Joukkuevoimistelun taituruutta ja näyttävyyttä maailmancupissa Tampereen uusi Nokia-areena täyttyy näyttävästä huippu-urheilusta ja kansainvälisestä tunnelmasta joukkuevoimistelun maailmancupin kolmannessa osakilpailuissa 9.-10.6.2022. Alkukilpailu käydään torstaina klo 12.00 alkaen ja finaali perjantaina klo 12.00 alkaen. Joukkuevoimistelussa taiteellisuus yhdistyy vaativaan urheiluun. Tule seuraamaan huippu-urheilua ja kannustamaan suomalaisia joukkueita!***Show it! - voimistelun iltanäytösTule ja koe: Show it! -voimistelun iltanäytös on monipuolinen, vauhdikas ja taidokas elämys. Mukana on huippuvoimistelijoiden parhaimmistoa, kansainvälisiä vieraita ja eri-ikäisten harrasteryhmiä. Areenalla mm. telinevoimistelua, joukkuevoimistelua, rytmistä voimistelua, TeamGym- ja akrobatiavoimistelua sekä tanssillista voimistelua.Messukeskuksen päiväliput:Akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, naisten telinevoimistelu, miesten telinevoimistelu, rytminen voimistelu, TeamGym, trampoliinivoimistelu. Esittävä voimistelu ja tanssi. SM-kilpailuja, mestaruuskilpailuja, luokkakilpailuja, ikäkausikilpailuja. Lasten superstara. Kilpailujen lisäksi Messukeskuksessa on Voimistelukoulun kokeilupisteet Unisport-areena sekä esittely- ja myyntipisteitä. Tule katsomaan, kannustamaan, jännittämään. Katso päiväkohtaiset kilpailut ja aikataulut osoitteesta gymnaestrada.fi***Feel It - iltanäytösFeel it! -iltanäytöksessä näet ja koet esittävän voimistelun ja tanssin lumoa. Eri seurojen eri-ikäisten voimistelijoiden ryhmät tulkitsevat tunteella ja taidolla. Areenalla on iloa ja innostusta sekä valloittavia tarinoita.***Move It - avajaisetMove it! -avajaiset käynnistävät liikkeen ja voimistelun supertapahtuman Gymnaestradan. Stadion täyttyy voimistelusta, tanssista, sirkusesityksistä ja musiikista sekä tuhansien voimistelijoiden avajaiskulkueesta.***Unelmia-päätösjuhlassa tuhannet voimistelijat luovat yhdessä ainutlaatuisia kenttäohjelmia: suoria riviä, täsmällisiä kuvioita ja ihailtavaa yhdenaikaisuutta. Voimistelun suurtapahtumat ja niiden kenttänäytökset ovat osa suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä. Erilaiset liikkeet yhdistettynä kuviovaihdoksiin on näyttävä elämys, kun niitä tekee suuri joukko voimistelijoita yhtä aikaa musiikin tahdittamana.Matkalla kohti kesän liikuttavampia festareita? Junalla pääset perille mukavasti ja nopeasti. Meillä lapset matkustavat alennetuin hinnoin tai ilmaiseksi ja aikuiset edullisesti esim. Helsinki-Tampere alkaen 8,90 €. Katso aikataulut ja osta lippusi Tampereelle osoitteessa vr.fi.

Katri Helena yksi suomen menestyneimmistä iskelmälaulajista. Hän on levyttänyt vuoteen 2022 mennessä 481 laulua, julkaissut 52 albumia ja kokoelmaa ja myynyt lähes 2 miljoonaa äänitettä. Hän on saanut 19 kultalevyä, 4 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan.Katri Helenan hittejä ovat muun muassa ”Anna mulle tähtitaivas”, ”Mun sydämeni tänne jää”, ”Katson sineen taivaan”, ”Lintu ja lapsi”, ” Vasten auringonsiltaa”, ”Katson autiota hiekkarantaa” ja ”Puhelinlangat laulaa”. Esiintymisiä näinä vuosina on kertynyt yli 3500 ja matkakilometrejä reilut 3,5 miljoona.Haluamme tarjota rentouttavan konsertti-illan Katri Helenan ja kapellimestari Tessa Virran johtaman orkesterin kanssa. Konsertin kesto n. 2h 10 min. väliaikoineenIkärajaton

