Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Anneli Kanto ‒ Heini TolaJotuniTarina huojuvan talon asukkaistaAnneli Kannon ja Heini Tolan tuore draama Jotuni kertoo Maria Jotunista, aikansa kohukirjailijasta ja hänen myrskyisestä avioliitostaan.On lahjakas nainen, joka osaa ja uskaltaa kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.On nainen, joka haluaa rakkautta, mutta ei avioliittoa.On kaksi vahvatahtoista ihmistä, myrkyllinen avioliitto, sairaalloista mustasukkaisuutta, rakkaudettomuutta ja väkivaltaa.On kulttuurikoti, jonka kulissien takana viruvat vankeina niin lapset kuin aikuiset.On kirjailija, joka vannoo, ettei koskaan kirjoita elämästään.On elämä, joka pakottaa kirjoittamaan.On rehellisen raadollinen romaani, joka on vähällä joutua unholan yöhön.On tarina, jota kuolemakaan ei saa vaikenemaan.Maria Jotunin (1880–1943) tunnetuimmat näytelmät tulkittiin aikoinaan kevyiksi komedioiksi, mutta kirjailija itse piti niitä purevina satiireina naisen asemasta, vallankäytöstä, julmuudesta, tekopyhyydestä ja loputtomasta ahneudesta. Kansallisteatterissa esitetty Tohvelisankarin rouva (1924) herätti niin suuren skandaalin, että koko teatterin olemassaolo joutui vaakalaudalle.Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihinMaria Jotunin ja hänen aviomiehensä, kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen (1879–1951) vaikea avioliitto on pysynyt puheenaiheena aina siitä lähtien, kun Jotunin postuumisti julkaistu Huojuva talo (1963) aiheutti kirjallisen sensaation.Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistyönä syntynyt Jotuni on koskettava kuvaus taiteilijan kivisestä tiestä ja onnettomasta perheestä. Faktoista ammentava, mutta fiktioksi kirjoitettu Jotuni ei rakentele kohteistaan kultaisia patsaita palvottaviksi, vaan näyttää ihmisen kokonaisuudessaan: hyvässä ja pahassa, herkkänä, kauniina ja katkerana.Ohjaaja-dramaturgi Heini Tola on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen teatterin parissa. Menestyksekkään ohjaajanuransa ohella Tola on toiminut Teatteri Avoimien Ovien pitkäaikaisena johtajana. Kirjailija Anneli Kannon laajaan tuotantoon kuuluu niin historiallisia romaaneja, näytelmiä kuin lasten- ja nuortenkirjojakin. Hänen proosateoksistaan on dramatisoitu kiitettyjä teatteriesityksiä. Kannon ja Tolan yhteisyönä ovat aiemmin syntyneet muun muassa näytelmät Erottaja 1917‒18 (2017), Pala palalta pois ‒ Äiti, Tytär ja Alzheimer (2015) sekä Fredrika R. (2007), jotka kaikki esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa.Jotunin nimiroolissa esiintyy Sari Puumalainen, ja Tarkiaisen roolin esittää Antti Pääkkönen. Pariskunnan lapsina nähdään Ilja Peltonen ja Heikki Pitkänen sekä perheen palvelijana vieraileva näyttelijä Anna Airola.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 10.9.2025TyöryhmäRooleissa Anna Airola, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Sari Puumalainen ja Antti PääkkönenMuusikko Salla MarkkanenOhjaus Heini Tola Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Salla Markkanen Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela Valosuunnittelu Kare Markkola Videosuunnittelu Paula Lehtonen Naamioinnin suunnittelu Petra KuntsiKesto 2h 20min (sis.väliaika)

