ja itsekkyyden aikaan ja on väistämättä myös yltiökapitalismin kritiikki. Ritari Siniparta on merkittävä elokuva Chaplinin uralla. Vuonna 1947 valmistunut teos oli Chaplinin ensimmäinen elokuva, jossa hän ei esiintynyt legendaarisessa Kulkuri-hahmossaan. Elokuvaa on pidetty eräänä Chaplinin uran hienoimmista teoksista. Käsikirjoitus: Charles Chaplin Ohjaus ja dramatisointi: Juha Luukkonen Lavastus: Juho Lindström Puvustus: Noora Salmi Näyttelijät: Seppo Kaisanlahti, Volter Putro, Jussi Johnsson, Anna-Kaisa Makkonen, Samuli Punkka, Netta Salonsaari, Noora Koski, Sanna Kemppainen, Jisook Kim Esitysoikeudet: Nordic Drama Corner Oy Ensi-ilta 7.9. klo 16, Suurella näyttämöllä Kesto 2 h 20 min Rikosdraama

Arne LygreILON AIKAIlon aika kertoo nykyaikaisista parisuhteista - rakkaussuhteista, sisarusten välisestä kiintymyksestä, haastavasta vanhemmuudesta ja ystävyydestä. Se kertoo äideistä, tyttäristä, veljistä, naapureista, tutuista ja tuntemattomista ihmisistä, joiden elämät tänään kohtaavat toisensa.Äiti ja aikuinen tytär istuvat penkillä, joenvarressa, hautausmaan lähellä. He tapaavat pitkästä aikaa ja odottavat perheen poikaa, Akslea, joka liittyisi pian seuraan. Kun Aksle viimein saapuu, hänellä on uutinen. Hän on päättänyt jättää koko nykyisen elämänsä, kumppaninsa, kotikaupunkinsa, vanhempansa ja sisarensa. Hän on päättänyt kadota. Hän on pakannut tavaransa, hän ajaa pian tiehensä. Akslen lähdön jälkeen äiti lähtee tapaamaan Akslen elämänkumppania ymmärtääkseen paremmin poikansa ratkaisua. Äiti päättyy juhliin, tapaa tuntemattomia ihmisiä, ja hänen saamansa vastaukset yllättävät lopulta kaikki.Ilon aika on täysiä katsomoita Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa kerännyt leikkisä, toiveikas ja omaperäinen kuvaelma elämänvalinnoista ja pyrkimyksestä löytää yhteys muihin.Esityksen musiikin säveltää ja esittää livenä artisti Islaja.Rooleissa: Heidi Herala, Mitra Matouf, Rasmus Slätis, Rauno Ahonen, Jouko Klemettilä, Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääOhjaus: Tatu HämäläinenSuomennos: Ari-Pekka LahtiSävellys ja muusikko: IslajaLavastus, pukusuunnittelu ja valosuunnittelu: Chrisander BrunÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Jutta KainulainenDramaturgi: Ari-Pekka Lahti

Koskettava näyttämökuoroteos, jossa nähdään ja kuullaan tunteiden laaja kirjo onnellisuudesta ja rakastumisesta pettymyksen, epätoivon ja surun kautta lohdulliseen toiveikkuuteen. Philomela on esittänyt teosta jo 25 vuotta eri puolilla maailmaa, ja se on koskettanut yleisöä yli kielimuurien. Tervetuloa Marjukkaisen koskettavan tarinan sisään. Teoksen sävellys Tellu Turkka, näyttämöohjaus Päivi Järvinen ja kuoron valmennus Marjukka Riihimäki. Konsertti on osa Kuoromusiikin kausikonserttisarjaa.  Facebook | InstagramPaikat ovat numeroimattomia istumapaikkoja. Kesto n. 50 min. Liput ovelta 25 €, mikäli jäljellä. Esteettömyys:Avustaja pääsee tapahtumaan ilmaiseksi avustettavan kanssa samalla lipulla: kylläTapahtumaan on esteetön pääsy pyörätuolilla: eiTapahtumapaikalla on esteetön WC: eiTapahtumassa on pyörätuolikoroke: ei

HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!

Teatteri Vantaa Silkkisali, Tikkurilantie 44 / Silkkitehtaatie 5, 01300 Vantaawww.teatterivantaa.fila 31.8. klo 14 ensi-iltaEsityksiä 29.10. saakkaTikkurilan Silkkitehtaalla jo vuodesta 1996 toimineessa Teatteri Vantaan Silkkisalissa tehdään syksyllä musiikillinen sukellus tehtaan värikkäisiin vaiheisiin. Historiallisen materiaalin ja haastattelujen pohjalta syntyy esitys, jossa kutoutuvat yhteen tehtaan kehityskulku ja tehdaslaisten elämäntarinat. Vuonna 1934 perustettu Tikkurilan Silkkitehtaan tuotteet olivat maailmanlaajuisesti tunnettuja ja se tarjosi elannon sadoille työntekijöille perheineen, monille koko työuransa ajan. Näyttämölle sovitettuna tarinan loimilankoina soivat varta vasten teokseen sävelletyt upeat laulut, eri vuosikymmenten suosikkeja unohtamatta.Uuden kantaesityksen Silkkitehtaan naiset ensi-ilta on lauantaina 31.8. klo 14, Vantaalla vietettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Tervetuloa juhlistamaan Vantaan 50-vuotisjuhlavuotta Silkkitehtaan naisten parissa!Lavalla valloittavat näyttelijät Ritva Oksanen, Anne Nielsen ja Teijo Eloranta sekä muusikot Merja Ikkelä ja Tuija Rantalainen. Teksti: Hanna Ryti Ohjaus ja koreografia: Osku HeiskanenKesto: n. 2h, sis. väliajanLiput: 35,50 / 33,50 / 22 €, sis. Netticketin palvelumaksutRyhmävaraukset teatterin toimistosta, p. 09 836 1919.HUOM. Puolet permantopaikoista (mm. 2 pyörätuolipaikkaa) myydään teatterin toimistosta, p. 09 836 1919.Cafe Silkki palvelee tuntia ennen esitystä sekä väliajalla. Kahvilassa on anniskeluoikeus. Tervetuloa!