Den svarte munken - Musta munkkiPehr Henrik Nordgrenin kamariooppera Den svarte munken (Musta munkki) saa neljänkymmenen vuoden odotuksen jälkeen ensiesityksensä Helsingissä! Säveltäjä Pehr Henrik Nordgren (1944 – 2008), yksi Suomen arvostetuimmista sinfonikoista, ryhtyi oopperan tekoon 36-vuotiaana alkaessaan kirjoittaa Den svarte munkenia (Musta munkki) Tukholman Musikdramatiska skolanin tilauksesta. Ahvenanmaalaissyntyinen kirjailijaperheen poika laati itse libreton Anton Tšehovin mystisestä novellista, jonka aihepiiri kiehtoi luovaa ja syvästi elävää taiteilijaa. Kantaesitys jäi Suomessa huomaamatta, ja vasta vuonna 2005 tämä kamariooppera tuotettiin Vaasan Oopperassa.Pääosan elämästään Kaustisella asunut Pehr Henrik Nordgren tunnetaan erityisesti orkesterimusiikistaan. Den svarte munkenia säveltäessään hänellä oli kaikkiaan kahdeksasta sinfoniastaan valmiina vasta yksi, kolmestakymmenestä konsertostaan kahdeksan ja yhdestätoista jousikvartetostaan kolme. Hyvin persoonallisen säveltäjän syvällinen ja dramaattinen teos ja sen toteutus tuottavat varmasti yllätyksen oopperanystäville!Säveltäjä Pehr Henrik NordgrenOhjaus Ville SaukkonenKapellimestari Teemu HämäläinenLavastus ja pukusuunnittelu Reeta TuoresmäkiOrkesteri Sinfonietta FortisSolisteina ovat Kristian Lindroos (Andrei Kovrin), Johanna Isokoski (Tanja Perotski), Aki Alamikkotervo (Jegor, Tanjan isä), Niklas Spångberg (Munkki), Eeva Smerdjiev ja Olivia Kyllönen (Kaksi tyttöä) ja Margit Westerlund (Hoitaja).Tuotanto: Säveltaiteen tukiyhdistys Fortis ry / tuottaja Tero-Pekka HenellKamarioopperan esityskieli ruotsi, tekstitys suomeksi.Tukijat: Svenska kulturfonden, Taiteen keskustoimikunta Taike, Musiikin edistämissäätiö MES, Helsingin kaupunki.

Den svarte munken - Musta munkkiPehr Henrik Nordgrenin kamariooppera Den svarte munken (Musta munkki) saa neljänkymmenen vuoden odotuksen jälkeen ensiesityksensä Helsingissä! Säveltäjä Pehr Henrik Nordgren (1944 – 2008), yksi Suomen arvostetuimmista sinfonikoista, ryhtyi oopperan tekoon 36-vuotiaana alkaessaan kirjoittaa Den svarte munkenia (Musta munkki) Tukholman Musikdramatiska skolanin tilauksesta. Ahvenanmaalaissyntyinen kirjailijaperheen poika laati itse libreton Anton Tšehovin mystisestä novellista, jonka aihepiiri kiehtoi luovaa ja syvästi elävää taiteilijaa. Kantaesitys jäi Suomessa huomaamatta, ja vasta vuonna 2005 tämä kamariooppera tuotettiin Vaasan Oopperassa.Pääosan elämästään Kaustisella asunut Pehr Henrik Nordgren tunnetaan erityisesti orkesterimusiikistaan. Den svarte munkenia säveltäessään hänellä oli kaikkiaan kahdeksasta sinfoniastaan valmiina vasta yksi, kolmestakymmenestä konsertostaan kahdeksan ja yhdestätoista jousikvartetostaan kolme. Hyvin persoonallisen säveltäjän syvällinen ja dramaattinen teos ja sen toteutus tuottavat varmasti yllätyksen oopperanystäville!Säveltäjä Pehr Henrik NordgrenOhjaus Ville SaukkonenKapellimestari Teemu HämäläinenLavastus ja pukusuunnittelu Reeta TuoresmäkiOrkesteri Sinfonietta FortisSolisteina ovat Kristian Lindroos (Andrei Kovrin), Johanna Isokoski (Tanja Perotski), Aki Alamikkotervo (Jegor, Tanjan isä), Niklas Spångberg (Munkki), Eeva Smerdjiev ja Olivia Kyllönen (Kaksi tyttöä) ja Margit Westerlund (Hoitaja).Tuotanto: Säveltaiteen tukiyhdistys Fortis ry / tuottaja Tero-Pekka HenellKamarioopperan esityskieli ruotsi, tekstitys suomeksi.Tukijat: Svenska kulturfonden, Taiteen keskustoimikunta Taike, Musiikin edistämissäätiö MES, Helsingin kaupunki.