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Anneli Kanto ‒ Heini TolaJotuniTarina huojuvan talon asukkaistaAnneli Kannon ja Heini Tolan tuore draama Jotuni kertoo Maria Jotunista, aikansa kohukirjailijasta ja hänen myrskyisestä avioliitostaan.On lahjakas nainen, joka osaa ja uskaltaa kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.On nainen, joka haluaa rakkautta, mutta ei avioliittoa.On kaksi vahvatahtoista ihmistä, myrkyllinen avioliitto, sairaalloista mustasukkaisuutta, rakkaudettomuutta ja väkivaltaa.On kulttuurikoti, jonka kulissien takana viruvat vankeina niin lapset kuin aikuiset.On kirjailija, joka vannoo, ettei koskaan kirjoita elämästään.On elämä, joka pakottaa kirjoittamaan.On rehellisen raadollinen romaani, joka on vähällä joutua unholan yöhön.On tarina, jota kuolemakaan ei saa vaikenemaan.Maria Jotunin (1880–1943) tunnetuimmat näytelmät tulkittiin aikoinaan kevyiksi komedioiksi, mutta kirjailija itse piti niitä purevina satiireina naisen asemasta, vallankäytöstä, julmuudesta, tekopyhyydestä ja loputtomasta ahneudesta. Kansallisteatterissa esitetty Tohvelisankarin rouva (1924) herätti niin suuren skandaalin, että koko teatterin olemassaolo joutui vaakalaudalle.Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihinMaria Jotunin ja hänen aviomiehensä, kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen (1879–1951) vaikea avioliitto on pysynyt puheenaiheena aina siitä lähtien, kun Jotunin postuumisti julkaistu Huojuva talo (1963) aiheutti kirjallisen sensaation.Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistyönä syntynyt Jotuni on koskettava kuvaus taiteilijan kivisestä tiestä ja onnettomasta perheestä. Faktoista ammentava, mutta fiktioksi kirjoitettu Jotuni ei rakentele kohteistaan kultaisia patsaita palvottaviksi, vaan näyttää ihmisen kokonaisuudessaan: hyvässä ja pahassa, herkkänä, kauniina ja katkerana.Ohjaaja-dramaturgi Heini Tola on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen teatterin parissa. Menestyksekkään ohjaajanuransa ohella Tola on toiminut Teatteri Avoimien Ovien pitkäaikaisena johtajana. Kirjailija Anneli Kannon laajaan tuotantoon kuuluu niin historiallisia romaaneja, näytelmiä kuin lasten- ja nuortenkirjojakin. Hänen proosateoksistaan on dramatisoitu kiitettyjä teatteriesityksiä. Kannon ja Tolan yhteisyönä ovat aiemmin syntyneet muun muassa näytelmät Erottaja 1917‒18 (2017), Pala palalta pois ‒ Äiti, Tytär ja Alzheimer (2015) sekä Fredrika R. (2007), jotka kaikki esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa.Jotunin nimiroolissa esiintyy Sari Puumalainen, ja Tarkiaisen roolin esittää Antti Pääkkönen. Pariskunnan lapsina nähdään Ilja Peltonen ja Heikki Pitkänen sekä perheen palvelijana vieraileva näyttelijä Anna Airola.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 10.9.2025TyöryhmäRooleissa Anna Airola, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Sari Puumalainen ja Antti PääkkönenMuusikko Salla MarkkanenOhjaus Heini Tola Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Salla Markkanen Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela Valosuunnittelu Kare Markkola Videosuunnittelu Paula Lehtonen Naamioinnin suunnittelu Petra KuntsiKesto 2h 20min (sis.väliaika)