Shakespeare–Saarinen–Baran–KauttoMACBETHEnsi-ilta 13.3.2024 Tanssin talossa HelsingissäUusintaensi-ilta 12.9.2024 Suurella näyttämölläEnnakko 22.4.2024 Suurella näyttämölläMacbeth (1606) on näytelmäkirjallisuuden hurjimpia vallanhimon kuvauksia. Shakespearen tragedia Macbethin pariskunnasta, joka tähtää hallitsijoiksi keinoja kaihtamatta, koukuttaa tarkkanäköisyydellään ja ajattomuudellaan. Tero Saarisen ja Otso Kauton edellinen komea Shakespeare-yhteistyö Hamlet – rockmusikaali Tampereen Työväen Teatterissa nosti kehollisuuden kautta draaman tehot uudelle tasolle. Nyt ohjaajien roolit vaihtuvat: Saarinen vastaa kokonaisuudesta ja liikkeestä, Kautto sanasta. Tanssijoiden, näyttelijöiden ja jonglöörin saumattomassa yhteispelissä jokainen on sekä tekijä että teon kohde. Michael Baranin uusi ankara suomennos toimii karttana, jonka hyytävän maiseman liike paljastaa. Myös Mikki Kuntun valolavastus, Samu-Jussi Kosken puvut ja Marko Nybergin musiikki päivittävät verenkarvaan klassikon nykyhetkeen.Koreografia ja ohjaus Tero Saarinen (Tero Saarinen Company)Suomennos ja sovitus Michael Baran Näyttelijäntyön ohjaus Otso Kautto (Tampereen Työväen Teatteri)Valo-, video- ja lavastussuunnittelu Mikki KunttuPukusuunnittelu Samu-Jussi KoskiMusiikki ja äänisuunnittelu Marko NybergNäyttelijät Anna Kuusamo, Misa Lommi, Jyrki Mänttäri, Saska Pulkkinen, Suvi-Sini Peltola, Auvo VihroJonglööri Emil DahlKoreografin assistentti Satu HalttunenTuotanto Tero Saarinen Company ja Tampereen Työväen teatteri

Liv Strömquist – Ona KorpirantaPunaisin ruusu puhkeaa kukkaanKomedia rakkauden syvimmän olemuksen etsimisestäVoimakkaan visuaalinen komedia rakkaudesta, sitoutumiskammosta ja onnettoman rakkauden yli pääsemisestä. Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan perustuu Liv Strömquistin samannimiseen sarjakuvaan vuodelta 2019.Kun Liv Strömquistin poikaystävä yhtäkkiä jättää hänet, alkaa sarjakuvataiteilija selvittää, miksi romanttiset suhteet eivät nykyään enää toimi. Hän saa apua muun muassa filosofi Byung-Chul Hanilta, sosiologian professori Eva Illouzilta, psykoanalyytikko Lou Andreas Salomélta ja teologi-filosofi Sören Kierkegaardilta.Esitys tarkastelee myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta tutkimuksellisella ja humoristisella otteella käyttäen apunaan tieteellisiä teorioita sekä historiallisia ja populaarikulttuurin henkilöitä Leonardo DiCapriosta Antiikin filosofeihin.Ona Korpirannan ohjaus ja dramatisointi tuo sarjakuvan ja universaalin aiheen, eli rakkauden, näyttämölle raikkaalla tavalla. Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan ei anna vastauksia, vaan tarjoaa näkökulmia. Tämä on esitys kaikille tunteville ihmisille. Kyseessä on Suomen kantaesitys Liv Strömquistin sarjakuvasta.Ona Korpiranta, ohjaajaOna Korpiranta (s. 1993) on helsinkiläissyntyinen ohjaaja ja näytelmäkirjailija, jonka sydäntä lähellä ovat uudet näytelmät ja moderni draama. Teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta vuonna 2021 valmistunut Korpiranta on ohjannut ja kirjoittanut Q-teatteriin näytelmän Sinä päivänä kun Luoja teki isän ja ohjannut Turun kaupunginteatteriin näytelmän Solaris. Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan on hänen ensimmäinen ohjauksensa Oulun teatteriin.Ensi-ilta pe 1.3.2024Pieni näyttämöKesto noin 2 tuntia 20 minuuttia sisältäen väliajanLiput 34 € peruslippu / 29 € eläkeläislippu / 20 € alennuslippuIkäsuositus 12 vuottaAlkuperäissarjakuva: Liv StrömquistOhjaus ja sovitus: Ona KorpirantaLavastus: Kalle NurminenPukusuunnittelu: Onerva LuomaValosuunnittelu: Olivia PohjolaÄänisuunnittelu: Antti KainulainenMaskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Eija JuutistenahoROOLEISSAAnnika AapalahtiHeli HaapalainenJaana KahraMirjami KukkolaSami LalouAki PelkonenJanne RaudaskoskiAnne Syysmaa

Elias Gould, Pekka NisuKaksi kiinnostavaa artistia intiimillä tuplakeikalla! Tämä ilta on tätä päivää.Kitaravetoista, brittivivahteista indie-rockia tekevä Elias Gould luonnehtii laulujaan albumilla Susihavaintoja:“Levy kertoo ulkopuolisuuden tunteesta jota olen myös itse kokenut ja tiedän, että moni arjessaan kokee. Albumin teemoina ovat ulkopuolisuus ja levottomuus asioiden välissä. Kun ei oikein enää kuulu vanhaan, mutta mitään selkeää uuttakaan ei ole näkyvissä niin ratkaisuja haetaan monesta suunnasta”, Gould sanoo. “Levy loppuu toiveikkaaseen Siivet-kappaleeseen ja sellainen olo itsellänikin nyt on.”Elias Gould on monelle tuttu myös teatterinäyttämöiltä sekä elokuvista Miss Farkku Suomi (2012), Hyväntekijä (2014), Paratiisi (2011) ja Tuntematon Sotilas (2017). Illan toinen artisti Pekka Nisu on nimennyt musiikkinsa sydänmaarockiksi. Siinä country-vaikutteinen rock yhdistyy persoonallisella tavalla tarinoihin, jotka sijoittuvat suomalaisen maaseudun peltomaisemiin ja pikkukaupunkeihin. Nisun uusi albumi Lauhanmaa on koskettava ja kirkas kuvaus maaseudun nykytilasta – tarinoiden yksityisestä kokemuksesta tulee yhteinen.Nisu tunnetaan vuonna 2020 lopettaneen Pimeys-yhtyeen laulaja-kitaristina ja yhtyeen lukuisien klassikoiden kirjoittajana.Show klo 22, ovet klo 21:30.

