Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Jussi MoilaIsän maaTragikomedia nykymiehen hämmennyksestäJussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa on armottoman inhimillinen ja lennokkaan humoristinen kuvaus yksilön kamppailusta itseään suurempia ongelmia vastaan.Isän maa kertoo isistä ja lapsista, mielestä ja sen hauraudesta, sukupolvelta toiselle siirtyvistä traumoista, kaunasta ja anteeksiantamisesta. Se näyttää, miten Suomen sotien historia edelleen yllättävin tavoin vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme, ja miten yksilön ongelmia ei voi erottaa laajemmista kysymyksistä, jotka koskevat ihmislajia ja sen tulevaisuutta.Tekijänsä omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä näytelmä tutkii miehistä itsestä kertomisen perinnettä tavalla, jossa minä ei ole voittamaton sankari, vaan tunteidensa kanssa elävä ihminen ‒ sekä lapsi että vanhempi. Onko ihmisen vallantahto voimakkaampi kuin hänen kykynsä tiedostaa tekojensa seuraukset ja muuttaa käytöstään? Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?Isän maa on ensimmäinen osa Jussi Kylätasku -dramaturgipalkinnolla huomioidun näytelmäkirjailijan teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä. Moilan näytelmiä on esitetty useissa teattereissa ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Kansallisteatterissa hänen teoksistaan on aiemmin nähty Jumalat (2025) sekä Neuvostoliitto ‒ tarina uskosta (2012). Näyttämöteoksen ohjaa Sini Pesonen, joka on aiemmin toiminut mm. Kokkolan kaupunginteatterin johtajana sekä ohjannut monia teoksia kotimaisiin teattereihin. Kansallisteatterissa Pesoselta on aiemmin nähty esitys Elämänvoima (2020), jonka hän kirjoitti ja ohjasi yhdessä Asta Honkamaan kanssa. Pesosen ja Moilan viimeisin yhteistyössä syntynyt esitys on Kuningatarnäytelmä Helsingin Kaupunginteatterissa (2025).Kantaesitys Taivassalissa 14.1.2026Suosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.Isän maa on kirjoitettu osana Teatteri 2.0:n Uuden näytelmän ohjelmaa. Näytelmän kirjoittamista / esityksen valmistamista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin kaupunki.Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäRooleissa Jani Karvinen, Kaisa Leppänen, Harri Nousiainen ja Ilja PeltonenOhjaus Sini Pesonen Skenografia Camilla Nenonen Musiikki Tony Sikström Valosuunnittelu Eetu Hiltunen Äänisuunnittelu Pauli Riikonen Naamioinnin suunnittelu Jari Kettunen

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Simon Stephens Anton Tšehovin näytelmän pohjaltaVanjaYksi näyttelijä. Kahdeksan elämää.Simon Stephensin Vanja on yhdelle näyttelijälle kirjoitettu tuore sovitus Anton Tšehovin rakastetusta klassikosta. Taivassalin näyttämön valloittaa valovoimainen Ilja Peltonen!Jossain maailman reunalla 47-vuotias Vanja on tullut siihen lopputulokseen, että on heittänyt elämänsä hukkaan. Jos vain voisi aloittaa kaiken alusta ja elää loppuelämänsä oikein. Mutta miten? Ja mistä voisi edes aloittaa?Epätoivoiseen tekoon kärjistyvä kauna, rakkauden väärät kohteet, todellisuus ja illuusiot, työ, seksi ja raha… Koko ihmiselon katkeransuloinen tragikomedia on paljaana näyttämöllä Simon Stephensin palkitussa sovituksessa Vanja (2023), joka perustuu Anton Tšehovin näytelmään Vanja-eno (Дядя Ваня, 1897). Teos on Tšehovin rakastetuimpia, eikä syyttä. Sen lämpimän ironinen, tarkoin vedoin piirretty ihmiskuva on ajaton ja universaali.Kahdeksankertainen roolityöBrittidramaatikkojen kärkikaartiin lukeutuvan Stephensin Vanjassa kaikki