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Anneli Kanto ‒ Heini TolaJotuniTarina huojuvan talon asukkaistaAnneli Kannon ja Heini Tolan tuore draama Jotuni kertoo Maria Jotunista, aikansa kohukirjailijasta ja hänen myrskyisestä avioliitostaan.On lahjakas nainen, joka osaa ja uskaltaa kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.On nainen, joka haluaa rakkautta, mutta ei avioliittoa.On kaksi vahvatahtoista ihmistä, myrkyllinen avioliitto, sairaalloista mustasukkaisuutta, rakkaudettomuutta ja väkivaltaa.On kulttuurikoti, jonka kulissien takana viruvat vankeina niin lapset kuin aikuiset.On kirjailija, joka vannoo, ettei koskaan kirjoita elämästään.On elämä, joka pakottaa kirjoittamaan.On rehellisen raadollinen romaani, joka on vähällä joutua unholan yöhön.On tarina, jota kuolemakaan ei saa vaikenemaan.Maria Jotunin (1880–1943) tunnetuimmat näytelmät tulkittiin aikoinaan kevyiksi komedioiksi, mutta kirjailija itse piti niitä purevina satiireina naisen asemasta, vallankäytöstä, julmuudesta, tekopyhyydestä ja loputtomasta ahneudesta. Kansallisteatterissa esitetty Tohvelisankarin rouva (1924) herätti niin suuren skandaalin, että koko teatterin olemassaolo joutui vaakalaudalle.Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihinMaria Jotunin ja hänen aviomiehensä, kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen (1879–1951) vaikea avioliitto on pysynyt puheenaiheena aina siitä lähtien, kun Jotunin postuumisti julkaistu Huojuva talo (1963) aiheutti kirjallisen sensaation.Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistyönä syntynyt Jotuni on koskettava kuvaus taiteilijan kivisestä tiestä ja onnettomasta perheestä. Faktoista ammentava, mutta fiktioksi kirjoitettu Jotuni ei rakentele kohteistaan kultaisia patsaita palvottaviksi, vaan näyttää ihmisen kokonaisuudessaan: hyvässä ja pahassa, herkkänä, kauniina ja katkerana.Ohjaaja-dramaturgi Heini Tola on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen teatterin parissa. Menestyksekkään ohjaajanuransa ohella Tola on toiminut Teatteri Avoimien Ovien pitkäaikaisena johtajana. Kirjailija Anneli Kannon laajaan tuotantoon kuuluu niin historiallisia romaaneja, näytelmiä kuin lasten- ja nuortenkirjojakin. Hänen proosateoksistaan on dramatisoitu kiitettyjä teatteriesityksiä. Kannon ja Tolan yhteisyönä ovat aiemmin syntyneet muun muassa näytelmät Erottaja 1917‒18 (2017), Pala palalta pois ‒ Äiti, Tytär ja Alzheimer (2015) sekä Fredrika R. (2007), jotka kaikki esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa.Jotunin nimiroolissa esiintyy Sari Puumalainen, ja Tarkiaisen roolin esittää Antti Pääkkönen. Pariskunnan lapsina nähdään Ilja Peltonen ja Heikki Pitkänen sekä perheen palvelijana vieraileva näyttelijä Anna Airola.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 10.9.2025TyöryhmäRooleissa Anna Airola, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Sari Puumalainen ja Antti PääkkönenMuusikko Salla MarkkanenOhjaus Heini Tola Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Salla Markkanen Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela Valosuunnittelu Kare Markkola Videosuunnittelu Paula Lehtonen Naamioinnin suunnittelu Petra KuntsiKesto 2h 20min (sis.väliaika)