Ujuni Ahmed ‒ Elina HirvonenTytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin Esitys rohkeudesta ja nähdyksi tulemisesta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin kertoo koskettavan ja ajatuksia herättävän tarinan, jossa nuori nainen etsii omaa tietään vapauteen keskenään ristiriitaisten yhteisöjen puristuksessa.Näyttämöteos kertoo oman yhteisönsä ankarien sääntöjen ja kantaväestön ennakkoluulojen alla elävästä nuoresta, joka livahtaa salaa leffan päivänäytökseen ja Tyttöjen talon turvaan. Myöhemmin tästä somalialaisesta tytöstä kasvaa arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tapahtumapaikkana on Helsinki, josta poiketaan niin Lontooseen kuin Mogadishuun. Tarinan päärooli on jaettu kahdelle loistavalle näyttelijälle: Safiya Mikander esittää päähenkilöä nuorena ja Emilia Neuvonen aikuisena.Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin pohjautuu suurelta osin Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022). Näyttämöteos kuitenkin ottaa myös taiteellisia vapauksia ja luo aiheesta omalakisen fiktiivisen näkemyksen.Toiveikas ja samastuttava kasvutarina"Miltä tuntuisi olla muiden seurassa vapautuneesti?"Somaliasta kolmevuotiaana Suomeen muuttaneen Ujuni Ahmedin henkilökohtaisista kokemuksista kumpuava tarina on tunnistettava ja samastuttava kenelle tahansa, joka on joutunut kokemaan ulkopuolelle jättämistä, ennakkoluuloja, häpeää ja turvattomuutta. Kansallisteatterin kotikirjailijana toimiva Ahmed on palkittu ihmisoikeusvaikuttaja, joka on tehnyt aktiivista työtä tyttöjen sukuelinten silpomista sekä kunniaan liittyvää rajoittamista ja väkivaltaa vastaan. Myös nämä aiheet nousevat esiin Kansallisteatterin esityksessä, mutta ennen kaikkea kyseessä on kasvutarina, joka vakavista ja surullisista aiheistaan huolimatta säteilee vastaansanomatonta iloa ja toivoa.Tytöille, jota ajattelevat olevansa yksin on puheenvuoro kaikkien niiden puolesta, jotka tahtovat tanssia, ajatella ja elää itsenäisinä ja vapaina.Kaikkien niiden puolesta, joilta yhteiskunta on ummistanut silmänsä.Kaikkien niiden puolesta, joilla on oikeus kuulua johonkin ja tulla nähdyiksi, rakastetuiksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat.Kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ole yksin, vaikka niin ajattelisivatkin.Esityksen ohjaa Satu Linnapuomi, jonka aiemmat Kansallisteatteriin ohjaamat näyttämöteokset Otteita (2019) ja Pakko jakaa (2021) keräsivät runsaasti kehuja ja kiitoksia. Tunnustettujen huipputekijöiden suunnitteleman esityksen näyttämökuvat, liikkeet ja äänet vangitsevat katsojan kauniiseen maailmaansa.Kantaesitys Suurella näyttämöllä 21.9.2023Esitystä suositellaan yli 13-vuotiaille.TyöryhmäRooleissa Amaal Ali, Safiya Mikander, Yasmin Ahsanullah, Elssa Antikainen, Jani Karvinen, Pirjo Määttä, Emilia Neuvonen, Jasir Osman ja Ilja Peltonen sekä Julianna Kauhaniemi ja Lilja KervinenOhjaus ja dramatisointi Satu Linnapuomi Dramaturgi Eva Buchwald Koreografi Ima Iduozee Lavastussuunnittelu Tinja Salmi Pukusuunnittelu Sanna Levo Äänisuunnittelu Moe Mustafa Valosuunnittelu Tomi Suovankoski Videosuunnittelu Ville Virtanen Naamioinnin suunnittelu Minttu Minkkinen Ohjaajan assistentti Isadora Brown

Pikkurikoksia rakkaudessa Lisan ja Tomin viisitoistavuotinen suhde saa yllättävän käänteen, kun Tom tapaturman seurauksena menettää muistinsa. Lisa yrittää palauttaa Tomin mieleen pariskunnan yhteistä historiaa ja jopa sitä, millainen Tom ylipäätään on. Arvoituksellinen teksti muistin häilymisestä uppoutuu pohdintaan pitkän parisuhteen luonteesta. Tiivistunnelmaiseksi trilleriksi kehittyvä esitys haastaa katsojan miettimään, mikä on totta, mitä on tapahtunut, kumpi pariskunnasta on oikeassa ja kumpi manipuloi kumpaa….  Suomen kantaesityksen ohjaa Anssi Valtonen, Eric-Emmanuel Schmittin alkuperäistekstin (Petits crimes conjugaux) on suomentanut Reita Lounatvuori. Käännöstyötä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.  käsikirjoitus Eric-Emmanuel Schmitt  suomennos Reita Lounatvuori  ohjaus Anssi Valtonen  lavastus- ja pukusuunnittelu Annina Nevantaus  valosuunnittelu Jonna Rautala  äänisuunnittelu Lauri Malin (vier.)  kampaus ja maskit Niina Vattulainen  Rooleissa:  LISA Hegy Tuusvuori     TOM Asko Vaarala  Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy  #pikkurikoksiarakkaudessajkl Ensi-ilta Paviljongin pienellä näyttämöllä pe 20.9.2024 klo 19 Liput  peruslippu 35 €  eläkeläiset 33 €  alennuslippu 25 € Ikäsuositus 12 +  Eric-Emmanuel Schmitt on suuren suosion saavuttanutranskalainen filosofi ja kirjailija, jonka teoksia on käännetty 30 kielelle. Näytelmien lisäksi hän kirjoittaa romaaneja, esseitä ja elokuvakäsikirjoituksia. Jyväskylän kaupunginteatterissa on aiemmin (2007) nähty hänen näytelmänsä Arvoituksellisia muunnelmia 