The 20s are back and so is Party like Gatsby!More immersive and more roaring than ever before; the world’s biggest 1920s experience returns with a BRAND NEW SHOW; the ‘Soirée Royale’ tour.Dress your finest and immerse yourselves to the fullest, as you step through the doors to J. Gatsby’s residence and enter the kaleidoscopic world of the 1920s. Join the glamour, the scandal and the madness - encounter marvelous performers and peculiar characters from Gatsby’s inner circle, enjoy a breathtaking 3,5 hour stage show of burlesque, live music and circus, and party to modern classics with a Gatsby twist ‘till the sun rises.J. Gatsby’s entourage is ready to transport you back to 1922 for a champagne soaked night. Let the roaring 2020s begin!Dress code required for entry

Katri Helena on yksi Suomen menestyneimmistä naislaulajista. Sinivalkoisen äänen hittejä ovat muun muassa Anna mulle tähtitaivas, Katson sineen taivaan, Mun sydämeni tänne jää ja Anna mulle tähtitaivas. Nämä ja muut Katri-Helenan unohtumattomat laulut kuullaan tässä upeassa konsertissa.

Monika Fagerholm – Pipsa LonkaKUKA TAPPOI BAMBIN?Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa pahoinpitelee bileissä nuoren tytön. Järkyttynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi.Mutta Gustenia muistikuvat eivät jätä rauhaan. Hän tuntee olevansa ikuisesti sidoksissa pikkukaupungin ihmisiin. Millaisena elämä voi jatkua, jos on syyllistynyt johonkin niin kauheaan? Kuinka tapahtunut tragedia solmii Huvilakaupungin ihmiset toisiinsa ja voiko hirveiden asioiden yli todellisuudessa hypätä?Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka.Rooleissa: Heidi Herala, Jaakko Hutchings, Elias Keränen, Aksinja Lommi, Misa Lommi, Kari Mattila, Pyry Nikkilä, Justus Pienmunne, Leena RapolaOhjaus: Riikka OksanenKoreografi: Justus PienmunneSuomennos: Laura JänisniemiLavastus: Janne VasamaPukusuunnittelu: Tiina KaukanenValosuunnittelu: Kari LeppäläÄänisuunnittelu: Eero NiemiNaamioinnin suunnittelu: Maija SillanpääDramaturgi: Henna Piirto

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

Progressiivisen rockin voimatrio The Aristocrats palaa ensi syksynä Suomeen. Bändi esiintyy Jyväskylän Lutakossa torstaina 26. lokakuuta, Tampereen Olympiassa perjantaina 27. lokakuuta sekä Helsingin Ääniwallissa lauantaina 28. lokakuuta.Vuonna 2011 debyyttialbuminsa julkaissut The Aristocrats on vakiinnuttanut asemansa yhtenä proge-universumin omaperäisimmistä ja viihdyttävimmistä yhtyeistä. Kaikuja metallin, rockin ja jopa popin sekä kantrin puolelta biiseihin ammentava kolmikko loistaa erityisesti keikkalavoilla kun huikaisevalla yksilötaidolla varustetut heittäytymiskyiset muusikot antavat improvisaation virrata läpi valmiiksi monisävyisen biisimateriaalin.Pakollisen koronatauon aikana The Aristocrats on ehtinyt käydä myös uusien biisien kimppuun ja tulevalla kiertueella faneja hemmotellaankin esittämällä täysin uutta ja vielä levyttämätöntä materiaalia sekä huolellisesti kuratoitu kattaus valikoituja helmiä aiemmasta tuotannosta. Myös bändi odottaa tulevia koitoksia Euroopassa jo vesi kielellä: "Edellisistä keikoistamme Isossa-Britanniassa ja Euroopassa, joista osa taltioitiin FREEZE! Live In Europe 2020 –live-levylle juuri ennen kylmää puhuria kiertuemaailmassa, on kulunut aivan liian kauan. Odotamme suurella innolla kaikkien kärsivällisesti The Aristocrats –keikkojen paluuta odottaneiden fanien jälleennäkemistä”. THE ARISTOCRATS - THE DEFROST TOUR FINLAND 202326.10.2023 Jyväskylä, Lutakko27.10.2023 Tampere, Olympia28.10.2023 Helsinki, Ääniwalli