kahdeksan roolia lankeavat yhden näyttelijän esitettäväksi ‒ Taivassalin näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Nimihenkilön lisäksi näytelmän henkilögalleriaan lukeutuvat muiden ihailussa paistatteleva elokuvaohjaaja Alexander, jonka kaunis Helena-vaimo pistää miesten päät pyörälle; Alexanderin vaatimaton tytär Sonja, joka on Vanja-enonsa kanssa vuosikaudet hoitanut Alexanderin maatilaa; lääkäri ja idealistinen luonnonsuojelija Mikael; Vanjan äiti Elisa; uskollinen kodinhoitaja Martta sekä Jaakko, maatilalla asusteleva vanha tyhjäntoimittaja.Ilja Peltonen tunnetaan monipuolisista roolitöistään niin teatterissa kuin televisiossa. Peltosen roolitöitä on aiemmin nähty mm. esityksissä Jotuni (2025), Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2023) sekä Kaikki hienot jutut (2019), jonka hän suomensi, ohjasi ja esitti Mari Lehtosen kanssa.Esityksen ohjaa Johanna Freundlich, jonka ansiolistalle lukeutuu teatterin lisäksi myös oopperaa ja klassisen musiikin tuotantoja. Kansallisteatteriin Freundlich on ohjannut mm. esitykset Kissani Jugoslavia (2018) sekä Rikos ja rangaistus (2019). Yksi hänen viimeaikaisista ohjaustöistään on ollut Suzan-Lori Parksin Isobroidi/Pikkubroidi, jota esitettiin loppuunmyytynä yli 50 kertaa Teatteri Jurkassa 2023‒2025.Vanjan ovat suomentaneet Ilja Peltonen ja Eva Buchwald. Alkuteos Vanya kantaesitettiin Lontoon Duke Of York’s Theatressa lokakuussa 2023. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005).Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026TyöryhmäNäyttämöllä Ilja PeltonenOhjaus Johanna Freundlich Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon pohjalta Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald Musiikki Rene Ertomaa Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Heli Hynynen Valo- ja videosuunnittelu Eetu Hiltunen Dramaturgi Eva BuchwaldEsitysoikeudet: Agency North / Colombine Teaterförlag

Hassan AlssalehHautakiviSelviytyjä, joka kantoi mukanaan sielun painoista kiveäKun syyrialainen pakolainen Saber Alali saapuu tullin portille Suomessa, hänellä ei ole mukanaan laukkuja, jotka herättäisivät epäilyksiä. Hän kantaa vain kiveä, johon on kaiverrettu: ”Surmattu Akram Alali”.Tullivirkailija kysyy: ”Mikä saa sinut kantamaan kiven mantereitten halki?”Saber vastaa äänellä, joka muistuttaa muistojen päälle laskeutunutta pölyä: ”Se on veljeni hautakivi. Halusin myös sen saapuvan paikkaan, jossa on turvallista.”Tulli ilmoittaa asiasta sosiaalityöntekijälle, joka ymmärtää, että kiven mukana kulkee sielun paino. Sitä täytyy oppia kuuntelemaan. Hän päättää lähettää Saberin psykoterapeutin vastaanotolle. Siellä, valkoisessa huoneessa, sanat muuttuvat näyttämöksi, muisto näyttämön lattiaksi ‒ ja Saber tarinankertojaksi, joka johdattaa meidät elämänsä käytäville.Hänen elämänsä aukeaa silmiemme edessä, kuulemme tarinoita ihmisistä kaukaisissa kaupungeissa, ja hänen kertomuksensa kautta opimme tuntemaan kokonaisen yhteisön ‒ yhteisön, jota hän kantoi mukanaan aivan kuten veljensä hautakiveä.Ensi-ilta Taivassalissa 13.5.2026Esityksen kielet ovat suomi ja arabia. Arabiankieliset näytännöt ti 19.5. klo 18.30 ja ke 20.5. klo 15.Esitys on Kansallisteatterin ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.Hautakivi on Youssef Asaad Al-Khatibin näyttelijäntaiteen taiteellinen opinnäytetyö Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.TyöryhmäNäyttämöllä Youssef Asaad Al-KhatibKäsikirjoitus ja ohjaus Hassan Alssaleh Lavastus- ja pukusuunnittelu Vera Kotkaniemi Valo- ja äänisuunnittelu Elli Maria Kujansuu Ohjaajan assistentti Daniel Virtanen Tuottaja Johanna Autio