Aki Kaurismäki – Jarno KuosaVarjoja paratiisissaTarina onnen etsimisestä ja arjen kauneudestaVarjoja paratiisissa perustuu Aki Kaurismäen samannimiseen elokuvaan vuodelta 1986. Se on sydämellinen ja yllätyksellinen rakkaustarina, jonka kantaesityksen Oulun teatteriin ohjaa ja dramatisoi Jarno Kuosa.Näytelmä kertoo roskakuski Nikanderista ja kaupankassalla työskentelevästä Ilonasta, jotka kohtaavat toisensa ja rakastuvat. Varjoja paratiisissa on vilpitön ja voimakas tarina hyväsydämisistä ihmisistä varjojen keskellä. Se näyttää arjen ja vaatimattoman elämän kauneuden.”Kaurismäen maailmassa minua viehättävät hänen tarkka kykynsä kuvata arkea ja tunnistettavia ihmisen toiveita ja haluja sekä sitä, mitä ihmiset elämältä odottavat. Hän kuvaa näitä lempeästi ja lämpimästi hymyillen huumorin kautta unohtamatta elämän syvempää ja tummempaa pohjavirettä, joka tekee tietynlaisia surunkyllästämää kauneutta tarinoihin”, ohjaaja Jarno Kuosa kertoo.”Maailma on kaunis ja hyvä elää silleJolla on aikaa ja tilaa unelmilleJa mielen vapaus, ja mielen vapaus”Vexi SalmiJarno KuosaJarno Kuosa (s.1979) on helsinkiläinen ohjaaja, joka valmistui Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmasta 2011. Kuosa on ohjannut lukuisissa teattereissa ympäri Suomea. Tämän lisäksi hän on ohjannut useita audiodraamoja Ylen radioteatterissa, ja hänet on palkittu muun muassa pohjoismaisella draamapalkinnolla. Kuosan ohjaustöissä näkyy ihmisläheinen ja huumorilla höystetty näyttämötodellisuus, joka on audiovisuaalisesti näyttävää ja kaunista.Ensi-ilta la 2.3.2024Suuri näyttämöKesto 2 tuntia 20 minuuttia sisältäen väliajanLiput A-kategoria 39 € / 36 € / 20 € ja B-kategoria 37 € / 34 € / 20 €Ikäsuositus 7 vuottaOhjaus ja sovitus: Jarno KuosaAlkuperäiselokuva: Aki KaurismäkiLavastus ja valosuunnittelu: Jukka KyllönenPukusuunnittelu: Pasi RäbinäÄänisuunnittelu: Antti LindholmMaskeeraus- ja kampaussuunnittelu: Eija JuutistenahoROOLEISSAHenri HalkolaElina KorhonenPentti KorhonenJoose MikkonenTimo PesonenMerja PietiläAnnina RokkaAsta SveholmHenri TuominenTuula Väänänen

Mielipuolen päiväkirja 2.0 “Mielipuolen päiväkirja 2.0 ilahduttaa visuaalisesti ja sisältökin ravistelee ajatuksia.- - -Moskuvaaran hauras, herkkä ja hyvin intensiivinen, välillä maanisen vimmainen olemus kutsuu katsojan mukaan.- - -Esitys nojaa vahvasti visuaalisuuteen ja on todella kaunista katsottavaa.” Kulttuuritoimitus – Pasi Huttunen “SYNKÄSTÄ NOVELLISTA on löytynyt Moskuvaaran ja Rentolan versioon valoisuuttakin ja paljon huumoria. Aksenti ei pelkästään katkeroidu yksinäisyydessään vaan puuhailee innoissaan ja iloitsee pienistä asioista.” KARJALAINEN – Miia Hartikainen Nyt Näyttämö-teatterissa nähtävä ammattilaisryhmän valmistama Mielipuolen päiväkirja 2.0 on mukaansatempaava tragikomedia, johon jokainen joskus stressaantunut, rakastunut tai hetkellisesti etiketin yli hurmioitunut ihminen voi samaistua. Esityksen käsikirjoituksen ovat tehneet Jukka Moskuvaara ja Hanna Rentola, jotka nähdään myös lavalla. Esitys perustuu vapaasti ukrainalaissyntyisen, venäjäksi kirjoittaneen Nikolai Gogolin samannimiseen novelliin, joka julkaistiin vuonna 1835. Valosuunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta vastaa Tatu Vuori. Musiikin ja graafisen ilmeen on tehnyt Nikolai Tiitinen. Äänisuunnittelun ovat tehneet yhdessä Vuori ja Tiitinen. SIRKUS SUPIAINEN: MIELIPUOLEN PÄIVÄKIRJA 2.0 Työryhmä: Jukka Moskuvaara, Hanna Rentola, Nikolai Tiitinen ja Tatu VuoriOhjaus: TyöryhmäKäsikirjoitus, pukusuunnittelu ja rooleissa: Jukka Moskuvaara ja Hanna RentolaValo- ja äänisuunnittelu, sekä tekninen toteutus: Tatu VuoriÄänisuunnittelu, musiikki, visuaalit ja graafinen suunnittelu: Nikolai TiitinenLavastus: TyöryhmäValokuvat: Jarno ArtikaTuotanto: Sirkus SupiainenÄäninäyttelijät: Veli-Pekka Koho, Pirkko Kurikka, Mikko Lakkala, Johanna Leppänen, Helmi Linnosmaa, Jukka Moskuvaara, Tilli Moskuvaara, Vuokko Moskuvaara, Henna-Mari Pitkänen, Hanna Rentola, Toni Riihiluoma, Tommi Tihtarinen, Nikolai TiitinenPatonkilaulu: Mammu KoskeloLipunmyynti ovella alkaa 1 h ennen esitystä. Esityksen kesto: 70min. Ei väliaikaa.

HOVIMÄKIKäsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Ojala (vier.)Lavastussuunnittelu: Teemu LoikasPukusuunnittelu: Tiina ValkamaKoreografi: Petri Kauppinen (vier.)Valosuunnittelu: Reijo NieminenÄänisuunnittelu: Riku Metsä-Ketelä (vier.)Ensi-ilta Porin Teatterin päänäyttämöllä 7.9.2024Esitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyHovimäki -esitys on raikas ja moderni tulkinta rakastetusta historiallisesta tv- ja kirjasarjasta. Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä kävivät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ollut isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa. Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään mukaansa Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma johtajanaan upseeri Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta. Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen. Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia. Hovimäki -esityksen kerronta on nopeatempoista ja nokkelaa. Se on paitsi vetävä draama, myös tanssillinen ja audiovisuaalinen elämys.Päärooleissa: Aija Pahkala (vier.), Heidi Rantakeisu ja Maria Pere.Alkuperäinen käsikirjoitus: Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Jussi-Pekka Aukia, Kirsti Manninen. ******************************************* Vieraileva koreografi Petri Kauppinen (mm. Oulun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri) vastaa esityksen liikekielestä. Vieraileva säveltäjä-äänisuunnittelija Riku Metsä-Ketelä (mm. Seinäjoen, Vaasan kaupunginteatteri) luo esityksen äänimaailman. Pääroolissa Johannana vierailee näyttelijä Aija Pahkala (mm. Teatteri Jurkka, Kansallisteatteri, Lahden kaupunginteatteri). Kaikki ovat ohjaaja Hanna Ojalan yhteistyökumppaneita aiemmista kiitetyistä produktioista.********************************************Tiesitkö? • Hovimäki -sarjan luoja Carl Mesterton menehtyi vuonna 2021.• Hovimäki-sarjan kohtauksia on kuvattu Porin teatterissa.• Teatterialalla on sanonta, että jokainen ennen vuotta 1980 syntynyt näyttelijä on vieraillut Hovimäessä. Se ei aivan pidä paikkaansa.• Porin Teatterin Hovimäessä ei nähdä yhtään alkuperäissarjan näyttelijää.• Upseeri Ignatiewia näyttelee teatterinjohtaja Christian Lindroos, joka tekee paluun näyttämölle 20 vuoden jälkeen!