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Anneli Kanto ‒ Heini TolaJotuniTarina huojuvan talon asukkaistaAnneli Kannon ja Heini Tolan tuore draama Jotuni kertoo Maria Jotunista, aikansa kohukirjailijasta ja hänen myrskyisestä avioliitostaan.On lahjakas nainen, joka osaa ja uskaltaa kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.On nainen, joka haluaa rakkautta, mutta ei avioliittoa.On kaksi vahvatahtoista ihmistä, myrkyllinen avioliitto, sairaalloista mustasukkaisuutta, rakkaudettomuutta ja väkivaltaa.On kulttuurikoti, jonka kulissien takana viruvat vankeina niin lapset kuin aikuiset.On kirjailija, joka vannoo, ettei koskaan kirjoita elämästään.On elämä, joka pakottaa kirjoittamaan.On rehellisen raadollinen romaani, joka on vähällä joutua unholan yöhön.On tarina, jota kuolemakaan ei saa vaikenemaan.Maria Jotunin (1880–1943) tunnetuimmat näytelmät tulkittiin aikoinaan kevyiksi komedioiksi, mutta kirjailija itse piti niitä purevina satiireina naisen asemasta, vallankäytöstä, julmuudesta, tekopyhyydestä ja loputtomasta ahneudesta. Kansallisteatterissa esitetty Tohvelisankarin rouva (1924) herätti niin suuren skandaalin, että koko teatterin olemassaolo joutui vaakalaudalle.Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihinMaria Jotunin ja hänen aviomiehensä, kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen (1879–1951) vaikea avioliitto on pysynyt puheenaiheena aina siitä lähtien, kun Jotunin postuumisti julkaistu Huojuva talo (1963) aiheutti kirjallisen sensaation.Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistyönä syntynyt Jotuni on koskettava kuvaus taiteilijan kivisestä tiestä ja onnettomasta perheestä. Faktoista ammentava, mutta fiktioksi kirjoitettu Jotuni ei rakentele kohteistaan kultaisia patsaita palvottaviksi, vaan näyttää ihmisen kokonaisuudessaan: hyvässä ja pahassa, herkkänä, kauniina ja katkerana.Ohjaaja-dramaturgi Heini Tola on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen teatterin parissa. Menestyksekkään ohjaajanuransa ohella Tola on toiminut Teatteri Avoimien Ovien pitkäaikaisena johtajana. Kirjailija Anneli Kannon laajaan tuotantoon kuuluu niin historiallisia romaaneja, näytelmiä kuin lasten- ja nuortenkirjojakin. Hänen proosateoksistaan on dramatisoitu kiitettyjä teatteriesityksiä. Kannon ja Tolan yhteisyönä ovat aiemmin syntyneet muun muassa näytelmät Erottaja 1917‒18 (2017), Pala palalta pois ‒ Äiti, Tytär ja Alzheimer (2015) sekä Fredrika R. (2007), jotka kaikki esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa.Jotunin nimiroolissa esiintyy Sari Puumalainen, ja Tarkiaisen roolin esittää Antti Pääkkönen. Pariskunnan lapsina nähdään Ilja Peltonen ja Heikki Pitkänen sekä perheen palvelijana vieraileva näyttelijä Anna Airola.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 10.9.2025TyöryhmäRooleissa Anna Airola, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Sari Puumalainen ja Antti PääkkönenMuusikko Salla MarkkanenOhjaus Heini Tola Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Salla Markkanen Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela Valosuunnittelu Kare Markkola Videosuunnittelu Paula Lehtonen Naamioinnin suunnittelu Petra KuntsiKesto 2h 20min (sis.väliaika)