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

William ShakespeareLear”Kuka voisi kertoa, kuka minä olen?” Huipputekijöiden uusi ja erilainen Shakespeare-tulkinta ottaa lähtökohdakseen monia koskettavan näkökulman ‒ muistisairauden.On koittanut erään aikakauden loppu: muistisairaan Learin (Katariina Kaitue) on aika astua syrjään ja luopua johtajuudestaan. Väistyvällä itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, joille hänen on määrä jakaa valtansa ja varallisuutensa. Yllättäen kaiken perivät he, jotka parhaiten osaavat mielistellä haurastuvaa äitiään ‒ ja ennakkosuosikki jää täysin osattomaksi. Ja kun vahinko on tapahtunut, ei tilannetta voi enää korjata. Learin kosketus todellisuuteen vääristyy, ja hän eksyy mielensä myrskyihin, seuranaan vain uskollinen kumppaninsa (Sari Puumalainen).Gloucesterin perheen nuorimmaista riivaa kyltymätön vallanhalu. Hän haluaa kaiken, minkä vuoksi hän alkaa häikäilemättömästi manipuloida isäänsä uskomaan pahinta suosikkilapsestaan. Learin ja Gloucesterin perheiden kohtalot ovat sidotut toisiinsa, mutta keneen uskolliset voivat luottaa mielipuoliseksi muuttuneessa maailmassa, jossa petos ja valheet hallitsevat?Tiina Puumalaisen ja Teppo Järvisen Lear on tyylikäs ja kokonaisvaltainen teatterielämysOhjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt vuolaasti kehuttuja näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. Heidän ensimmäisessä Kansallisteatterin yhteistyössään William Shakespearen kuolematon tragediaklassikko saa tyylikkään toteutuksen, joka tuo teatterin eri taiteenlajit näyttämölle korostetun näyttävänä kokonaisuutena. Inhimillisen kokemuksen kautta nähty Lear kertoo vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.Esityksen vaikuttavan koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, monien kiitettyjen tanssiteosten tekijät. Learin rooleissa esiintyvät Kansallisteatterin ensemblen taidokkaat näyttelijät.TyöryhmäRooleissa Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski, Esa-Matti Long, Petri Manninen, Ilja Peltonen, Annika Poijärvi ja Sari PuumalainenOhjaus, suomennos ja sovitus Tiina Puumalainen Visualisointi Teppo Järvinen Koreografia Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö Naamioinnin suunnittelu Petra Kuntsi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