VÄYLÄRosa Liksomin kiitettyyn ja palkittuun romaaniin perustuva Väylä kuvaa sodan mullistaman maailman pienen ihmisen näkökulmasta. Se on rujonkaunis kasvukertomus, jossa metsän polut ovat yhtä tärkeitä kuin pommikoneiden kumu. Se on vuoden mittainen tarina siitä miltä tuntuu jättää kotinsa. Ja palata takaisin.Näytelmä kertoo Lapin sodan ajasta, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat hylkäämään kotinsa. Keskiössä on nuori tyttö, jonka pitää saattaa kotitilansa karja suojaan länteen. Väylän toiselle puolelle. Jossain siellä pitäisi olla myös tytön äiti.Teoksen ohjaaja ja sovittaja Tuomo Rämö on tehnyt urallaan lukuisia vaativia näyttämösovituksia. Rämön Lappeenrannan kaupunginteatteriin tekemä ohjaus ja sovitus Viimeinen Atlantis nähtiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa vuonna 2023. Samana vuonna esitys voitti myös vuoden esityksen Thalia-palkinnon.“Olima selvihneet tähän pisteeseen asti. Eessä oli pakko olla jotaki parempaa.”Kirjailija: Rosa LiksomDramatisointi ja ohjaus: Tuomo RämöLavastus: Kaisa NivaPukusuunnittelu: Elina VaskoRooleissa: Sirpa Filppa (vier.), Laura Eskola, Olli Halttu, Suvi Hurme, Antti Kyllönen ja Helena PuskaKantaesitys 18.9.2024 Kemin Teatteri

Arne LygreILON AIKAIlon aika kertoo nykyaikaisista parisuhteista - rakkaussuhteista, sisarusten välisestä kiintymyksestä, haastavasta vanhemmuudesta ja ystävyydestä. Se kertoo äideistä, tyttäristä, veljistä, naapureista, tutuista ja tuntemattomista ihmisistä, joiden elämät tänään kohtaavat toisensa.Äiti ja aikuinen tytär istuvat penkillä, joenvarressa, hautausmaan lähellä. He tapaavat pitkästä aikaa ja odottavat perheen poikaa, Akslea, joka liittyisi pian seuraan. Kun Aksle viimein saapuu, hänellä on uutinen. Hän on päättänyt jättää koko nykyisen elämänsä, kumppaninsa, kotikaupunkinsa, vanhempansa ja sisarensa. Hän on päättänyt kadota. Hän on pakannut tavaransa, hän ajaa pian tiehensä. Akslen lähdön jälkeen äiti lähtee tapaamaan Akslen elämänkumppania ymmärtääkseen paremmin poikansa ratkaisua. Äiti päättyy juhliin, tapaa tuntemattomia ihmisiä, ja hänen saamansa vastaukset yllättävät lopulta kaikki.Ilon aika on täysiä katsomoita Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa kerännyt leikkisä, toiveikas ja omaperäinen kuvaelma elämänvalinnoista ja pyrkimyksestä löytää yhteys muihin.Esityksen musiikin säveltää ja esittää livenä artisti Islaja.Rooleissa: Heidi Herala, Mitra Matouf, Rasmus Slätis, Rauno Ahonen, Jouko Klemettilä, Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääOhjaus: Tatu HämäläinenSuomennos: Ari-Pekka LahtiSävellys ja muusikko: IslajaLavastus, pukusuunnittelu ja valosuunnittelu: Chrisander BrunÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Jutta KainulainenDramaturgi: Ari-Pekka Lahti

Kuka pelkää Virginia Woolfia on riemukkaan raivokas klassikko ja hurja ihmissuhdemittelö, jossa kahden eri-ikäisen pariskunnan huolettomasti alkanut yöllinen kohtaaminen etenee vääjäämättä keskelle myrskyn silmää. Yön pikkutunteina, nuorten vieraidensa edessä, keski-ikäinen pariskunta George ja Martha aloittavat raivokkaan parisuhdemittelön, jonka pyörteissä myös nuoripari Nick ja Honey riisutaan vääjäämättä rooleistaan. Ja kun aamu sarastaa, ei kukaan heistä kävele uuteen päivään ennallaan.Näytelmäkirjailija Edward Albee palkittiin näytelmästä Tony-palkinnolla vuonna -63, ja Elisabeth Taylor sekä Sandy Dennis rooleistaan Oscareilla vuonna -66 tehdyssä maineikkaassa elokuvaversiossa.Näytelmä on voimakas, pureva ja koskettava kuvaus pitkän liiton monista puolista. Se on myös erinomainen esimerkki Albeen terävästä ja nokkelasta dialogista, joka haastaa, yllättää, huvittaa ja herkistää, ja kuvaa syvällisesti ihmisyyden ja parisuhteen monia ulottuvuuksia. Edward Albeen Kuka pelkää Virginia Woolfia? Kotkan Kaupunginteatterissa Naapurinäyttämöllä 7.9.2024 alkaen. Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner.

A.K.A. (Toiselta nimeltään)Suomen kantaesitys 28.9.2024A.K.A. (Toiselta nimeltään) on vimmainen nuoren miehen monologi. Se on rakkaustarina, joka käsittelee tarkasti ja yllättävästi syrjäytymistä, rasismia ja rakenteellista ulossulkemista. Carlos (16) ja Claudia (15) tapaavat internetissä. Carlos on adoptoitu ulkomailta lapsena. Claudia kuuluu kantaväestöön. Mutta sillä ei ole nuorille merkitystä. He rakastavat toisiaan.Vaan yhtäkkiä kaikki järkkyy: Claudian perhe tekee Carlosista rikosilmoituksen.Nuorukainen joutuu oikeuteen ja kohtaamaan taustansa: oikeudessa hän onkin Ibrahim, aikuinen, jota syytetään alaikäisen raiskauksesta.Argentiinalaisen Daniel J. Meyerin näytelmä käsittelee vaikeita teemoja kevyesti ja syvällisesti. Se kysyy: kuka päättää keitä me olemme? Me itse vai muut ihmiset?Carlosin roolissa nähdään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi valmistuva Carlos Orjuela, joka on suomalaisen ja kolumbialaisen kulttuurin kasvatti. Monologi on osa Suomen Kulttuurirahaston Maailma näyttämölle -hanketta ja se on yhteistuotanto Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa.Kirjoittanut: Daniel. J. MeyerSuomentanut: Lumi EronenOhjannut: Tuomas ParkkinenNäyttämöllä: Carlos OrjuelaSkenografia: Mimmi ReismanValosuunnittelu: Saku Kaukiainen