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Anneli Kanto ‒ Heini TolaJotuniTarina huojuvan talon asukkaistaAnneli Kannon ja Heini Tolan tuore draama Jotuni kertoo Maria Jotunista, aikansa kohukirjailijasta ja hänen myrskyisestä avioliitostaan.On lahjakas nainen, joka osaa ja uskaltaa kirjoittaa suoraan, mitä ajattelee.On nainen, joka haluaa rakkautta, mutta ei avioliittoa.On kaksi vahvatahtoista ihmistä, myrkyllinen avioliitto, sairaalloista mustasukkaisuutta, rakkaudettomuutta ja väkivaltaa.On kulttuurikoti, jonka kulissien takana viruvat vankeina niin lapset kuin aikuiset.On kirjailija, joka vannoo, ettei koskaan kirjoita elämästään.On elämä, joka pakottaa kirjoittamaan.On rehellisen raadollinen romaani, joka on vähällä joutua unholan yöhön.On tarina, jota kuolemakaan ei saa vaikenemaan.Maria Jotunin (1880–1943) tunnetuimmat näytelmät tulkittiin aikoinaan kevyiksi komedioiksi, mutta kirjailija itse piti niitä purevina satiireina naisen asemasta, vallankäytöstä, julmuudesta, tekopyhyydestä ja loputtomasta ahneudesta. Kansallisteatterissa esitetty Tohvelisankarin rouva (1924) herätti niin suuren skandaalin, että koko teatterin olemassaolo joutui vaakalaudalle.Näytelmä perustuu historiallisiin tosiasioihinMaria Jotunin ja hänen aviomiehensä, kirjallisuudentutkija Viljo Tarkiaisen (1879–1951) vaikea avioliitto on pysynyt puheenaiheena aina siitä lähtien, kun Jotunin postuumisti julkaistu Huojuva talo (1963) aiheutti kirjallisen sensaation.Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistyönä syntynyt Jotuni on koskettava kuvaus taiteilijan kivisestä tiestä ja onnettomasta perheestä. Faktoista ammentava, mutta fiktioksi kirjoitettu Jotuni ei rakentele kohteistaan kultaisia patsaita palvottaviksi, vaan näyttää ihmisen kokonaisuudessaan: hyvässä ja pahassa, herkkänä, kauniina ja katkerana.Ohjaaja-dramaturgi Heini Tola on tehnyt vaikuttavan uran suomalaisen teatterin parissa. Menestyksekkään ohjaajanuransa ohella Tola on toiminut Teatteri Avoimien Ovien pitkäaikaisena johtajana. Kirjailija Anneli Kannon laajaan tuotantoon kuuluu niin historiallisia romaaneja, näytelmiä kuin lasten- ja nuortenkirjojakin. Hänen proosateoksistaan on dramatisoitu kiitettyjä teatteriesityksiä. Kannon ja Tolan yhteisyönä ovat aiemmin syntyneet muun muassa näytelmät Erottaja 1917‒18 (2017), Pala palalta pois ‒ Äiti, Tytär ja Alzheimer (2015) sekä Fredrika R. (2007), jotka kaikki esitettiin Teatteri Avoimissa Ovissa.Jotunin nimiroolissa esiintyy Sari Puumalainen, ja Tarkiaisen roolin esittää Antti Pääkkönen. Pariskunnan lapsina nähdään Ilja Peltonen ja Heikki Pitkänen sekä perheen palvelijana vieraileva näyttelijä Anna Airola.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 10.9.2025TyöryhmäRooleissa Anna Airola, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Sari Puumalainen ja Antti PääkkönenMuusikko Salla MarkkanenOhjaus Heini Tola Lavastussuunnittelu Katri Rentto Pukusuunnittelu Tarja Simone Musiikki Salla Markkanen Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela Valosuunnittelu Kare Markkola Videosuunnittelu Paula Lehtonen Naamioinnin suunnittelu Petra KuntsiKesto 2h 20min (sis.väliaika)

Michael BaranKolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosiltaNeljälle näyttelijälle ja pianistilleMichael Baranin viidestoista näytelmä on hätkähdyttävä aikalaiskuvaus, jossa henkilökohtainen kohtaa maailmanpolitiikan. Monologien kautta se kertoo kolmen naisen tarinat, joista jokainen kietoutuu tavalla tai toisella Israel-Palestiina-tilanteeseen. Rooleissa nähdään vaikuttava näyttelijäkvartetti: Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia Smeds.Nuori nainen lähtee koiravahdiksi Tel Aviviin. Kohdattuaan kadulla kaksoisolentonsa hänen elämänsä ottaa uuden suunnan. Hän ajautuu seikkailuun, joka päättyy odottamattomalla