Hassan AlssalehHautakiviSelviytyjä, joka kantoi mukanaan sielun painoista kiveäKun syyrialainen pakolainen Saber Alali saapuu tullin portille Suomessa, hänellä ei ole mukanaan laukkuja, jotka herättäisivät epäilyksiä. Hän kantaa vain kiveä, johon on kaiverrettu: ”Surmattu Akram Alali”.Tullivirkailija kysyy: ”Mikä saa sinut kantamaan kiven mantereitten halki?”Saber vastaa äänellä, joka muistuttaa muistojen päälle laskeutunutta pölyä: ”Se on veljeni hautakivi. Halusin myös sen saapuvan paikkaan, jossa on turvallista.”Tulli ilmoittaa asiasta sosiaalityöntekijälle, joka ymmärtää, että kiven mukana kulkee sielun paino. Sitä täytyy oppia kuuntelemaan. Hän päättää lähettää Saberin psykoterapeutin vastaanotolle. Siellä, valkoisessa huoneessa, sanat muuttuvat näyttämöksi, muisto näyttämön lattiaksi ‒ ja Saber tarinankertojaksi, joka johdattaa meidät elämänsä käytäville.Hänen elämänsä aukeaa silmiemme edessä, kuulemme tarinoita ihmisistä kaukaisissa kaupungeissa, ja hänen kertomuksensa kautta opimme tuntemaan kokonaisen yhteisön ‒ yhteisön, jota hän kantoi mukanaan aivan kuten veljensä hautakiveä.Ensi-ilta Taivassalissa 13.5.2026Esityksen kielet ovat suomi ja arabia. Arabiankieliset näytännöt ti 19.5. klo 18.30 ja ke 20.5. klo 15.Esitys on Kansallisteatterin ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.Hautakivi on Youssef Asaad Al-Khatibin näyttelijäntaiteen taiteellinen opinnäytetyö Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.TyöryhmäNäyttämöllä Youssef Asaad Al-KhatibKäsikirjoitus ja ohjaus Hassan Alssaleh Lavastus- ja pukusuunnittelu Vera Kotkaniemi Valo- ja äänisuunnittelu Elli Maria Kujansuu Ohjaajan assistentti Daniel Virtanen Tuottaja Johanna Autio

Hassan AlssalehHautakiviSelviytyjä, joka kantoi mukanaan sielun painoista kiveäKun syyrialainen pakolainen Saber Alali saapuu tullin portille Suomessa, hänellä ei ole mukanaan laukkuja, jotka herättäisivät epäilyksiä. Hän kantaa vain kiveä, johon on kaiverrettu: ”Surmattu Akram Alali”.Tullivirkailija kysyy: ”Mikä saa sinut kantamaan kiven mantereitten halki?”Saber vastaa äänellä, joka muistuttaa muistojen päälle laskeutunutta pölyä: ”Se on veljeni hautakivi. Halusin myös sen saapuvan paikkaan, jossa on turvallista.”Tulli ilmoittaa asiasta sosiaalityöntekijälle, joka ymmärtää, että kiven mukana kulkee sielun paino. Sitä täytyy oppia kuuntelemaan. Hän päättää lähettää Saberin psykoterapeutin vastaanotolle. Siellä, valkoisessa huoneessa, sanat muuttuvat näyttämöksi, muisto näyttämön lattiaksi ‒ ja Saber tarinankertojaksi, joka johdattaa meidät elämänsä käytäville.Hänen elämänsä aukeaa silmiemme edessä, kuulemme tarinoita ihmisistä kaukaisissa kaupungeissa, ja hänen kertomuksensa kautta opimme tuntemaan kokonaisen yhteisön ‒ yhteisön, jota hän kantoi mukanaan aivan kuten veljensä hautakiveä.Ensi-ilta Taivassalissa 13.5.2026Esityksen kielet ovat suomi ja arabia. Arabiankieliset näytännöt ti 19.5. klo 18.30 ja ke 20.5. klo 15.Esitys on Kansallisteatterin ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.Hautakivi on Youssef Asaad Al-Khatibin näyttelijäntaiteen taiteellinen opinnäytetyö Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.TyöryhmäNäyttämöllä Youssef Asaad Al-KhatibKäsikirjoitus ja ohjaus Hassan Alssaleh Lavastus- ja pukusuunnittelu Vera Kotkaniemi Valo- ja äänisuunnittelu Elli Maria Kujansuu Ohjaajan assistentti Daniel Virtanen Tuottaja Johanna Autio