Tiina Puumalainen ‒ Hanna SuutelaKurjetHe elivät kirjoittaakseen (ja kirjoittivat elääkseen)Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kurjet kertoo satumaisen tarinan Helmi ja Aune Krohnista sekä Aino Kallaksesta ‒ lahjakkaista, rohkeista ja periksiantamattomista kirjailijasisaruksista.Helmi Krohn, sisaruksista vanhin, on voimakastahtoinen kirjallisuusnainen, joka kiinnostuu spiritualismista. Aino Kallas, keskimmäinen sisko, on kuuluisa kirjailija sekä kohuttu ja kansainvälinen seurapiiri-ihminen. Sisarussarjan nuorin, Aune Krohn, kirjailija hänkin, on ottanut hoitaakseen sisarusten masennukseen sairastuneen Minna-äidin ammentaen voimaa hengellisyydestä.Eletään 1930-luvun Suomessa. Sisaruksia yhdistää kirjoittaminen. He kirjoittavat ammatikseen ja kutsumuksesta, kääntävät ja toimittavat henkensä pitimiksi, kamppailevat köyhyyttä vastaan, joka vaanii koko ajan kulman takana.Kaarle-veljensä kuoleman myötä sisaret kokoontuvat pitkästä aikaa. Paikalla ovat myös säveltäjäveli Ilmari Krohn kirjailijavaimonsa Hilja Haahden kanssa sekä Helmin entinen aviomies, professori ja valtiomies E. N. Setälä.Seurue luennoi ja viisastelee toisilleen kuin vanhoina hyvinä aikoina, kunnes käy kuten aina, ja joku alkaa muistella menneitä. Puheeksi tulee Kiiskilän hovi. Tarunhohtoinen sukukartano Viipurinlahdella on sisarusten lapsuuden paratiisi, joka katoaa heidän elämästään yhtä nopeasti ja traagisesti kuin heidän isänsä Julius Krohn, suomalaisen kulttuurin merkkihenkilö.Vaikka yhteys lapsuuteen on kadonnut, ovat särkyneen idyllin sirpaleet yhä läsnä sisarusten elämässä: muistoina, totuutena ja tarinoina. Kukin on löytänyt yksilöllisen tiensä, mutta millä ehdoilla? Mikä tässä elämässä toteutuu, mikä jää toteutumatta?Kiehtova tarina valottaa Krohnin suvun kirjailijanaisten vaiheitaTiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan kirjoittama Kurjet kertoo kauniin ja kiehtovan tarinan Krohnin laajaan sivistyssukuun kuuluvista kirjailijasisaruksista. He olivat lahjakkaita ja rohkeita, periksiantamattomia ja itseoppineita naisia, jotka tekivät valtavan työn suomalaisen kulttuurin puolesta.Tutkimuskirjallisuudesta inspiroitunut teos muistuttaa, kuinka tärkeitä inhimillisiä perusarvoja sivistys ja kulttuuri ovat kaikkina aikoina luodessaan valoa pimeyden keskelle.Kurjet-esityksen ohjaa Tiina Puumalainen, ja sen lavastaa Teppo Järvinen. Puumalaisen ja Järvisen perustama The Wild Company -teatterikollektiivi tunnetaan kokonaisvaltaisesta näyttämöestetiikastaan.“Miksi kurjet lentävät?Koska ne voivat.Koska ne haluavat.Koska ne osaavat.”Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 14.2.2024TyöryhmäRooleissa Kristiina Halttu, Katariina Kaitue, Esa-Matti Long, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Nicke Lignell ja Paula SiimesOhjaus Tiina Puumalainen Käsikirjoitus Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela Lavastussuunnittelu Teppo Järvinen Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valosuunnittelu Kare Markkola Musiikki Joakim Berghäll Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Vaimoni, Casanova -esityksessä on pieni, nouseva katsomo myös näyttämöllä. Asiakas voi halutessaan valita paikat joko normikatsomosta tai näyttämöllä olevasta katsomosta.HUOM! Frenckell-näyttämö ei sijaitse teatteritalossa, vaan osoitteessa Frenckellinaukio 2. Frenckell-näyttämöllä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja inva-wc. Pyörätuoliliput vain Teatterin lipunmyynnistä, Aplodista, p.010 346 2500, ma-pe klo 10-17, la klo 11-18Induktiosilmukka on käytössä Frenckell-näyttämön etupermannolla paikoilla 8-14, 21-30, 33-42, 47-56, 64-72Vaimoni, CasanovaKirjoittanut Leea KlemolaOhjannut Antti MikkolaRooleissa Mari Turunen, Matti Hakulinen, Lari Halme, Kai Vaine, Katriina LilienkampfPeruslippu 43/38/28 €Vaimoni, Casanova on kertomus Jukka Merenmiehen vaimon, 60-vuotiaan näyttelijä Kyllikki Lallan työhönpaluusta Casanova-näytelmän harjoituksiin pitkän sairasloman ja seksuaalisten häirintäsyytteiden jälkeen.Vaimoni, Casanova on näytelmä rakkaudenkaipuusta ja kivusta, sekä tuhoon tuomitusta yrityksestä pysyä kohtuudessa ja hyvässä käytöksessä. Se on eroottinen komedia loppuun kulutetusta valloittajan naamiosta, jonka läpi jo kuultavat kantajansa epävarmat, nälkäiset, avuttomat ja yksinjäämistä pelkäävät kuolevaiset kasvot.