tavalla.Yksinhuoltajaidin keittiöön ilmestyy yöllä hänen lapsuudenystävänsä, joka jo vuosia on asunut tuhansien kilometrien päässä, maassa, joka käy sotaa. Mikä on tämän fysiikan lait kumoavan vierailun merkitys?Harjoituspianisti saa lyhyellä varoituksella tuurauskeikan Wagnerin Jumalten tuhoon. Samanaikaisesti hänen täytyy ottaa hoiviinsa 7-vuotias kummityttönsä tämän äidin lähdettyä lääkäriksi keskelle konfliktia.Mikä näitä tarinoita yhdistää? Mikä erottaa? Kenen tarinoita ne oikeastaan ovat? Kuka ne meille kertoo? Ja miksi?Ihmisiä ajan virrassaMichael Baranin intensiivinen uutuusnäytelmä kertoo lähihistorian julmimmista ja surullisimmista tapahtumista kiertoteitse, yksilön näkökulmasta. Vaikka näytelmän naiset eivät tunne toisiaan, heitä yhdistävät monet asiat, ei vähiten musiikki, pianonsoitto. Tarinoiden yhteiseksi nimittäjäksi nousee myös Lähi-itä sekä siellä vallitseva kaaos maailmanpoliittisen myllerryksen polttopisteessä.Kolme harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta kertoo nuoruuden rajattomuudesta ja rajallisuudesta, sattuman armottomuudesta, inhimillisestä yhteydestä ja yksilön pienuudesta ajan valtavassa virrassa.Se on kunnianhimoinen yritys käsitellä aiheita, jotka järkyttävyydessään ja monimutkaisuudessaan pakenevat hahmotuskykyämme, ymmärrystämme ja helppoja totuuksia.Kimmo Viskarin visuaalinen suunnittelu ja Kalle Ropposen valot loihtivat näyttämölle pelkistetyn kauniin maailman. Juhani Nuorvalan esitystä varten säveltämää musiikkia esittävät vuorotellen pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 4.2.2026.TyöryhmäRooleissa Inke Koskinen, Pirjo Määttä, Wenla Reimaluoto ja Sofia SmedsMuusikko Mariola Aniolek / Niina RantaOhjaus Michael Baran Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari Musiikki Juhani Nuorvala Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Jani Peltola Naamioinnin suunnittelu Anna PelkonenSuosittelemme esitystä yli 15-vuotiaille.

Kilpi ‒ Carlson ‒ Kaartinen ‒ RuuskanenNämä juhlat jatkuvat vieläSinä muutat sanajärjestystä minussa Elämänviisautta rönsyilevä, vuoroin terävä, vuoroin lempeä tapauskertomus kansalliskirjailija Eeva Kilven ja kustannustoimittajan sukupolvet ylittävästä ystävyydestä.Myös kirjoittamisen- ja elämänpalosta, metsän tilasta, äitiydestä, henkisestä perinnöstä, jonka jätämme jälkeemme. Tunnollinen kirjuri kirjoittaa jokaisen tapaamisen muistiin, ettei unohtaisi. Ja niin kohtaamisista kasvaa uusi kertomus.Eeva: Tämähän voisi olla kirjan alku.Aada: Sinun uuden kirjan!Eeva: Ei kun sinun. Näytelmä pohjautuu Anna-Riikka Carlsonin vuonna 2024 ilmestyneeseen kaunokirjalliseen tietokirjaan Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY). Kati Kaartinen aloitti näytelmän kirjoittamisen jo Carlsonin romaaniluonnoksen pohjalta, ja Maija Ruuskanen sävelsi sitä varten uutta musiikkia, joka soi läpi teoksen. Tekstin ja kappaleet herättävät eloon rakastetut tulkitsijat Jonna Järnefelt ja Eija Ahvo. Kantaesityksen ohjaa Laura Mattila. Esitys on Turun Kaupunginteatterin ja Suomen Kansallisteatterin yhteistuotanto. Helsingin ensi-ilta Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 26.2.2026. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä 23.10.2025.Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.TyöryhmäNäyttämöllä Eija Ahvo, Jonna Järnefelt ja Maija RuuskanenAlkuperäisteos Anna-Riikka Carlson Teksti Kati Kaartinen Sävellys Maija Ruuskanen Lyriikat Eeva Kilpi ja Kati Kaartinen Ohjaus Laura Mattila Visualisointi ja valosuunnittelu Veli-Ville Sivén