MERRY, MERRY CHRISTMAS:ESPOO BIG BAND SOLISTEINAAN SAMI PITKÄMÖN JA MARIKA TUHKALA SVENGAAVISSA JOULUTUNNELMISSAMaan parhaista ja kysytyimmistä muusikoista koostuva Espoo Big Band esiintyy Merry,Merry Chiristmas -kiertueella solisteinaan yleisön rakastamat laulajat Marika Tuhkala ja Sami Pitkämö. Kapellimestarina toimii Marzi Nyman, joka on sovittanut illan aikana kuultavat kappaleet Espoo Big Bandille ja solisteille sopivaan svengaavaan muotoon.Osa konsertin kappaleista löytyy EBB:n vuonna 2021 julkaisemalta joululevyltä, jossa yhtyeen solisteina esiintyivät Aili Ikonen, Sami Pitkämö, Maria Ylipää sekä Maarit Hurmerinta. Lisäksi levyllä vierailivat yhdysvaltalaiset laulajat Kurt Elling, Ruthie Foster sekä saksofonisti Lenny Pickett.Sami PitkämöSami Pitkämö on tullut suomalaisille tutuksi laulajana, muusikkona ja orkesterinjohtajana keikkojen lisäksi monista tv:n viihdeohjelmista kuten Tanssii Tähtien Kanssa. Hän on esiintynyt ja levyttänyt useiden eri artistien kanssa, kuten Hemma Beast, Jean S., Sami Saari ja Boston Promenade. Vuonna 2008 julkaistu ensimmäinen soololevy ”Lauluja Rakkaudesta Ja Vähän Muustakin” ansaitsi Emma -ehdokkuuden ja samana vuonna Pitkämö sai Pori Jazzin Vuoden taiteilija -tunnustuksen. Jazzrytmit –lehden kriitikot ovat valinneet Samin vuoden mieslaulajaksi kolme kertaa.Marika TuhkalaMonipuolinen freelancemuusikko on esiintynyt lukuisten kotimaan eturivin artistien taustalaulajana sekä televisioproduktioissa kuten The Voice of Finland ja Eurovision -laulukilpailut. Vuonna 2013 hänet nähtiin Linnan juhlien solistina. Tuhkala on tuttu myös musiikkiteatterilavoilta muun muassa Komediateatteri Areenasta, UIT:sta sekä Helsingin ja Turun kaupunginteattereista.Espoo Big BandEspoo Big Band (EBB) on yksi Suomen suurten jazzorkestereiden valioista. EBB on tehnyt kunnianhimoista ja pitkäjänteistä työtä suomalaisen jazzmusiikin hyväksi jo yli 40 vuoden ajan. EBB tunnetaankin erityisesti uuden kotimaisen musiikin tuotannoistaan. Orkesterin riveissä on kasvanut lukuisia kotimaisia huippumuusikoita kuten Iiro Rantala, Lenni-Kalle Taipale, Jukka Eskola, Jarmo Saari sekä nykyisin orkesteria johtava Marzi Nyman.Konsertin kesto on noin 2 tuntia sisältäen väliajan.Sami Pitkämö, LauluMarika Tuhkala, lauluMarzi Nyman, kapellimestariEspoo Big BandPiikkikasvi Agency Oyhttps://piikkikasvi.fi

Eeva Putro ‒ Atro KahiluotoPentti Linkola ‒ kaltaisemme?Yrityksiä ymmärtää ihmistä, joka rakasti enemmän lintuja kuin lajitovereitaanPentti Linkola (1932–2020) on tuttu kaikille suomalaisille. Mutta kuka hän oikeastaan oli?Intohimoinen lintututkija, pasifisti ja ihmisvihaaja, akateemisesti koulutettu kalastaja, syväekologian guru joka eli kuten opetti, elämästään performanssin tehnyt mediapersoona, teräväkynäinen esseisti, tuomiopäivän profeetta joka puhui totta, toisinajattelija, ekofasisti ja -terroristi, tinkimättömyydessään itsekeskeinen, läheisilleen kohtuuton mutta puita ja lintuja kohtaan äärimmäisen herkkätunteinen mies.Tällä esityksellä yritämme ymmärtää Pentti Linkolan elämää ja ajattelua. Linkola on kuin särkynyt peili, jonka sirpaleista me – alati kiihtyvän luontokadon ajan ihmiset – katsomme itseämme. Tällä esityksellä haluamme pelastaa luonnon monimuotoisuuden, vaikka tiedämmekin ettei se sitä pelasta.Tällä esityksellä etsimme ihmistä legendan takaa. Mikä teki Linkolasta Linkolan? Mikä on se haava, perimmäinen pettymys, joka särki ja radikalisoi nuoren idealistin? Vaikka emme hyväksyisi hänen äärimmäisimpiä ajatuksiaan, voimme ehkä ymmärtää ja oppia häneltä jotain, kenties samastuakin.Eeva Putron ja Atro Kahiluodon kirjoittama Pentti Linkola – kaltaisemme? ei ole perinteinen elämäkerta, vaan pikemminkin sarja vaikutelmia, näkyjä ja välähdyksiä sekä henkilökohtaisia oivalluksia Linkolasta ja hänen ajatuksistaan.Esityksen tausta-aineistona on käytetty muun muassa Riitta Kylänpään Tieto-Finlandia -palkittua teosta Pentti Linkola ‒ ihminen ja legenda (Siltala, 2017).TyöryhmäNäyttämöllä Mia Hafrén, Roni Martin, Eeva Putro, Timo Tuominen ja Panu VarstalaOhjaus Atro Kahiluoto Lavastus Katri Rentto Pukusuunnittelu Saija Siekkinen Musiikki ja äänisuunnittelu Roni Martin Koreografia Panu Varstala Valosuunnittelu Ville Toikka Videosuunnittelu Joona Pettersson Naamioinnin suunnittelu Tuija Hellas Dramaturgi Eva Buchwald