Flame Jazz: Maja Mannila TrioNouseva tähti Maja Mannila on vaikuttava, kansainväliseen uraan tähtäävä jazz/soul-laulaja, pianisti ja säveltäjä. Hänen sielukas äänensä soljuu luonnollisen vaivattomasti ja on taituruudessaan suvereenia. Mannila on julkaissut kaksi albumillista omia englanninkielisiä kappaleita, joissa kohtaavat soul, R&B, jazz ja gospel.Maja Mannila – laulu ja pianoJohannes Granroth – bassoSeveri Sorjonen – rummut ESITYSPÄIVÄ 27.9. klo 22 Tiljan-näyttämöllä

PIENI ORJATAR Den lilla slafvinnanOpera BOX ja Satakunnan musiikkijuhlat tekevät historiaa ja tuo vihdoin Helsinkiin ensimmäisen suomalaisen säveltämän oopperan, joka täyttää tänä vuonna 200 vuotta.Pieni orjatar on suomalaisen Bernhard Henrik Crusellin säveltämä ooppera, joka sai kantaesityksensä Tukholmassa vuonna 1824. Se on romanttinen ooppera, joka perustuu Tuhannen ja yhden satuun Ali Baba ja 40 rosvoa.Opera BOX toteuttaa tämän teoksen kaksikielisenä, laulut ruotsiksi ja puhetekstit suomeksi.Ohjaus Ville Saukkonen, kapellimestari Solveig Lindroos, lavastus ja puvustus Maria Antman, koreografi Katriina Kantola, näyttämöllä: Johanna Takalo, Ami Walsh, Gabriel Kivivuori, Ville Salonen, Juha Hostikka, Hannu Niemelä, Rolf Broman, mieskuoro, kamariorkesteri Ariadne, Hanketta tukee Svenska kulturfonden.Kesto noin 2 h 15 min, sisältäen väliajan.Kaksikielinen, laulut ruotsiksi ja puhetekstit suomeksi.Ikäsuositus yli 6-vuotiaille.

Vaimoni, Casanova -esityksessä on pieni, nouseva katsomo myös näyttämöllä. Asiakas voi halutessaan valita paikat joko normikatsomosta tai näyttämöllä olevasta katsomosta.HUOM! Frenckell-näyttämö ei sijaitse teatteritalossa, vaan osoitteessa Frenckellinaukio 2. Frenckell-näyttämöllä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja inva-wc. Pyörätuoliliput vain Teatterin lipunmyynnistä, Aplodista, p.010 346 2500, ma-pe klo 10-17, la klo 11-18Induktiosilmukka on käytössä Frenckell-näyttämön etupermannolla paikoilla 8-14, 21-30, 33-42, 47-56, 64-72Vaimoni, CasanovaKirjoittanut Leea KlemolaOhjannut Antti MikkolaRooleissa Mari Turunen, Matti Hakulinen, Lari Halme, Kai Vaine, Katriina LilienkampfPeruslippu 43/38/28 €Vaimoni, Casanova on kertomus Jukka Merenmiehen vaimon, 60-vuotiaan näyttelijä Kyllikki Lallan työhönpaluusta Casanova-näytelmän harjoituksiin pitkän sairasloman ja seksuaalisten häirintäsyytteiden jälkeen.Vaimoni, Casanova on näytelmä rakkaudenkaipuusta ja kivusta, sekä tuhoon tuomitusta yrityksestä pysyä kohtuudessa ja hyvässä käytöksessä. Se on eroottinen komedia loppuun kulutetusta valloittajan naamiosta, jonka läpi jo kuultavat kantajansa epävarmat, nälkäiset, avuttomat ja yksinjäämistä pelkäävät kuolevaiset kasvot.

Vaimoni, Casanova -esityksessä on pieni, nouseva katsomo myös näyttämöllä. Asiakas voi halutessaan valita paikat joko normikatsomosta tai näyttämöllä olevasta katsomosta.HUOM! Frenckell-näyttämö ei sijaitse teatteritalossa, vaan osoitteessa Frenckellinaukio 2. Frenckell-näyttämöllä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja inva-wc. Pyörätuoliliput vain Teatterin lipunmyynnistä, Aplodista, p.010 346 2500, ma-pe klo 10-17, la klo 11-18Induktiosilmukka on käytössä Frenckell-näyttämön etupermannolla paikoilla 8-14, 21-30, 33-42, 47-56, 64-72Vaimoni, CasanovaKirjoittanut Leea KlemolaOhjannut Antti MikkolaRooleissa Mari Turunen, Matti Hakulinen, Lari Halme, Kai Vaine, Katriina LilienkampfPeruslippu 43/38/28 €Vaimoni, Casanova on kertomus Jukka Merenmiehen vaimon, 60-vuotiaan näyttelijä Kyllikki Lallan työhönpaluusta Casanova-näytelmän harjoituksiin pitkän sairasloman ja seksuaalisten häirintäsyytteiden jälkeen.Vaimoni, Casanova on näytelmä rakkaudenkaipuusta ja kivusta, sekä tuhoon tuomitusta yrityksestä pysyä kohtuudessa ja hyvässä käytöksessä. Se on eroottinen komedia loppuun kulutetusta valloittajan naamiosta, jonka läpi jo kuultavat kantajansa epävarmat, nälkäiset, avuttomat ja yksinjäämistä pelkäävät kuolevaiset kasvot.

KUOLEMA NIILILLÄMurder on the Nile by Agatha ChristieKirjailija: Agatha ChristieSuomennos: Aino Piirola (2022)Ohjaus: Pekka Laasonen (vier.)Lavastussuunnittelu: Oskari Löytönen (vier.)Pukusuunnittelu: Tiina ValkamaValosuunnittelu: Timo Alhanen (vier.)Äänisuunnittelu: Jukka KouhiaKampausten suunnittelu ja peruukit: Peppi PennanenMaskeerauksen suunnittelu: Eija Juhola-Al-JubooriEsitysoikeudet: Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner OyJännitysnäytelmä KUOLEMA NIILILLÄ pohjautuu Agatha Christien vuonna 1937 kirjoittamaan menestysromaaniin ja teos nähdään nyt ensimmäistä kertaa suomeksi teatterin lavalla! Tarinassa turisteille suunnattu idyllinen lomamatka Egyptin Niilillä seilaavalla jokilaivalla muuttuu äkkiä todelliseksi murhaajajahdiksi, kun erään pariskunnan häämatkalla alkaa tapahtua yllättäviä asioita. Nopeat ja arvaamattomat käänteet saavat katsojan pään pyörälle aina viimeiseen loppuratkaisuun saakka!

