Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Ulla TapaninenLava-ammuntaa VIIIAfter Eight -komiikkaaUlla Tapaninen.  70 vuotta elossa.  50 vuotta näyttämöllä.  30 vuotta lava-ammuntaa.  Ja terävämpänä kuin koskaan.  Keväällä 2026 nauretaan ja juhlitaan pyöreitä porukassa, kun Ulla Tapanisen ja Raila Leppäkosken kirjoittama Lava-ammuntaa-esityssarja viettää kolmekymppisiään, näyttelijä-Ulla viisikymppisiään ja siviili-Ulla seitsemänkymppisiään. Kevät 2026 on siis yhtä ikäkriisiä, ei kun siis juhlaa!  Lava-ammuntaa VIII jatkaa ajankohtaisten asioiden ja ilmiöiden päivittelyä suorasanaisesti ja oivaltavasti terävällä huumorilla terästettynä. Nyt kun ikää ja kokemusta on saavutettu kunnioitettavasti, sallitaan iltaherkuttelukin.  Lava-ammuntaa VIII – After Eight -komiikkaa iskee ajassa kiinni oleviin ilmiöihin tuttuun, suorasanaiseen ja hävyttömän osuvaan tyyliin.  Ulla Tapaninen on kotimaisen näyttämötaiteen suurnimi, jonka roolityöt ovat jääneet pysyvästi suomalaisten sydämiin. Hänen monologisarjansa Lava-ammuntaa on kulttimaineessa, ja hänen äänensä on tuttu muun muassa Muumimammana ja Ursulana.  

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Sirkku Peltola Mummun saappaassa soi fox Palkittu koskettava komediaPerheessä on isä, äiti ja kaksi lasta. Tarinan keskiössä on Tarmo-poika, jota painavat suuret huolet. Paljon on asioita, joista puhutaan, tärkeimmät jäävät salaisuuksiksi. Poliisi ja opettaja käyvät hämmentämässä pieneen kotiinsa kiinnikasvaneita vanhempia, jotka yrittävät parhaansa. Yrittävät maailmassa, joka kiitää ohi ja jättää kurvissa kyydistänsä hitaimmat. Tarmon mummulla on matkaradio saappaassa, se on tanssiin kutsu…Sirkku Peltolan kuuluisa, koskettava komedia valittiin vuoden 2001 parhaaksi kotimaiseksi näytelmätekstiksi (Lea-palkinto). Pian Peltola teki siitä oman ohjauksensa Tampereen Työväen Teatterissa, ja mittavalla 62 esityskerran voimallaan se painui yleisön muistiin lähtemättömästi. Teosta on sittemmin tulkittu näyttämöillä ympäri Suomen. Nyt nähtävä versio on tehty Tampereen Komediateatteriin vuonna 2018 ja muokattu kiertuekäyttöön.Mummun saappaassa soi fox on kiehtonut myös kansainvälisiä katsojia. Näytelmä on käännetty englanniksi, ranskaksi, venäjäksi ja unkariksi, ja siitä on valmistettu esityksiä Pariisista Moskovaan.“Käsikirjoitus aivan nerokas, samaan aikaan hauska ja vakava, oivaltava ja koskettava.” – katsojakommenttiKesto 2 tuntia 15 minuuttia sisältäen väliajan.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Ovlá Ooppera juurien etsimisestä ja saamelaisten valtiojohtoisesta sorrosta  Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.  Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut jotain tärkeää, jonka hän on haudannut ja yrittänyt unohtaa: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurille ja palauttaa Ovlán tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovlá lakata unohtamasta ja voiko hän päättää alkaa muistamaan? Ovlán kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/ Anders Rimpi, ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba. Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun. Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. Ovlá-ooppera on fiktiivinen tarina, mutta kaikki mitä siinä tapahtuu, on joskus tapahtunut jollekin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän puolella Saamenmaata. Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Ovlá on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Kolmen Komediakimppa - Ali Jahangiri, Roosa Maskonen ja Aatu Raitala"Kolme koomikkoa, kolme maailmaa, yksi nauruntäyteinen ilta"Ali Jahangiri on mies, joka ei naurutaukoa anna. Terävä, nopea ja aina askeleen yleisöä edellä. Roosa Maskonen on stand up -skenen nouseva supertähti, joka on yhtä aikaa lempeä ja armoton, ja saa ihmiset nauramaan itselleenkin huomaamatta. Aatu Raitala on TV:stäkin tuttu lappeenrantalaisverinen tarinankertoja. Hänen improvisaationsa tekee jokaisesta keikasta vähän omituisen. Kun nämä kolme laitetaan samalle lavalle, tuloksena on ilta, jossa nauru raikaa, arki unohtuu ja yleisö saa vatsalihastreenin, jota ei tarvitse kirjata kuntosalikorttiin.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Seela Sella & Esko Roine  Rakkauskirjeitä  Aitoa ja elämänmakuista kirjeenvaihtoa Andrew ja Melissa ovat lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. He elävät tahoillaan elämäänsä, rakentavat uraa ja parisuhteita, keski-ikäistyvät ja vanhenevat. Toisinaan jompikumpi ehdottaa tapaamista.Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, jonka rooleissa nähdään yhdet Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, Seela Sella ja Esko Roine. Tätä näytelmää ovat maailmalla aiemmin esittäneet lukuisat toinen toistaan kuuluisammat näyttelijät, muun muassa Elizabeth Taylor, Gerard Depardieu, Mia Farrow, Tom Hanks ja Mel Gibson.Näytelmän luonteeseen kuuluu, että sitä ei missään nimessä saa opetella ulkoa, vaan esitys tapahtuu hetkessä, tässä ja nyt. Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa.