MERRY, MERRY CHRISTMAS:ESPOO BIG BAND SOLISTEINAAN SAMI PITKÄMÖN JA MARIKA TUHKALA SVENGAAVISSA JOULUTUNNELMISSAMaan parhaista ja kysytyimmistä muusikoista koostuva Espoo Big Band esiintyy Merry,Merry Chiristmas -kiertueella solisteinaan yleisön rakastamat laulajat Marika Tuhkala ja Sami Pitkämö. Kapellimestarina toimii Marzi Nyman, joka on sovittanut illan aikana kuultavat kappaleet Espoo Big Bandille ja solisteille sopivaan svengaavaan muotoon.Osa konsertin kappaleista löytyy EBB:n vuonna 2021 julkaisemalta joululevyltä, jossa yhtyeen solisteina esiintyivät Aili Ikonen, Sami Pitkämö, Maria Ylipää sekä Maarit Hurmerinta. Lisäksi levyllä vierailivat yhdysvaltalaiset laulajat Kurt Elling, Ruthie Foster sekä saksofonisti Lenny Pickett.Sami PitkämöSami Pitkämö on tullut suomalaisille tutuksi laulajana, muusikkona ja orkesterinjohtajana keikkojen lisäksi monista tv:n viihdeohjelmista kuten Tanssii Tähtien Kanssa. Hän on esiintynyt ja levyttänyt useiden eri artistien kanssa, kuten Hemma Beast, Jean S., Sami Saari ja Boston Promenade. Vuonna 2008 julkaistu ensimmäinen soololevy ”Lauluja Rakkaudesta Ja Vähän Muustakin” ansaitsi Emma -ehdokkuuden ja samana vuonna Pitkämö sai Pori Jazzin Vuoden taiteilija -tunnustuksen. Jazzrytmit –lehden kriitikot ovat valinneet Samin vuoden mieslaulajaksi kolme kertaa.Marika TuhkalaMonipuolinen freelancemuusikko on esiintynyt lukuisten kotimaan eturivin artistien taustalaulajana sekä televisioproduktioissa kuten The Voice of Finland ja Eurovision -laulukilpailut. Vuonna 2013 hänet nähtiin Linnan juhlien solistina. Tuhkala on tuttu myös musiikkiteatterilavoilta muun muassa Komediateatteri Areenasta, UIT:sta sekä Helsingin ja Turun kaupunginteattereista.Espoo Big BandEspoo Big Band (EBB) on yksi Suomen suurten jazzorkestereiden valioista. EBB on tehnyt kunnianhimoista ja pitkäjänteistä työtä suomalaisen jazzmusiikin hyväksi jo yli 40 vuoden ajan. EBB tunnetaankin erityisesti uuden kotimaisen musiikin tuotannoistaan. Orkesterin riveissä on kasvanut lukuisia kotimaisia huippumuusikoita kuten Iiro Rantala, Lenni-Kalle Taipale, Jukka Eskola, Jarmo Saari sekä nykyisin orkesteria johtava Marzi Nyman.Konsertin kesto on noin 2 tuntia sisältäen väliajan.Sami Pitkämö, LauluMarika Tuhkala, lauluMarzi Nyman, kapellimestariEspoo Big BandPiikkikasvi Agency Oyhttps://piikkikasvi.fi