Shakespeare–Saarinen–Baran–KauttoMACBETHEnsi-ilta 13.3.2024 Tanssin talossa HelsingissäUusintaensi-ilta 12.9.2024 Suurella näyttämölläEnnakko 22.4.2024 Suurella näyttämölläMacbeth (1606) on näytelmäkirjallisuuden hurjimpia vallanhimon kuvauksia. Shakespearen tragedia Macbethin pariskunnasta, joka tähtää hallitsijoiksi keinoja kaihtamatta, koukuttaa tarkkanäköisyydellään ja ajattomuudellaan. Tero Saarisen ja Otso Kauton edellinen komea Shakespeare-yhteistyö Hamlet – rockmusikaali Tampereen Työväen Teatterissa nosti kehollisuuden kautta draaman tehot uudelle tasolle. Nyt ohjaajien roolit vaihtuvat: Saarinen vastaa kokonaisuudesta ja liikkeestä, Kautto sanasta. Tanssijoiden, näyttelijöiden ja jonglöörin saumattomassa yhteispelissä jokainen on sekä tekijä että teon kohde. Michael Baranin uusi ankara suomennos toimii karttana, jonka hyytävän maiseman liike paljastaa. Myös Mikki Kuntun valolavastus, Samu-Jussi Kosken puvut ja Marko Nybergin musiikki päivittävät verenkarvaan klassikon nykyhetkeen.Koreografia ja ohjaus Tero Saarinen (Tero Saarinen Company)Suomennos ja sovitus Michael Baran Näyttelijäntyön ohjaus Otso Kautto (Tampereen Työväen Teatteri)Valo-, video- ja lavastussuunnittelu Mikki KunttuPukusuunnittelu Samu-Jussi KoskiMusiikki ja äänisuunnittelu Marko NybergNäyttelijät Anna Kuusamo, Misa Lommi, Jyrki Mänttäri, Saska Pulkkinen, Suvi-Sini Peltola, Auvo VihroJonglööri Emil DahlKoreografin assistentti Satu HalttunenTuotanto Tero Saarinen Company ja Tampereen Työväen teatteri

A.K.A. (Toiselta nimeltään)Suomen kantaesitys 28.9.2024A.K.A. (Toiselta nimeltään) on vimmainen nuoren miehen monologi. Se on rakkaustarina, joka käsittelee tarkasti ja yllättävästi syrjäytymistä, rasismia ja rakenteellista ulossulkemista. Carlos (16) ja Claudia (15) tapaavat internetissä. Carlos on adoptoitu ulkomailta lapsena. Claudia kuuluu kantaväestöön. Mutta sillä ei ole nuorille merkitystä. He rakastavat toisiaan.Vaan yhtäkkiä kaikki järkkyy: Claudian perhe tekee Carlosista rikosilmoituksen.Nuorukainen joutuu oikeuteen ja kohtaamaan taustansa: oikeudessa hän onkin Ibrahim, aikuinen, jota syytetään alaikäisen raiskauksesta.Argentiinalaisen Daniel J. Meyerin näytelmä käsittelee vaikeita teemoja kevyesti ja syvällisesti. Se kysyy: kuka päättää keitä me olemme? Me itse vai muut ihmiset?Carlosin roolissa nähdään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi valmistuva Carlos Orjuela, joka on suomalaisen ja kolumbialaisen kulttuurin kasvatti. Monologi on osa Suomen Kulttuurirahaston Maailma näyttämölle -hanketta ja se on yhteistuotanto Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa.Kirjoittanut: Daniel. J. MeyerSuomentanut: Lumi EronenOhjannut: Tuomas ParkkinenNäyttämöllä: Carlos OrjuelaSkenografia: Mimmi ReismanValosuunnittelu: Saku Kaukiainen

Arne LygreILON AIKAIlon aika kertoo nykyaikaisista parisuhteista - rakkaussuhteista, sisarusten välisestä kiintymyksestä, haastavasta vanhemmuudesta ja ystävyydestä. Se kertoo äideistä, tyttäristä, veljistä, naapureista, tutuista ja tuntemattomista ihmisistä, joiden elämät tänään kohtaavat toisensa.Äiti ja aikuinen tytär istuvat penkillä, joenvarressa, hautausmaan lähellä. He tapaavat pitkästä aikaa ja odottavat perheen poikaa, Akslea, joka liittyisi pian seuraan. Kun Aksle viimein saapuu, hänellä on uutinen. Hän on päättänyt jättää koko nykyisen elämänsä, kumppaninsa, kotikaupunkinsa, vanhempansa ja sisarensa. Hän on päättänyt kadota. Hän on pakannut tavaransa, hän ajaa pian tiehensä. Akslen lähdön jälkeen äiti lähtee tapaamaan Akslen elämänkumppania ymmärtääkseen paremmin poikansa ratkaisua. Äiti päättyy juhliin, tapaa tuntemattomia ihmisiä, ja hänen saamansa vastaukset yllättävät lopulta kaikki.Ilon aika on täysiä katsomoita Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa kerännyt leikkisä, toiveikas ja omaperäinen kuvaelma elämänvalinnoista ja pyrkimyksestä löytää yhteys muihin.Esityksen musiikin säveltää ja esittää livenä artisti Islaja.Rooleissa: Heidi Herala, Mitra Matouf, Rasmus Slätis, Rauno Ahonen, Jouko Klemettilä, Vappu Nalbantoglu, Ursula Salo, Sauli SuonpääOhjaus: Tatu HämäläinenSuomennos: Ari-Pekka LahtiSävellys ja muusikko: IslajaLavastus, pukusuunnittelu ja valosuunnittelu: Chrisander BrunÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Jutta KainulainenDramaturgi: Ari-Pekka Lahti

Kaaos kulisseissaFarssi teatterin tekemisen ihanuudesta ja kamaluudesta. Kun kirjoitat Googleen ”The funniest farce ever written” (suom. hauskin koskaan kirjoitettu farssi) saat hakutulokseksi Michael Fraynin vuonna 1982 kirjoittaman Noises off -komedian. Kouvolan Teatteriin näytelmä tulee nimellä Kaaos kulisseissa.Näytelmä kertoo teatteriryhmästä, joka epätoivon vimmalla koettaa saada esityskuntoon perinteistä ovifarssia. Milloin on hukassa repliikit ja rekvisiitat, milloin kokonainen näyttelijä. Eivätkä edes ovet aina toimi. Ohjaajan hermot ovat riekaleina sotkuisten ihmissuhteiden, temperamenttisen työyhteisön ja lähestyvän ensi-illan ristipaineessa.“Ja tämä kaikki on – hirvittävän hauskaa!” toteaa varsinaisen näytelmän ohjaaja Jukka Keinonen.“Jos teatterin tekeminen olisi niin kaoottista kuin tässä kuvataan, olisin jättänyt alan jo aikaa sitten. Samalla näytelmän ihmiset ovat tyyppeinä hyvin tunnistettavia ja rakastettavia. Kaaos kulisseissa on myös riemukas kuvaus työyhteisön erilaisista rooleista ja selviytymistaktiikoista.”Noises off on nähty suomalaisilla näyttämöillä vuosikymmenten varrella nimillä Ensimmäinen näytös, Ei ketään kotona, Saranat ja sardiinit, Tilanne päällään sekä Saako olla sardiini? Rakkaan lapsen nimilistaa täydentää Kouvolan Teatterin Kaaos kulisseissa, joka perustuu Mikko Koivusalon tuoreimpaan suomennokseen.Ensi-ilta 14.9.2024 suurella näyttämöllä.