Seela Sella & Esko Roine  Rakkauskirjeitä  Aitoa ja elämänmakuista kirjeenvaihtoa Andrew ja Melissa ovat lapsuudenystäviä, jotka pitävät toisiinsa yhteyttä läpi vuosikymmenten kirjoittamalla kirjeitä. He elävät tahoillaan elämäänsä, rakentavat uraa ja parisuhteita, keski-ikäistyvät ja vanhenevat. Toisinaan jompikumpi ehdottaa tapaamista.Rakkauskirjeitä on kahden hengen näytelmä, jonka rooleissa nähdään yhdet Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, Seela Sella ja Esko Roine. Tätä näytelmää ovat maailmalla aiemmin esittäneet lukuisat toinen toistaan kuuluisammat näyttelijät, muun muassa Elizabeth Taylor, Gerard Depardieu, Mia Farrow, Tom Hanks ja Mel Gibson.Näytelmän luonteeseen kuuluu, että sitä ei missään nimessä saa opetella ulkoa, vaan esitys tapahtuu hetkessä, tässä ja nyt. Luvassa ei ole pikkusievää muistelua tai kaihoisaa nostalgiaa, vaan kirjeenvaihto on aitoa ja elämänmakuista, räävitöntä ja hauskaa.

LOPPUUNMYYDYLLÄ NOKIA ARENALLA ESIINTYNYT ELLINOORA ENSIMMÄISELLE AKUSTISELLE KIERTUEELLE Juuri loppuunmyydyllä Nokia Arenalla esiintynyt Ellinoora suuntaa ensi keväänä uransa ensimmäiselle akustiselle kiertueelle. Ellinoora: Unplugged -kiertue tarjoaa eksklusiivisen mahdollisuuden kuulla Ellinooran rakastettuja kappaleita uudenlaisilla sovituksilla, ja intiimeillä konserttipaikoilla artisti tulee laulujensa kanssa poikkeuksellisen lähelle yleisöä. Päiväkirjamainen kiertue alkaa helmikuun lopussa Joensuun Kerubista ja kiertää ympäri Suomen toukokuun alkuun saakka.- Rakastan kontrasteja ja konsepteja: kun on tehnyt jotain suurta, täytyy tehdä jotain pientä. Nyt kun soitin urani suurimman konserttini tähän saakka, haluan tehdä jotain intiimiä ja tulla lähelle ihmisiä laulujeni kanssa. En ole koskaan tehnyt akustista kiertuetta aiemmin, enkä tiedä milloin teen sellaista seuraavan kerran. Ensi vuonna tehdään siistejä juttuja, odotan innolla. Tervetuloa katsomaan, toivottaa Ellinoora.Nelinkertainen Emma-voittaja ja kotimaan menestyneimpiin laulaja-lauluntekijöihin lukeutuva Ellinoora julkaisi syyskuussa uuden ylistetyn albumin Melankolisten laulujen klubi. Kyseessä on Ellinooran neljäs studioalbumi ja artistin toistaiseksi henkilökohtaisin ja kunnianhimoisin kokonaisuus. Albumin menestystarina on ollut poikkeuksellinen, sillä se on ollut sekä kaupallinen menestys että ylistäviä arvioita kerännyt arvostelumenestys. Uutta albumia on laajalti kehuttu 10-vuotistaiteilijajuhlavuotta viettävän Ellinooran parhaaksi, ja Helsingin Sanomat, Soundi sekä Me Naiset ovat antaneet arvioissaan sille neljä tähteä. Viime viikonloppuna Ellinoora esiintyi loppuunmyydyllä Nokia Arenalla uransa suurimmalla keikallaan ja nuorimpana sooloartistina koskaan.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Johanna Kurkelan Eye of Melian tuo henkeäsalpaavan fantasiasinfonisen maailman ensimmäistä kertaa kiertueelle Suomeen.Maaliskuussa 2026 tämä kansainvälinen yhtye saapuu lavoille ympäri maan, muuttaen konserttisalit elokuvallisiksi näyttämöiksi, joissa orkesterillinen loisto ja eteerinen tarinankerronta yhdistyvät.Eye of Melianin perustajan, hollantilaisen säveltäjä-tuottaja Martijn Westerholt (Delain, ex-Within Temptation), lisäksi yhtyeessä loistaa Suomen oma Johanna Kurkela, yhdysvaltalainen sanoittaja Robin La Joy sekä suomalainen orkestroija-tuottaja Mikko P. Mustonen. Yhtye luo musiikkia, joka tuntuu kuin astuisi keskelle suurta fantasiaelokuvaa.Uunituoreen albuminsa Forest of Forgetting (Napalm Records, 20.2.2026) myötä Eye of Melian kutsuu yleisön uppoutumaan uuteen sinfoniseen tarinamaailmaansa. Luvassa on lumoavia pianoteemoja, muhkeita orkesterisävyjä ja pohjoista taikaa hohtavia lauluja — esitettynä konserttisalin läheisessä ja voimakkaassa tunnelmassa.Elokuvamainen sävellys ja mielikuvitusta ruokkiva kerronta tekevät Eye of Melianin konsertista matkan: muinaisiin metsiin, kadonneisiin muistoihin ja paikkoihin, joissa valo ja myytit syntyvät.