Elli SaloMuistopäiväIhmisiä historian hirmumyrskyssäElli Salon kirjoittama, Riikka Oksasen ohjaama Muistopäivä kertoo ihmisistä, jotka loikkasivat Suomesta Neuvostoliittoon ja katosivat Stalinin vainoissa 1930-luvulla.Joulukuussa 1931 juuri ennen Suomenlahden jäätymistä lähtee Tervasaaresta joukko suomalaisia salakuljettajan veneellä kohti Neuvostoliittoa. Lahden takana kajastaa idän ihmemaa, työläisten johtama yhteiskunta, joka lupaa työtä, leipää ja parempaa tulevaisuutta kaikille. Perillä siirtolaisia odottaa kuitenkin toisenlainen todellisuus. Tavalliset ihmiset joutuvat unelmineen ja elämineen historian hirmumyrskyn armoille.Muistopäivä on järisyttävä teatteriesitys äärimmäisistä kohtaloista. Se kertoo ihmisistä, jotka yrittävät elää arkea ja luoda elinmahdollisuuksia itselleen ja lapsilleen ‒ väkivallasta, sorrosta ja mielipuolisesta julmuudesta huolimatta. Vaikka tilanne on lohduton ja pilkkopimeä, ihmiset eivät suostu luopumaan toivosta, rakkaudesta ja ihmisyydestä. Muistopäivä on kertomus menneestä, mutta myös tästä hetkestä.Esitys antaa äänen lukuisille historian muistista kadonneille suomalaisilleMuistopäivä on kirjoitettu dialogissa ja yhteistyössä Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917‒1964 -tutkimushankkeen kanssa. Valtioneuvoston kanslian rahoittama laaja tutkimus on tuottanut merkittävästi uutta tietoa Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheista.Muistopäivä-näytelmä rakentuu kokonaan tutkimuksessakin käytetyn dokumentaarisen materiaalin pohjalta. Teksti on syntynyt todellisten ihmisten jälkeensä jättämien kirjeiden, päiväkirjojen, muistelmien, haastatteluiden, kuulustelupöytäkirjojen ja etsivän keskuspoliisin henkilömappien avulla. Fiktiivinen näytelmä pyrkii luomaan moniäänistä muistia ja kertomaan tarinan ihmisistä, jotka olivat olemassa, ja jotka ansaitsevat tulla muistetuksi.Muistopäivä on enemmän kuin perinteinen juonellinen draama; se on kauniista ja ilmavasta kielestä, aikalaiskuvista ja musiikista muodostuva kokonaisuus, joka jää syvästi mieleen. Upean ensemblen rinnalla näyttämöteoksessa esiintyy kaksi muusikkoa, Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin.Elli Salo on näytelmäkirjailija, dramaturgi ja suomentaja, joka toimii Kansallisteatterin kotikirjailijana. Salon esikoisromaani Keräilijät ilmestyy toukokuussa 2025. Riikka Oksasen kiitettyjä ohjaustöitä on nähty lukuisten kotimaisten teattereiden lisäksi myös Suomen Kansallisoopperassa. Oksasen ja Salon yhteistyönä on Kansallisteatterissa aiemmin nähty kantaesitys Alina (2019).Kantaesitys Pienellä näyttämöllä 19.11.2025Koneen Säätiö on tukenut näytelmän kirjoittamista.TyöryhmäRooleissa Geoffrey Erista, Inke Koskinen, Pirjo Lonka, Annika Poijärvi, Marja Salo, Rasmus Slätis ja Miiko ToiviainenMuusikot Eva Louhivuori ja Ilkka TolonenOhjaus Riikka Oksanen Teksti Elli Salo Lavastussuunnittelu Janne Vasama Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Valo- ja videosuunnittelu Ville Virtanen Musiikki ja äänisuunnittelu Eva Louhivuori ja Ilkka Tolonen Koreografia Lasse Lipponen Naamioinnin suunnittelu Saara Huuhtanen Tekstin dramaturgi Minna Leino Kesto n. 2h 40min (sis. väliaika)