Mikko Korsulainen – Rasmus ArikkaOikeusjuttuMinulla on oikeus olla nuori!Mitä sä toivot? Mitä sä pelkäät? Entä mikä ärsyttää sua eniten?Oikeusjuttu on nuorille suunnattu esitys, joka täyttää Oulun teatterin suuren näyttämön uusilla äänillä. Teoksen lähtökohtana ovat nuorten kertomat tarinat, ajatukset ja toiveet. Millaista on olla nuori juuri nyt, tässä ajassa ja tässä kaupungissa? Esitys pohjautuu yli 500 oululaisen nuoren kyselyvastauksiin ja avaa ikkunan siihen, mitä tämän päivän nuoret kokevat ja miten he näkevät tulevaisuutensa. Mitä tapahtuu, kun nuoret saavat puhua ja aikuiset kuuntelevat? Teos tarkastelee kriittisesti myös aikuisen katsetta ja pohtii sitä, mitä me emme näe. Oikeusjuttu on oikeussali, jonne haastamme myös oululaiset vanhemmat katsomaan nuorten maailmaa. Panokset ovat kovat, kuin Shakespearen tragediassa, sillä taiteessa on kyse elämästä ja kuolemasta. Vaikka näyttämöllä nuorten kokemukset ja aikuisten odotukset törmäilevät toisiinsa, esityksessä kaikkea yhdistää lempeä rakkaus teatteriin. Oikeusjuttu juhlii teatteria taiteenlajina ja esittelee sen keinoja ja mahdollisuuksia monipuolisesti. Teatterin voima on yhteenkokoontumisessa, yhteisen tilan ja ajan jakamisessa tässä ja nyt.“Jos suopeasti meitä kuuntelette,me kaiken teemme, että pety ette.”(William Shakespeare: Romeo ja Julia; suom. Lauri Sipari)Oikeusjuttu on teatteria, joka ei vain esitä, vaan keskustelee. Oikeussalissa kuulemme ja kuuntelemme, mitä nuoret haluavat oikeasti sanoa. Ehkä sen jälkeen ymmärrämme toisiamme vähän paremmin.Produktio on osa Oulun teatterin suuren näyttämön moninaistamisen kehittämishanketta, jota rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.

Leo Tolstoi – Helen Edmundson Anna Karenina Kaksi rakkaustarinaa Leo Tolstoin Anna Karenina on yksi kirjallisuuden helmistä. Osissa vuosina 1875–1877 julkaistu klassikko sijoittuu Pietarin ylhäisiin seurapiireihin ja kertoo kaksi erilaista rakkaustarinaa, toisen traagisen ja toisen onnellisemman. Oulun teatteri tuo suurelle näyttämölle brittiläisen Helen Edmundsonin dramatisoinnin, joka ei vain toista romaanin tapahtumia, vaan rakentaa niistä omalakisen ehdotuksen teatteriksi ja nostaa Anna Kareninan rinnalle päähenkilöksi Konstantin Levinin ja hänen rakkaustarinansa. Edmundsonin dramatisointi vyöryttää tapahtumat näyttämölle pyörteenomaisesti ja luottaa näyttämökuvaan sekä fyysiseen ilmaisuun henkilövetoisen draaman lisäksi.Anna Karenina on väkevä näytelmä elämänvalintojen merkityksistä, sosiaalismoraalisista odotuksista ja intohimosta. Teos pohtii miten tätä mahdollisesti ainutta elämää, joka meille on annettu, pitäisi elää. Klassikon ohjaa Anne Rautiainen, joka tunnetaan vahvasti visuaalisista ja liikkeellisyyttä hyödyntävistä näyttämöteoksista.Anna Kareninan roolissa nähdään Elviira Kujala, Kareninin roolissa Janne Raudaskoski, Annan rakastajaa Vronskia näyttelee Timo Pesonen, Leviniä Joose Mikkonen ja Levinin vaimoa Kittyä Titta Toivanen. Leo Tolstoi (1823–1910) on venäläisen kirjallisuuden mestareita. Hänen romaaninansa Anna Karenina ja Sota ja rauha (1869) ovat Euroopan kulttuurihistorian suurteoksia.  Esitys tekstitetään englanniksi.